| Täältä tulevat sotilaat | |
|---|---|
| Song | |
| Julkaisupäivä | 1947 |
| Genre | laulu |
| Kieli | Venäjän kieli |
| Säveltäjä | Kirill Molchanov |
| Sanoittaja | Mihail Lvovski |
"Täältä sotilaat tulevat" on säveltäjä Kirill Molchanovin suosittu laulu, jonka sanoittaja on Mikhail Lvovsky . Laulun sanat on kirjoittanut Lvovsky Suuren isänmaallisen sodan aikana vuonna 1943, ja musiikin loi Molchanov sodan jälkeen, mutta viimeistään vuonna 1947 [1] [2] .
Tässä ovat sotilaat kävelemässä
poltetun aron varrella, Laulamassa
hiljaa laulua
koivuista ja vaahteroista,
Mietteliästä puutarhasta
Ja itkevästä pajusta, Kotimetsistä
,
Kotimetsistä
Ja leveästä viljapellosta.
Täällä sotilaat menevät -
Laulu ryntää kovasti,
Ja pelottavasta redoubista
Tämä laulu laulaa, Rohkeudesta
taistelussa,
Ja kuolemasta elämän tähden,
Ja uskollisuudestasi,
Ja uskollisuudestasi
kunniakkaalle Isänmaalle.
Pian suuren isänmaallisen sodan alkamisen jälkeen tuleva runoilija ja näytelmäkirjailija Mihail Lvovsky , joka oli tuolloin kolmatta vuotta A. M. Gorkin kirjallisessa instituutissa , ilmoittautui muiden opiskelijoiden kanssa vapaaehtoiseksi armeijaan ja meni rintamaan. . Vuonna 1942 hän komensi ryhmää 89. erillisen kivääriprikaatin konekivääripataljoonassa. Siellä hän tapasi ja ystävystyi Nikolai Aleksandrovichin kanssa , joka opiskeli GITIS :ssä ennen sotaa . Yhdessä he loivat amatööriyhtyeen "Merry Landing", jolle Lvovsky sävelsi uusia sanoja kuuluisien kappaleiden musiikkiin. Eräänä päivänä kitaristi Karev soitti melodian kappaleesta, jonka sanoja hän ei tiennyt. Muut yhtyeen jäsenet pitivät tästä melodiasta ja he päättivät luoda sen pohjalta uuden kappaleen. Lvovsky kirjoitti hänelle runoja - säkeiden sanat olivat juuri niitä, jotka myöhemmin muuttuivat kappaleen lopulliseksi versioksi, mutta mukana oli myös refreeni: "Ja Mantšurialainen aro / Heitä kohtaa lumimyrsky, / mutta kampanja on ei ohi, / Ja sotilaat menevät eteenpäin / Kaikki lähtevät auringonnousuun…” [2] .
Vuodesta 1943 lähtien Vesyoliy Desant -yhtye, jonka solisteina olivat Pjotr Aleksejev ja Nikolai Aleksandrovitš, esitti tämän kappaleen useita kertoja konserttiensa aikana julistaen sen "vanhaksi sotilaan lauluksi". Tämä ei herättänyt kysymyksiä - ilmeisesti kaikki uskoivat, että se luotiin Venäjän ja Japanin sodan aikana . Seuraavana vuonna Mihail Lvovsky siirrettiin 39. ratsuväedivisioonaan, jossa hän työskenteli Krasnoje Znamya -sanomalehden kirjallisena työntekijänä; Nikolai Aleksandrovich siirrettiin myös toiseen yksikköön. Myöhemmin Lvovsky sanoi: "Muistan" vanhan "sotilaan laulun vasta sodan jälkeen, ennen kuin kuulin sen sanat radiosta, mutta täysin erilaisella, yllättävän kauniilla melodialla, joka ei ollut minulle tuttu" [ 2] .
Siitä, kuinka kappale sai uuden melodian, tuli tunnetuksi Nikolai Aleksandrovichilta, joka demobilisoinnin jälkeen jatkoi opintojaan GITIS:ssä ja työskenteli sitten luovan yhdistyksen Screen johtajana . Palattuaan Moskovaan sodan jälkeen Aleksandrovich tapasi nuoren säveltäjän Kirill Molchanovin , joka oli saapunut sinne Novosibirskistä . Saatuaan Aleksandrovichilta tietää, että hän sodan aikana esitti amatöörilauluja, Molchanov pyysi joidenkin niistä tekstejä, ja hän piti eniten "vanhasta sotilasta". Kirjoitettuaan naisen sanat muistiin ja hylättyään kuoron, hän "kirjaimellisesti menetti sen tunnissa ja lauloi uuden kappaleen". Sen jälkeen kappale esitettiin yhteisten ystävien edessä, jotka pitivät siitä kovasti. Tarinansa päätteeksi Nikolai Aleksandrovitš sanoi: "Ja olen tietysti iloinen ja iloinen, että olin jossain määrin mukana tämän upean laulun synnyssä" [2] .
Kappale luotiin viimeistään vuonna 1947 (mutta on mahdollista, että vuonna 1946), koska Molchanov rekisteröi sen All-Union Copyright Officeen marraskuussa 1947 [2] . Joissakin lähteissä Ruzhena Sikoraa kutsutaan kappaleen ensimmäiseksi esiintyjäksi [3] . Tämän kappaleen ensimmäinen levy, jonka esitti laulaja Anna Kharitonova Leningradin radion varieteorkesterin johdolla Nikolai Minkhin kanssa, ilmestyi vuonna 1948 [2] [4] . Joidenkin raporttien mukaan ensimmäisellä levyllä Lvovsky nimettiin virheellisesti musiikin tekijäksi ja Aleksandrovich oli sanojen kirjoittaja [2] .
Musiikkitieteilijä ja säveltäjä Juri Birjukov kirjoitti, että hän piti kappaleesta "Täällä sotilaat tulevat" eniten kuoron ulkopuolisessa esityksessä orkesterin säestyksellä Roman Karmenin ohjaamassa dokumenttielokuvassa "Suuri isänmaallinen sota" , julkaistu. vuonna 1965 voiton 20-vuotispäivänä . Biryukov kirjoitti tästä laulusta seuraavasti: "Joka kerta kun kuulen sen, jostain syystä tunne, että se on sävelletty sotavuosina, ei lähde pois. Eivätkö rivit ja sanat palaneesta arosta ja vieraasta puolelta, jota sotilaat menevät, siitä, että he palaavat kotiin vasta, kun kaikki viholliset ovat voitettu, älä osoita, että he ovat syntyneet takaa-ajoon ja ehkä heillä tapahtumia, joista tässä laulussa lauletaan?..” [1] [2] .
Koko historiansa ajan, alkaen Ruzhena Sikoran ja Anna Kharitonovan esityksistä, kappale "Tähän sotilaat tulevat" sisältyi monien kuuluisien laulajien ja laulajien ohjelmistoon, kuten Ivan Shmelev [2] , Mihail Aleksandrovich , Aleksei Pokrovsky , Jevgeni Nesterenko , Elena Obraztsova , Iosif Kobzon , Ljudmila Filatova , Larisa Kurdyumova , Dmitry Hvorostovsky [5] ja muut.