Bosnian Krajina ( serb. Bosanska Krajina , Bosn. Bosanska Krajina , Kroatia Bosanska krajina ) on historiallinen ja maantieteellinen alue Bosnia ja Hertsegovinan luoteisosassa , jota rajoittavat kolme jokea - Sava , Una ja Vrbas . Myös Bosnia ja Hertsegovinan historiallinen, taloudellinen ja kulttuurinen aihe.
Krajinan alue on nyt jaettu kahden Bosnia ja Hertsegovinan entiteetin: Serbitasavallan ja Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltion kesken .
Bosnian Krajinan äärimmäinen luoteisosa tunnetaan myös nimellä Bihac Krajina ( Bosn. Bihaćka Krajina ) samannimisen kaupungin mukaan .
Bosnian Krajinan väkiluku (1991):
Suuren Turkin sodan 1683-1690 seurauksena Ottomaanien valtakunta luovutti Unkarin ja Slavonian Habsburgien valtakunnalle Karlovacin rauhan mukaisesti . Bosnian pohjois- ja länsiosasta tuli Habsburgien ja Ottomaanien valtakuntien välinen raja nimeltä "Bosnian maa". Voimasuhteen muuttamiseksi Habsburgien valtakunnan rajalla olleet ottomaanit muodostivat Bosnian rajan ( tur . Serhat ), joka jaettiin kapteeneihin, joista jokaisella oli omat linnoitukset ja sotilasrykmentit. Alueella asuvat serbialaiset paimenet auttoivat puolustamaan sitä vihollisten hyökkäyksiltä ja ylläpitämään järjestystä sekä palvelemaan lääkäreinä ja työvoimana Habsburgien valtakunnan rajalla. Siitä lähtien serbit ovat muodostaneet suurimman osan Bosnian rajan väestöstä. Jokien - Sava, Una ja Vrbas - paikkaa kutsuttiin 1700- ja 1800-luvun eurooppalaisessa kirjallisuudessa " Turkkilaiseksi Kroatiaksi ". Nimen "Krajina" antoivat turkkilaiset, ja sen omaksuivat itävaltalaiset, italialaiset, saksalaiset ja hollantilaiset kartografit. Vuonna 1860, ortodoksisen osan vaatimuksesta, nimi "Turkkilainen Kroatia" poistettiin uuden nimen " Bosnian raja " hyväksi. Tämä nimi esiintyy kartoissa ensimmäisen kerran vuonna 1869. Bosnian kapteenit säilyttivät arvonimensä ja perinnönmaansa ja heistä tuli erittäin vaikutusvaltaisia bosnialaisten keskuudessa.
Alue oli vuosien 1875-1878 Serbian kansannousun keskipiste. Kolmen kansannousun vuoden aikana kuoli 150 000 ihmistä eli 13,64 % Bosnia ja Hertsegovinan 1 100 000 väestöstä.
Lähihistoriassa Bosnian Krajina tunnetaan vastustuksestaan fasistista hallintoa vastaan toisen maailmansodan aikana. Antifasistinen sissiliike Bosnian Krajinan alueella oli etnisesti yksi sekaisimpia verrattuna mihin tahansa muuhun entisen Jugoslavian osaan.
| Bosnia ja Hertsegovinan historialliset alueet | |
|---|---|
| Moderni |
|
| Keskiaikainen |
|