Wilms, Juri

Juri Reinovich Wilms
est. Juri Vilms

Juri Wilms, pelastustoimikunnan jäsen
Syntymäaika 13. maaliskuuta 1889( 1889-03-13 )
Syntymäpaikka v. Arkma
Fellinsky piiri
Liflandin maakunta
Kuolinpäivämäärä 13. huhtikuuta 1918 (29-vuotias)( 13.4.1918 )
Kuoleman paikka Helsinki Suomi
Kansalaisuus  Venäjän valtakunta Viro
 
Ammatti Virolainen poliitikko, Pelastuskomitean jäsen , Koko Venäjän perustuslakia säätävän kokouksen jäsen .
koulutus
Lähetys Viron työväenpuolue
Palkinnot
Vapaudenristi 3. luokka 1. luokka
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Juri Vilms tai Juri Reinovich Vilms [1] ( esim . Jüri Vilms ; 13.3.1889 , Arkman kylä , Kabalskaja volost, Fellinskyn piiri , Liivinmaan lääni , Venäjän keisarikunta  - 13.4.1918 (tarkka päivämäärä tuntematon), Helsinki , Suomi ) - Virolainen poliitikko, yksi itsenäisen Viron tasavallan perustajista.

Elämäkerta

Jüri Vilms syntyi Pidurin maatilalla Arkman kylässä Pilistveren kunnassa ( nykyisin Türin pitäjä, Järvamaa Virossa ).

Vuonna 1905 tsaaripoliisi pidätti hänet poliittisista syistä, minkä vuoksi hänet erotettiin koulusta. Hän pakeni Suomeen, mutta palasi pian Viroon ja kirjoitettiin jälleen Pärnun kaupungin lukioon, jossa hän sai vuonna 1907 ylioppilastutkinnon.

Vuosina 1907-1911 hän opiskeli oikeustiedettä Tarton yliopistossa . Opintojensa aikana hänestä tuli Viron opiskelijoiden yhdistyksen jäsen, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin myöhemmin. Yliopistosta valmistuttuaan hän työskenteli lakimiehenä Tallinnassa . Hieman myöhemmin hän avasi oman asianajotoimiston.

Ensimmäisen maailmansodan alusta lähtien Wilms oli yhteydessä Viron kansalliseen liikkeeseen ja julkaisi artikkeleita, joissa hän vaati Virolle autonomiaa Venäjän valtakunnan sisällä. Kritisoi Jaan Tõnissonin poliittisia käsityksiä , joka puolusti kulttuuriautonomian ajatusta ja Konstantin Pätsin ajatuksia , joka puolestaan ​​näki poliittisia mahdollisuuksia yhteistyössä baltisaksalaisten kanssa Virossa.

Vuonna 1917 Vilms perusti Viroon uuden poliittisen puolueen, keskustavasemmiston Eesti Tööerakondin ( Viron työväenpuolue ). Vuoden 1917 lopulla hänet valittiin koko Venäjän perustavaan kokoukseen Viron vaalipiirissä listalla nro 3 (Viron työväenpuolue). Perustavan kokouksen ainoan kokouksen jäsen 5. tammikuuta 1918, liittyi Trudovikkien ryhmään [1] .

19. helmikuuta 1918 Jüri Vilms edusti yhdessä Konstantin Pätsin ja Konstantin Konikin kanssa Viron Landratin vanhimpien neuvostoa ( Eesti Maanõukogu Vanematekogu ) perustetussa Viron pelastuskomiteassa ( Eestimaa Päästekomitee ) . Hyväksyttiin sopimus, jonka mukaan kaikki toimeenpanovalta uskottiin Viron pelastuskomitealle. 24. helmikuuta 1918 Viro julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi [2] [3] . Pelastuskomitea nimitti samana päivänä Viron väliaikaisen hallituksen, jossa Vilms nimitettiin apulaishallituksen päälliköksi ja oikeusministeriksi.

Maaliskuun lopussa 1918, Viron Saksan miehityksen aikana, Wilms kokoontui kolmen työtoverin (Arnold Jürgens, Johannes Peistik ja Aleksey Ryunk) kanssa reki- ja hevosmatkalle Käsmasta Suomeen ja Ruotsiin Itämeren yli , mikä tuolloin oli jään peitossa. Siellä hän toivoi saavansa ulkopoliittista tukea nuorelle Viron tasavallalle.

Uskotaan, että 24. maaliskuuta 1918 saksalaiset sotilaat pidättivät kaikki neljä Suursaaressa ja teloitettiin pian. Kiistattomat jäljet ​​matkailijoista päättyivät jäälle Waindlon saarella . Virallisen mutta epäluotettavan tutkimuksen mukaan saksalaiset teloittivat kaikki neljä miestä Töölön sokeritehtaalla Helsingissä [3] (nykyinen Kansallisooppera) Helsingin miehityksen aikana 13.4.1918. Heidät haudattiin sitten joukkohautaan lähellä nykyistä Haagin pohjoista asemaa. Molemmissa paikoissa on muistolaatat virolaisten kohtalosta. Teloituksesta ja hautaamisesta ei kuitenkaan ole muita todisteita kuin Peeter Matzin ja kahden hänen raportin laatineen työtoverinsa väitteet. Todisteena liitettiin muun muassa valokuva, jossa, kuten kävi ilmi, teloittajan kasvot oli väärennetty. Seppo Zetterbergin The Death of Jüri Wilms pitää tätä tutkimusta talouspetoksena [4] .

Ruotsin sotilasarkistoista löytyi materiaalia, jonka epäillään liittyvän Wilmsiin. Heidän mukaansa ruotsalaiset vapaaehtoiset teloittivat 2.5.1918 kolme virolaista Hauhossa. Asiakirjan mukaan ryhmän johtajana toimineella miehellä oli "hieno puku ja hyvin hoidetut kädet" ja 6000 markkaa käteistä [5] ..

Jaan Krossin romaani Kuninkaan ajatus kertoo Jüri Vilmsin elämäntarinasta [6] .

Vuonna 1999 Williams sisällytettiin 100 1900-luvun Viron suurhahmon listaan , joka on laadittu kirjallisen ja verkkoäänestyksen tulosten perusteella [7] .

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Chronos. Vilms Juri Reinovich . Haettu 18. lokakuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 15. lokakuuta 2013.
  2. ↑ Janis Shilins. Mitä ja miksi sinun tulee tietää Viron itsenäisyydestä ja sen puolesta kuolleesta latvialaisesta . Rus.lsm.lv (24. helmikuuta 2018).
  3. ↑ 1 2 LIITE 1. VIRON HALLITUKSEN JÄSENTEN KOHTO 1918–1940. Viron historiallisen muistin instituutti (pääsemätön linkki) . www.mnemosyne.ee _ Haettu 1. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016. 
  4. ↑ Seppo Zetterberg . Jüri Vilmsin kuolema : Viron varapääministerin teloitus Helsingissä 13.4.1918. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-13338-1 .
  5. ↑ Kas Juri Vilmsi hukkasid rootslased? Eesti Express. Arkistoitu 9. helmikuuta 2022 Wayback Machinessa 21.8.2008. AS Eesti Ajalehed. Viitattu 30.10.2012.
  6. ↑ Jaan Kross . Kuningasajatus. Suomennos Juhani Salokannel. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-18695-3 .
  7. ↑ Sajandi sada Eesti suurkuju / Koostanud Tiit Kändler. - Tallinn: Eesti Entsüklopediakirjastus, 2002. - 216 lk. ISBN 998570102X .

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen