Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariaatti
Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariaatti | |
|---|---|
| lyhennettynä Neuvostoliiton NKVD | |
| Kyltti "Neuvostoliiton NKVD:n kunniatyöntekijä" | |
| yleistä tietoa | |
| Maa | Neuvostoliitto |
| luomispäivämäärä | 10. heinäkuuta 1934 |
| edeltäjät |
Neuvostoliiton RSFSR:n OGPU: n kansankomissaarien neuvoston alainen poliisi- ja rikostutkinnan pääosasto |
| Kumoamisen päivämäärä | 15. maaliskuuta 1946 |
| Korvattu kanssa |
Neuvostoliiton valtion turvallisuusministeriö Neuvostoliiton sisäasiainministeriö |
| Hallinto | |
| alisteinen | Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto |
| emovirasto | kansankomissaarien neuvosto |
| Kansankomissaari | katso lista |
| Laite | |
| Päämaja | Moskova , Dzerzhinsky Square (vuodesta 1991 Lubyanskaya Square), talo numero 2. |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton sisäasioiden kansankomissariaat (NKVD Neuvostoliitto, Sisäasioiden kansankomissariaat) - Neuvostoliiton keskushallinnon elin rikollisuuden torjumiseksi ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi, vuosina 1934 - 1943 (tauolla helmikuusta 3 - 20. heinäkuuta 1941) - myös valtion turvallisuuden varmistaminen .
Perustettiin Neuvostoliiton keskuskomitean päätöksellä 10. heinäkuuta 1934 [1] . Neuvostoliiton NKVD:hen kuului Neuvostoliiton Yhdysvaltain valtion poliittinen osasto , joka nimettiin uudelleen valtion turvallisuuden pääosastoksi ( GUGB ).
NKVD vastasi yleishyödyllisistä palveluista ja rakentamisesta, muista toimialoista sekä poliittisesta tutkinnasta ja oikeudesta langettaa tuomioita tuomioistuimen ulkopuolella, rangaistusjärjestelmästä, ulkomaan tiedustelupalvelusta, raja- ja sisäjoukoista sekä armeijan vastatiedustelusta.
Myöhemmin se muutettiin Neuvostoliiton sisäministeriöksi vuonna 1946 .
NKVD:n kehittäminen
Genrikh Yagoda [2] nimitettiin Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariksi .
Seuraavat tehtävät uskottiin vasta perustetulle NKVD:lle:
- yleisen järjestyksen ja valtion turvallisuuden varmistaminen,
- sosialistisen omaisuuden suojelu,
- siviilisäädyn rekisteröinti,
- rajavartija,
- työleirien ylläpito ja suojelu .
Osana NKVD:tä luotiin:
- Pääosasto valtion turvallisuudesta (GUGB) ;
- Työläisten ja talonpoikien miliisin pääosasto (GU RKM) ;
- Rajojen ja sisäisen turvallisuuden pääosasto (GU PiVO) [3] ;
- Pääosasto paloturvallisuudesta ( GUPO );
- korjaavien työleirien ja työjärjestelyjen pääosasto ( GULAG );
- siviilisäädyn osasto (katso rekisteritoimisto );
- hallinnollinen ja taloudellinen hallinto;
- talousosasto ( FINO );
- henkilöstöosasto;
- sihteeristö;
- erikoisosasto.
Yhteensä NKVD:n keskuslaitteen tilojen mukaan ihmisiä oli 8 211.
GUGB:n työtä johti Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaari Yagoda itse. NKVD GUGB sisälsi entisen Neuvostoliiton OGPU:n tärkeimmät operatiiviset yksiköt:
- erikoisosasto ( vastatiedustelu )
- salainen poliittinen osasto (taistelee poliittisia vastustajia)
- talousosasto (sabotaasin ja sabotaasin torjunta)
- Ulkoasiainosasto (tiedustelu ulkomailla)
- operatiivinen osasto (puolueen ja hallituksen johtajien vartiointi, etsinnät, pidätykset, valvonta)
- erikoisosasto ( salaustyö , salassapito osastoilla)
- liikenneosasto (sabotaasin torjunta, sabotaasi liikenteessä)
- kirjanpito- ja tilastoosasto (käyttökirjanpito, tilastot, arkisto)
Myöhemmin tehtiin toistuvasti uudelleenjärjestelyjä, jotka nimettiin uudelleen sekä osastojen että osastojen osalta.
Syyskuussa 1936 Nikolai Ježov nimitettiin Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariksi .
20. huhtikuuta 1938 liittovaltion kommunistisen bolshevikkien puolueen keskuskomitean politbyroo hyväksyi Neuvostoliiton NKVD:n raja- ja sisäjoukkojen määrän [4] .
23. syyskuuta 1938 Bolshevikkien liittovaltion kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo hyväksyi NKVD:n uuden organisaatiorakenteen [5] [6] .
Joulukuusta 1938 lähtien Lavrenty Beria nimitettiin Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariksi .
3. helmikuuta 1941 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetuksella NKVD jaettiin kahdeksi itsenäiseksi elimeksi: NKVD:ksi (kansankomissaari - Lavrenty Beria ) ja Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaarittiin ( NKGB ) . (Kansankomissaari - Vsevolod Merkulov ) [2] . NKVD:n erikoisosasto (vastaa armeijan vastatiedustelusta) jaettiin maavoimien ja laivaston osastoon (RKKA ja RKKF).
Samaan aikaan NKVD:n GUGB:n erityisosasto hajotettiin ja sen sijaan puolustusvoimien kansankomissariaatin (NPO) 3. osasto ja merivoimien kansankomissariaatin (NK VMF) ja NKVD:n 3. osasto. NKVD-joukkojen operatiivista työtä varten) luotiin.
