| Artsakh | |
|---|---|
| «Արցախ» | |
| Kansi vuoden 2009 venäjänkielisestä käännöksestä | |
| Tekijä | Piispa Makar Barkhudaryants |
| Genre | matkamuistiinpanoja |
| Alkuperäinen kieli | armenialainen |
| Alkuperäinen julkaistu | 1895 , Baku |
| Tulkki | Nelson Aleksanyan |
| Kustantaja | "Aror" ("Արօր") |
| Sivut | 408 |
| Teksti kolmannen osapuolen sivustolla ( armeniaksi) | |
"Artsakh" ( Arm. Արցախ ) on piispa Makar Barkhudaryantsin matkamuistiinpanojen tyylinen kirja historiallisesta Artsakhista , josta hän keräsi tietoja matkansa aikana tälle alueelle.
Ensimmäistä kertaa kirja julkaistiin vuonna 1895 Bakun kaupungissa ( Bakun maakunta ) armeniaksi . Se on kokoelma matkamuistiinpanoja, joita kirjailija Makar Barkhudaryants lainaa pitkän matkansa jälkeen historiallisen Artsakhin alueen läpi . Se kuvaa yksityiskohtaisesti Artsakhin kyliä ja kaupunkeja, vanhoja ja uusia maallisia ja kirkkorakennuksia, luontoa sekä tärkeimpiä tietoja alueen väestön tilasta noina aikoina [1] . Lisäksi kirja ei kuvaa vain historiallisen Artsakhin eteläosaa - Vuoristo-Karabahia , vaan myös sen pohjoisosaa - Gardmania (tai Pohjois-Artsakhia ).
Huolimatta siitä, että kirjan tyyli vaikuttaa hyvin yksitoikkoiselta, se on erittäin arvokas ja mielenkiintoinen asiakirja. Kuten Barkhudaryats itse sanoo:
Kun kuvailen rauniot yksi kerrallaan, ärsyttää lukijani. Minä en ole kyllästynyt matkustamiseen, etkä sinä kyllästy lukemiseen, rakas lukija (s. 203).
Alkuperäinen teksti (arm.)[ näytäpiilottaa] Մի առ մի գրելով աւերակները՝ ձանձրացնում եմ իեՁըֶըըֶըըւըընննննըը՝ ձանձրացնում Ես չձ մի մի շրջելուց, դուք մի՛ ձ կ, ձեր հոգուն մ ընթղրց [1] երրKirjalla on poikkeuksellinen historiallinen ja lähdetutkimuksellinen merkitys. Kirjoittaja tarjoaa tietoa ja suullisia perinteitä paitsi alueen luonnonvaroista, kasvistosta ja eläimistöstä, myös alueen väestörakenteesta ja väestön työllisyydestä, kuvailee huolellisesti historiallisia monumentteja, kopioi kirkkoihin ja luostareihin tallennettuja muinaisia käsikirjoituksia, kerää ja kerää salaa suurella vastuulla hautakivien kirjoitukset, laatat, kirkon ja luostarin seinät jne. [2] .
Kirjan käännös venäjäksi toteutti vuonna 2009 Nauka-kustantaja Pietarissa , levikki oli 1000 kappaletta [3] . Julkaisun ovat valmistaneet Bella ja Vahe Grigoryan, kääntäjä Nelson Aleksanyan. Käännöstyössä tekijän sanaston ja terminologian hienovaraisuudet säilytetään mahdollisimman paljon. Kirjan venäjänkielinen käännös oli omistettu kaatuneiden sotilaiden ja siviilien muistolle, jotka antoivat henkensä Artsakhin vapauden puolesta. Kirjaa jaettiin arvovaltaisissa laitoksissa ja kirjastoissa Moskovassa ja Pietarissa [2] .
Viestissään piispa Makar Barkhudaryantsin, Armenian apostolisen kirkon Venäjän ja Uuden Nakhchivanin hiippakunnan päällikön työn lukijoille , piispa Ezras (Nersisyan) kirjoittaa:
"Tunnusta kättemme työtä, oi Herra"... Näillä pyhistä kirjoituksista peräisin olevilla rukoilevilla sanoilla siunaan ainutlaatuisen teoksen julkaisua, joka on omistettu Armenian linnoitukselle - valloittamattomalle Artsakhille ja sen vuosisatoja vanhalle henkiselle perinnölle. Nykyään Artsakh on meille hengen rohkeuden symboli, mutta älkäämme unohtako, että alue toimi myös luovan hengen puhtaimpana lähteenä, joka piti tulta jatkuvuuden upokkaassa. Tällä alueella Saint Mashtots perusti ensimmäisen koulunsa ja opetti siellä itse; tälle siunatulle maalle rakennettiin temppeleitä, jotka ovat nyt osa ihmiskunnan aarretta... Tämä ja monet muut asiat kerrotaan julkaisussa, jota sinä, rakas lukija, pidät käsissäsi.
Kulttuuri paljastaa ihmisten sisäisen maailman ja sen moraalisen kauneuden huipun. Kulttuuri antaa aineelliselle maailmalle ihanteen piirteitä, henkistäen sitä. Maailma ei ole vielä löytänyt Artsakhin kulttuuria, ja tämä julkaisu on tarkoitettu palvelemaan tätä jaloa tarkoitusta.
Kyllästyttäköön Herra Kaikkivaltias tämän julkaisun osallistujat ehtymättömällä henkisen lennon janolla. Ja Herran Jumalan suosio varjostaa heidät. Kiirehdi meille kättemme työssä, kätemme työssä kiirehdi, Herra [4]