Aleksanterin portti (Riika)

Riemukaari
Aleksanterin portti
Latvialainen. Aleksandra Varti
56°57′45″ pohjoista leveyttä sh. 24°05′58″ tuumaa e.
Maa  Latvia
Kaupunki  Riika
Arkkitehtoninen tyyli klassismi
Arkkitehti Gottfried, Johann Daniel
Perustamispäivämäärä 1812 [2]
Rakentaminen 1815-1817  vuotta _ _
Tila  Kulttuurimonumentti [1]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Aleksanterin portti ( lat. Aleksandra vārti ; joissain lähteissä Aleksanterin riemukaari ) on arkkitehtoninen muistomerkki Riian kaupungissa ( Latvia ). Sijaitsee Viestura - puutarhan sisäänkäynnin luona Hanzas - kadulla . Ne ovat kansallisesti tärkeä suojeltu kulttuurimonumentti [1] .

Portti rakennettiin vuosina 1815–1817, jotta Venäjän keisarin Aleksanteri I :n voitto Napoleonista vuoden 1812 isänmaallisessa sodassa säilyisi . Niiden luomisen suoritti mestari Johann Daniel Gottfried .

Arkkitehtuuri

Portti on klassismin tyylinen rakennus roomalaisten riemukaarien yleisen prototyypin mukaan, joka vastasi aikakauden yleistä taiteellista suuntaa. Niiden koot:

Kaaria koristavat joonialaiset pylväät ja korostavat hiekkakivireunukset. Aleksanterin portit on molemmilla puolilla koristeltu neljällä symbolisella pyöreällä pronssimedaljonilla, joissa on allegorisia kuvia sodasta ja rauhasta. Edessä, ulkopuolelta, medaljongissa vasemmalla palmunoksa, oikeanpuoleisessa medaljonissa miekka ja laakeriseppele. Sisäpuolella (puiston puolelta) oikeanpuoleisessa medaljongissa on kuvattu ankkuri ja vasemmassa medaljongissa runsaudensarvi.

Sijaintimuutoshistoria

Aluksi Aleksanterin portit sijaitsivat lähellä kaupungin rajaa, aivan Pietarin tien alussa, joka vastasi nykyaikaista Brivibas-katua (entinen Aleksandrovskaya). Itse portti sijaitsi nykyisellä Ilmasillan paikalla . Vuonna 1904 sillan rakentamista valmisteltaessa päätettiin siirtää portti Shmerlya Streetin alueelle . Jo vuonna 1936 kaari päätettiin siirtää Viestura Gardenin sisäänkäynnille , jossa se sijaitsee edelleen.

Katso myös

Muistiinpanot

  1. 1 2 Merkintä valtion kulttuurimuistomerkkien suojeluviraston rekisteriin. Arkistokopio päivätty 1. tammikuuta 2017 Wayback Machinessa  (Latvia)
  2. Latvijas Vēstnesis  (latvia) - Latvijas Vēstnesis , 1993.

Kirjallisuus