Baars, Klaus Jurgen

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 15. heinäkuuta 2019 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Klaus-Jurgen Baars
Saksan kieli  Klaus-Jürgen Baarß
Syntymäaika 8. elokuuta 1934( 1934-08-08 )
Syntymäpaikka Schwerin
Kuolinpäivämäärä 6. lokakuuta 2017 (83-vuotias)( 2017-10-06 )
Kuoleman paikka Strausberg
Liittyminen DDR :n kansallinen kansanarmeija
Armeijan tyyppi Ilmavoimien NNA GDR
Palvelusvuodet 1952-1990
Sijoitus Gen-ltn ilmailu
käski
  • Komentaja: IAP-1, IAP-9 ja IABP-31
  • Sijainen Ilmavoimien / Ilmapuolustuksen komentaja
  • NPA:n ylitarkastaja
  • Sotilasuudistuksista vastaava komissaari
Palkinnot ja palkinnot
Ritarikunta "Ansioista isänmaalle" hopeana (DDR) Ritarikunnan "Ansioista kansalle ja isänmaalle" kavalieri hopealla Ritarikunnan "Kansan ja isänmaan palveluksesta" kavaleri pronssissa
GDR Verdienstmedaille NVA 1 BAR.png GDR Verdienstmedaille NVA 2 BAR.png GDR Verdienstmedaille NVA 3 BAR.png
GDR Brotherhood in Arms -mitali - hopea BAR.png


Eläkkeellä 1990

Klaus-Jürgen Baars ( saksa  Klaus-Jürgen Baarß ; 1934-2017) - DDR :n sotilasjohtaja , kenraaliluutnantti ( 1986 ).

Elämäkerta

Mekaanikkoperheestä. Ammatiltaan laivanrakentaja.

23. toukokuuta 1952 liittyi Itä-Saksan kansanpoliisiin. Hän palveli Pirnan toimistossa (VP-Dienststelle Pirna).

Vuosina 1952-1953 hän suoritti erityiskursseja lentäjille Neuvostoliitossa. Vuosina 1953-1955 hän johti laivuetta Cottbusin lentoseurassa . Vuonna 1954 hän liittyi SED :ään .

Vuosina 1955-1956 hän oli 1. ilmailulentueen varapäällikkö lentokoulutuksessa (Stv. Kdr. f. flieg. Ausbild.). Vuosina 1956 - 1959 hän toimi 1. ilmailulentueen (Kdr. Fliegergeschwader-1) komentajana.

Vuosina 1959-1969 hänet lähetettiin Neuvostoliittoon opiskelemaan yhden Neuvostoliiton sotaakatemian kursseilla. Vuosina 1960-1965 hän toimi 3. lentodivisioonan apulaispäällikkönä. Vuosina 1965-1968 hän oli 9. hävittäjälentueen ( Jagdfliegergeschwader 9 ) komentaja . 

Vuosina 1968-1971 hän opiskeli Friedrich Engelsin mukaan nimetyssä NNA :n sotilasakatemiassa . Vuosina 1971-1973 hän johti everstina 31. hävittäjäpommittajalentuetta " Klement Gottwald ", jonka kotipaikka oli Drevitzin lentokentällä. Vuosina 1973 - 1978 hän oli ensin apulaispäällikkö, ja sitten hän itse johti ilmapuolustushävittäjälentokoneiden taistelukoulutusta DDR :n ilmavoimien / ilmapuolustuskomennon alaisuudessa (ltr. Ausbild. Jagdfliegerkrafte d. LV, Kdo. LSK \ LV ).

1. kesäkuuta 1978 - 31. lokakuuta 1988 hän palveli peräkkäin ilmavoimien apulaiskomentajana / DDR: n ilmapuolustuksena ilmavoimissa (Stv. Chef LSK \ LV f. LSK), Ilmavoimien apulaiskomentajana / Ilmapuolustus etulinjan ja armeijan ilmailun taistelukoulutukseen (Stv. Chef LSK \ LV f. Ausbild. d. Front-und Armeefliegerkrafte), ilmavoimien / DDR:n ilmapuolustuksen apulaiskomentaja lentohenkilöstön taistelukoulutuksessa ( Stellvertreter des Chefs für Ausbildung der Luftstreitkräfte). Tässä tehtävässä hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 7. lokakuuta 1978 ja 1. maaliskuuta 1986 hänestä tuli kenraaliluutnantti .

21. helmikuuta 1983 kenraalimajuri Baarsin lentämä MiG-23MF vaurioitui laskeutumisen aikana Peenemündeen oletettavasti väärin nostettujen läppien vuoksi.

1. marraskuuta 1988 28. helmikuuta 1990 hän palveli DDR:n ilmavoimien / ilmapuolustuksen apulaiskomentajana ilmapuolustuksen taistelukoulutuksessa (Stellvertreter des Chefs für Ausbildung der Luftverteidigung). 1. maaliskuuta - 18. huhtikuuta 1990 hän oli NVA:n ( Hpt. -Inspekt. NVA) ylitarkastaja.

Voitettuaan "Saksan liiton" DDR :n kansankamarin vaalit 18. maaliskuuta 1990 Baarsista tuli 18. huhtikuuta 1990 parlamentaarinen valtiosihteeri sotilasuudistuksesta vastaavana komissaarina (Parlamentarischen Staatssekretär in die Funktion des). Bevollmächtigten für die Militärreform). Hän pysyi tässä virassa eläkkeelle jäämiseensä 30. syyskuuta 1990 .

Klaus-Jürgen Baars on Saksan ilmavoimien lentäjien liitto ( saksa:  Gemeinschaft der Flieger deutscher Streitkräfte e. V. ) jäsen.

Sotilasarvot

Valitut palkinnot

Kirjallisuus