Ambrosius, Joanna
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 22.5.2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .| Johanna Ambrosius | |
|---|---|
| Johanna Ambrosius | |
| Syntymäaika | 3. elokuuta 1854 |
| Syntymäpaikka | Tishkenin tila Lengvetenin kylästä, Tilsit-Ragnitin piirikunnasta, Itä-Preussista (nykyisin Luninon kylä , Nemanskyn piiri, Kaliningradin alue , Venäjä ) |
| Kuolinpäivämäärä | 27. helmikuuta 1939 (84-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | Königsberg |
| Kansalaisuus | Saksan valtakunta , natsi-Saksa |
| Ammatti | runoilija |
| Teosten kieli | Deutsch |
| Nimikirjoitus | |
 Työskentelee Wikisourcessa | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Johanna Ambrosius ( saksa: Johanna Ambrosius ; 3. elokuuta 1854 - 27. helmikuuta 1939 ) oli saksalainen kansanrunoilija, ensimmäisen Itä-Preussin laulun kirjoittaja.
Elämäkerta
Johanna Ambrosius syntyi 3. elokuuta 1854 Tishkenin kylässä Tilsit-Ragnitin piirikunnassa (nykyinen Krasnoje Selon kylä , Nemanskyn piiri , Kaliningradin alue ), korkeasti koulutetun työntekijän perheeseen. Hän oli toinen perheen 14 lapsesta. Hän kasvoi erittäin köyhissä olosuhteissa. Johanna kävi kyläkoulua Lengwethenissä (nykyinen Luninon kylä ) vain 11-vuotiaaksi asti, jättäen koulun kesken äitinsä sairauden vuoksi. Myöhemmin hän harjoitti itseopiskelua. Johanna työskenteli pelloilla ja työpajoissa. Myöhemmin hän muisteli, että hänen täytyi usein itkeä normaalin opiskelun kaipauksesta.
Johannan isä itse luki paljon ja antoi lastensa lukea kirjojaan, mutta vasta työn valmistuttua. Pitkään nämä kirjat olivat hänen ainoa kirjallisuus. Hän tutustui saksalaisiin klassikoihin vasta oman runokokoelmansa ilmestymisen jälkeen.
Johanna meni naimisiin ollessaan 17-vuotias talonpoika Friedrich Voigtin kanssa. Saatuaan pienen perinnön nuori pari osti talon Groß Wersmeningkenin kylästä (lähellä nykyistä Malomozhayskoyen kylää).
Sisar Martha, joka oli vakuuttunut Johannan lahjakkuudesta, välitti salaa ensimmäiset runonsa kirjallisuuslehteen, jossa ne julkaistiin. Vuoden 1894 lopulla uusi menestys: Bratislavan kirjallisuuden professori Karl Weiss-Schrattenthal, joka etsi lahjakkaita nuoria, avusti Johannan. Hänen ansiostaan vuonna 1894 julkaistiin ensimmäinen Johannan runokokoelma 50 tuhannen kappaleen levikkinä (kirja julkaistiin runoilijan tyttönimellä). Seuraava kirja painettiin vuonna 1897 suurempana painoksena ja siitä tehtiin useita uusintapainos.
Johanna Ambrosius tapasi pian aikansa kuuluisia kirjailijoita, mukaan lukien Hermann Sudermann, Gerhart Hauptmann, Hermann Grimm, Bruno Wille ja Heinrich Hart.
Johannan kirjat menestyivät sekä Saksassa että ulkomailla (ne käännettiin englanniksi ja ranskaksi). Monista hänen runoistaan on tullut laulun sanoituksia. Tunnetuin musiikkisovitus on ensimmäinen ”Itä-Preussin laulu”: ”Laulamme yhdessä, eikö ystävällinen kotimaamme kaunis...”. Itä-Preussin alkuasukkaat muistavat vielä nytkin, että he lauloivat tämän laulun koulutunneilla.
Influenssa ravisteli runoilijan terveyttä, mutta suuristakin tuskista huolimatta hän jatkoi työskentelyä maatilallaan. Itä-Preussia lukuun ottamatta hän ei ollut vielä nähnyt mitään maailmassa, ja ensimmäinen matka Berliiniin oli upea kokemus. Siellä hänet otti vastaan kruununprinsessa, joka palkitsi runoilijan avokätisesti. Mutta menestyksestään huolimatta Johanna pysyi vaatimattomana naisena eikä koskaan halunnut mainetta ja kunniaa. Hän työskenteli pelloilla ja maatilalla ja jatkoi runojen kirjoittamista. Aviomiehensä kuoleman jälkeen Johanna muutti Königsbergiin poikansa luo, missä hän kuoli 27.2.1939.
Sävellykset
"Ach, hätt' ich früher dich gesehn", "Du", "Ach, bindet mir die Hände doch", "Dein Kuß", "Mainacht", "Mein treu Herzlieb", "Warum ich weine", "So geht's" , "Du hast zu mir gehalten", "Vor Gericht", "Dereinst", "Frühlingsgedicht", "O lieb' auch du", "Wein' nicht, ich bin dir gut", "Vorüber", "Dein Bild", "Enttäuscht", "Für Dich", "Ich habe geliebt", "Frage", "An meine Rose", "Mein Herz", "Mich friert"…
Muisti
- Kaliningradin lasten- ja nuorisokeskus sijaitsee vanhassa saksalaisessa kartanossa (Komsomolskaja-katu, entinen Luizenallee, rakennus 3). Ennen sotaa tässä rakennuksessa toimi Johanna Ambrosiuksen mukaan nimetty koulu. Nyt rakennukseen on asennettu Johannalle omistettu muistolaatta.
- Saksassa kymmenet koulut, museot ja kulttuuriesineet kantavat Johanna Ambrosiuksen nimeä.
- Kaliningradin alueella, Nemanin kaupungissa , "Ystävyyden talossa" järjestetään vuosittain kansanrunoilijan Johanna Ambrosiuksen muistopäivät, jotka houkuttelevat kymmeniä ulkomaisia vieraita.
Muistiinpanot
Linkit
- Die Autorin des ersten Ostpreussenliedes
- Johanna Ambrosius
- Ostpreussenlied
- Gedichte von Johanna Ambrosius
- Langenfelde ja Johanna Ambrosius
- Johanna Ambrosius (1854-1939). Inhaltsverzeichnis der Gedichte
- Die Autorin des ersten Ostpreussenliedes
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
| ||||