| Bendali Mutalla Alijev | |
|---|---|
| Azeri Bəndəli Mutəllim oglu Əliyev | |
| Syntymäaika | 1911 |
| Syntymäpaikka | |
| Kansalaisuus | |
| Kuolinpäivämäärä | tuntematon |
| Työ | kolhoosin puheenjohtaja |
| rikoksia | |
| rikoksia | kavallus |
| Toimitusaika | 1947-1950 |
| Toimikunnan alue | Karyaginskyn alueella |
| Pidätyspäivä | 1950 |
| todettu syylliseksi | vallan väärinkäyttö |
| Rangaistus | 20 vuotta ITL |
Bendaly Mutalla ogly Aliyev ( azerbaidžanilainen Bəndəli Mütəllim oğlu Əliyev ; 1911 , Jabrailin alue -?) - Neuvostoliiton azerbaidžanilainen maatalouden järjestäjä, sosialistisen työn sankari (1948, riistetty).
Syntynyt vuonna 1911 Mahmudlun kylässä, Jabrailin alueella, Elizavetpolin maakunnassa (nykyisin kylä Fizulin alueella Azerbaidžanissa).
Hän työskenteli Karyaginskyn piirin Japaridzen mukaan nimetyn kolhoosin puheenjohtajana. Vuonna 1947 kolhoosi sai puuvillasadon - 86,8 senttiä hehtaarilta 10 hehtaarin alueella.
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston 10. maaliskuuta 1948 annetulla asetuksella korkean puuvillasadon saamisesta vuonna 1947 Alijev Bendali Mutalla oglulle myönnettiin sosialistisen työn sankarin arvonimi Leninin ja Sirppi - vasaran ritarikunnan kunniaksi. kultamitali .
Vuonna 1950 Azerbaidžanin kommunistisen puolueen keskuskomitea (b) ja Azerbaidžanin SSR:n syyttäjänvirasto saivat kirjeitä Japaridzen-kolhoosin kolhoosilta, joissa valitettiin puheenjohtajaa. Piirille lähetettiin toimikunnat, tarkastuksen tuloksena todettiin, että hän työskennellessään puheenjohtajana loi rikollisryhmän. Virka-asemaansa väärin käyttäen hän anasti ja auttoi kolhoosin karjan haltuunottoa noin 400 000 ruplaa. Tarkastuksen aikana havaittiin myös muita varkausseikkoja, sekä Alijevin itsensä että hänen rikollisryhmänsä puolelta. Maatalousartellin peruskirjaa rikkoen hän kohteli mielivaltaisesti kolhoosia, henkilökohtaisten muistiinpanojen perusteella siirsi lampaita kolhoositilalta ystävilleen. Hänen käytöksensä aiheutti tyytymättömyyttä kollektiivisten viljelijöiden keskuudessa.
Azerbaidžanin SSR:n korkein oikeus tuomitsi hänet 12. joulukuuta 1950 Azerbaidžanin SSR:n rikoslain 226 artiklan nojalla. Tuomio 20 vuodeksi työleireille, jota seurasi 5 vuoden kilpailukielto. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston 26. tammikuuta 1952 antamalla asetuksella häneltä evättiin sosialistisen työn sankarin arvonimi ja kaikki palkinnot.