Bekeshi | |
---|---|
lat. von Bekesy | |
Ominaisuudet | |
Halkaisija | 96,3 km |
Suurin syvyys | 2845 m |
Nimi | |
Eponyymi | György von Bekesy (1899–1972) oli unkarilaistaustainen amerikkalainen fyysikko, biofyysikko ja fysiologi. |
Sijainti | |
51°55′ pohjoista leveyttä. sh. 126°44′ itäistä pituutta / 51,92 / 51,92; 126,73° N sh. 126,73° E e. | |
Taivaankappale | Kuu |
Bekeshi | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Bekesyn kraatteri ( lat. von Békésy ) on suuri törmäyskraatteri pohjoisella pallonpuoliskolla Kuun toisella puolella . Nimi on annettu unkarilaistaustaisen amerikkalaisen fyysikon , biofyysikon ja fysiologin György von Bekesyn (1899-1972) kunniaksi ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni hyväksyi vuonna 1979. Kraatterin muodostuminen viittaa prenektaaseen aikaan [1] .
Kraatterin lähimmät naapurit ovat Volterran kraatteri pohjoisessa, Millikenin kraatteri lounaassa ja Segersin kraatteri etelässä [2] .
Kraatterin keskipisteen selenografiset koordinaatit 51°55′ pohjoista leveyttä. sh. 126°44′ itäistä pituutta / 51,92 / 51,92; 126,73° N sh. 126,73° E g , halkaisija 96,25 km 3] , syvyys 2,85 km [1] .
Kraatteri on olemassaolonsa aikana kärsinyt merkittävää tuhoa myöhempien iskujen seurauksena , kraatterin seinää peittää useita kraattereita, joista suurin peittää muurin kaakkoisosan. Vallin korkeus ympäröivän maaston yläpuolella on 1460 m [1] , kraatterin tilavuus noin 9000 km³ [1] . Kraatterimaljan pohja on suhteellisen tasainen, ilman havaittavia rakenteita, ja siinä on monia pieniä kraattereita.
Bekesy [3] | Koordinaatit | Halkaisija, km |
---|---|---|
F | 52°48′ pohjoista leveyttä. sh. 137°02′ itäistä pituutta / 52,8 / 52,8; 137.04 ( Bekesy F )° N sh. 137,04° E e. | 19.2 |
T | 52°00′ s. sh. 121°44′ itäistä pituutta / 52 / 52; 121,73 ( Bekesy T )° N sh. 121,73° E e. | 30.4 |