Liettuan itsenäisyyslaki

Liettuan itsenäisyyslaki ( lit. Lietuvos nepriklausomybės aktas ) tai helmikuun 16. päivän laki on Jonas Basanavičiusin johtaman Liettuan neuvoston 16. helmikuuta 1918  laatima ja allekirjoittama asiakirja , joka julistaa Liettuan itsenäisen valtion palauttamisen, jonka pitäisi olla hallinnassa demokraattisesti , pääkaupunki Vilnassa . Asiakirjan allekirjoittivat kaikki 20 edustajaa. Helmikuun 16. päivän laki oli viimeisin Liettuan itsemääräämisoikeutta koskevien päätöslauselmien sarjassa, mukaan lukien Vilnan konferenssissa allekirjoitettu 8. tammikuuta annettu laki . Tie itsenäisyyteen oli pitkä ja vaikea johtuen siitä, että Saksan valtakunta painosti Liettuan neuvostoa muodostamaan liiton. Edustajat joutuivat liikkumaan Liettuaan ( Ober Ostin alueelle ) sijoitetun Saksan etujen ja Liettuan kansan vaatimusten välillä.

Reaktio uutisiin itsenäisen Liettuan palauttamisesta oli hyvin hillitty. Saksan viranomaiset kielsivät lain julkaisemisen, päätöslauselman teksti painettiin ja jaettiin salaisesti. Neuvoston työ estettiin jatkuvasti, ja saksalaiset jatkoivat koko Liettuan alueen hallintaa. Tilanne muuttui, kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan syksyllä 1918 . Marraskuussa 1918 perustettiin Liettuan ensimmäinen ministerikabinetti, ja Liettuan neuvosto otti haltuunsa koko maan alueen. Itsenäisyys tuli lopulta todeksi, vaikka Liettua joutuikin osallistumaan useisiin sotiin sen vahvistamiseksi.

Professori Ludas Mazhilis löysi alkuperäisen asiakirjan ulkoministeriön poliittisesta arkistosta Berliinistä maaliskuun lopussa 2017 [1] . Laki on oikeudellinen peruste itsenäisen Liettuan olemassaololle sekä sotien välisenä aikana että vuoden 1990 jälkeen . Asiakirjassa määritellään valtiorakenteen perusperiaatteet, jotka muun muassa näkyvät kaikissa Liettuan perustuslaeissa . Laki tuli myös keskeiseksi asiakirjaksi vuonna 1990 sen jälkeen, kun julistus julisti maan itsenäisyyden palauttamisesta Neuvostoliitosta . Liettuan viranomaiset korostivat, että kyseessä oli vain vuosina 1918–1940 ollut itsenäisen valtion palauttaminen, eikä itsenäisyyslaki koskaan menettänyt voimaansa.

Lain teksti

Linja Alkuperäinen teksti [2] Venäjän käännös
yksi NUTARIMAS asetus
2 Lietuvos Taryba savo posėdyje vasario 16 d. 1918 m. vienu balsu nu- Liettuan neuvosto päätti kokouksessaan 16. helmikuuta 1918 yksimielisesti
3 tarė: į Venäjän, Vokietijos ir muiden valtioiden hallituksia šiuo metu vetoamaan Venäjän, Saksan ja muiden valtioiden hallitukseen seuraavilla asiakirjoilla
neljä pareiskimu: ilmoitus:
5 Lietuvos Taryba, kaipo vienintelė lietuvių tautos atstovybė, remdamos Liettuan neuvosto, joka on ainoa Liettuan kansan edustaja, perustuu
6 pripažintaja tautų apsisprendimo teise ir lietuvių Vilniaus konferencijos tunnustettu kansojen itsemääräämisoikeus ja hyväksytty Vilnan konferenssissa
7 nutarimu rugsėjo mėn. 18-23 d. 1917 metais, skelbia atstatanti nepriklau- 18.-23. syyskuuta 1917 annettu päätöslauselma julistaa itsenäisyyden palauttamisen,
kahdeksan somą demokratiniais pamatais sutvarkytą Lietuvos valstybę su sostine Perustettu Liettuan valtion ja pääkaupungin demokraattisiin periaatteisiin
9 Vilniuje ir tą valstybę atskirianti nuo visų valstybinių yhteyksien, curie Vilnassa ja tämän valtion erottaminen kaikista valtiosuhteista
kymmenen yra buvę su muita tautomis. on koskaan tapahtunut muiden kansojen kanssa.
yksitoista Drauge Lietuvos Taryba pareiškia, kad Lietuvos valstybės pama- Liettuan neuvosto julistaa myös, että Liettuan valtion perusta
12 tus ir jos santykius su kitomis valstybėmis privalo galutinai nustatyti ja sen suhteet muihin valtioihin on vihdoin luotava
13 kiek galima graičiau sušauktas steigiamasis seimas, demokratiniu budu Perustava, demokraattisesti valittu Seimas kutsuu koolle mahdollisimman pian
neljätoista kaikkien jos väestön valitus. kaikki osavaltion asukkaat.
viisitoista Lietuvos Taryba pranešama apie tai …………………… Liettuan neuvosto ilmoittaa hallitukselle tästä ……………………,
16 vyriausybei, prašo pripažinti nepriklausomą Lietuvos valstybę. pyytää Liettuan itsenäisen valtion tunnustamista.
 
17 DR. Jonas Basanavicius Tri Jonas Basanavičius
kahdeksantoista Saliamonas banaitis Salamonas Banaitis
19 Mykolas Biržiška Mykolas Biržiška
kaksikymmentä Vilniuje, vasario 16 p. 1918 m. Kazys Bizauskas Vilnassa 16. helmikuuta 1918 Kazys Bizauskas
21 Pranas Dovydaitis Pranas Dovidaitis
22 Jurgis Saulys Steponas Kairis Jurgis Shaulis Steponas Kairis
23 Jokūbas Sernas Petras Klimas Yokubas Shernas Petras Klimas
24 Antanas Smetona Donatas Malinauskas Antanas Smetona Donatas Malinauskas
25 Jonas Smilgevicius Vladas Mironas Jonas Smilgevicius Vladas Mironas
26 Justinas Staugaitis Stanislaw Narutowicz Justinas Staugaitis Stanislav Narutovic
27 Aleksandras Stulginskis Alfonsas Petrulis Alexandras Stulginskis Alfonas Petrulis
28 Jonas Vailokaitis Kazimieras Steponas Saulys Jonas Vailokaitis Kazimieras Steponas Šaulis
29 Jonas Vileisis Jonas Vileishis

Muistiinpanot

  1. Alkuperäinen Liettuan itsenäisyyslaki 16. helmikuuta löytyi Berliinistä - RU.DELFI . Haettu 25. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 25. elokuuta 2017.
  2. (lit.) Nutarimas . Keskiaikainen Liettua (2005). Haettu 27. tammikuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 24. tammikuuta 2013. 

Kirjallisuus