Suuren isänmaallisen sodan alkamisen jälkeen 20. heinäkuuta 1941 NKVD ja NKGB palautettiin yhden kansankomissariaatin rakenteeseen - NKVD, Beria pysyi Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomisaarina ja Merkulov, entinen. Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari, nimitettiin hänen ensimmäiseksi sijaiseksi. Valtion turvallisuusvirastojen toiminta keskittyi saksalaisen tiedustelutoiminnan torjuntaan rintamalla, vihollisagenttien tunnistamiseen ja eliminoimiseen Neuvostoliiton taka-alueilla , tiedusteluun ja sabotaasiin vihollislinjojen takana. Takaa suojelevat joukot olivat NKVD:n alaisia .
Neuvostoliiton NKVD:n erityiskonferenssille myönnettiin 17. lokakuuta 1941 Valtionpuolustuskomitean päätöksellä oikeus langettaa kuolemanrangaistukseen asti vastavallankumouksellisia rikoksia Neuvostoliiton hallituksen määräystä vastaan. Neuvostoliitto, josta määrätään RSFSR:n rikoslain 58 ja 59 artikloissa . Erityiskokouksen päätökset olivat lopullisia. Tämä GKO:n päätös lakkasi olemasta voimassa 1.9.1953 , jolloin erityiskokous lakkautettiin.
11. tammikuuta 1942 NKVD:n ja NKVMF:n yhteisellä määräyksellä NKVMF:n 3. osasto muutettiin UOO NKVD:n 9. osastoksi. (UOO - Erityisosastojen osasto - perustettiin 17. heinäkuuta 1941 NPO:n 3. osaston pohjalta).
14. huhtikuuta 1943 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön asetuksella, erottamalla operatiiviset-tšekistiset osastot ja osastot NKVD:stä, muodostettiin jälleen itsenäinen Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaariaatti (Neuvostoliiton NKGB ) . muodostettiin Merkulovin johdolla.
18. huhtikuuta 1943 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksella sotilasvastatiedustelu (UOO) siirrettiin Neuvostoliiton puolustusvoimien kansankomissariaatille ja laivaston kansankomissariaatille, missä vastatiedustelupalvelun pääosasto SMERSH Neuvostoliiton NPO ja NK:n laivaston vastatiedusteluosasto SMERSH perustettiin.
Joulukuussa 1945 Sergei Kruglov nimitettiin Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariksi .
Eri aikoina NKVD koostui pääosastoista, lyhennettynä GU:
- GUGB - valtion turvallisuuden pääosasto;
- GURKM - Työläisten ja talonpoikien miliisi;
- GUPiVO - raja- ja sisäinen suojaus;
- GUPO - palokunta;
- GUSHosDor - moottoritiet;
- GULAG - leirit;
- GEM - taloustiede;
- GTU - kuljetus;
- GUVPI - sotavangeille ja internoiduille.
Vuonna 1946 NKVD muutettiin sisäasiainministeriöksi [7] .
Keskustoimiston rakenne
Tämä osio sisältää luettelon kaikista yksiköistä ja erityistehtävistä, jotka ovat koskaan olleet Neuvostoliiton NKVD:n CA-järjestelmässä, sekä perustamis- ja likvidaatiomääräysten numerot ja päivämäärät, johtajien nimet ja päivämäärät, jolloin he asettivat vastaavan paikat [8] .
Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaarit
- Yagoda G. G. 10.07 . 1934 - 26.09 . 1936 (kuvattu vuonna 1938)
- Ezhov N.I. 26.09 . 1936 - 25.11 . 1938 (kuvattu vuonna 1940)
- Beria L.P. 25.11 . 1938 - 29.12 . 1945 (kuvattu vuonna 1953)
- Kruglov S. N. 29.12 . 1945 - 15.03 . 1946
- Agranov Ya. S. (1. sijainen) 10.07 . 1934 - 15.04 . 1937 (kuvattu vuonna 1938)
- Agranov Ya.S. 15.04 . 1937 - 17.05 . 1937 (kuvattu vuonna 1938)
- Prokofjev G.E. 10.07 . 1934 - 29.09 . 1936 (kuvattu vuonna 1937)
- Berman M.D. 29.09 . 1936 - 16.08 . 1937 (kuvattu vuonna 1939)
- Frinovsky M.P. 16.10 . 1936 - 15.04 . 1937 (kuvattu vuonna 1940)
- Frinovsky M. P. (1. sijainen) 15.04 . 1937 - 08.09 . 1938 (kuvattu vuonna 1940)
- Belsky L. N. 3.11 . 1936 - 08.04 . 1938 (ammuttu vuonna 1941)
- Kursky V. M. (näyt.) 15.04 . 1937 - 08.07 . 1937
- Chernyshev V. V. 07.08 . 1937 - 22.04 . 1946
- Ryzhov M. I. 16.08 . 1937 - 29.12 . 1937
- Žukovski S.B. 08.01 . 1938 - 03.10 . 1938 (kuvattu vuonna 1940)
- Zakovsky L. M. 29.01 . 1938 - 16.04 . 1938 (kuvattu vuonna 1938)
- Beria L.P. (1. sijainen) 22.08 . 1938 - 25.11 . 1938 (kuvattu vuonna 1953)
- Filaretov G. V. 04.10 . 1938 - 18.02 . 1939
- Merkulov V. N. (1. sijainen) 16.12 . 1938 - 03.02 . 1941 (kuvattu vuonna 1953)
- Maslennikov I. I. 28.02 . 1939 - 03.07 . 1943
- Kruglov S. N. (henkilökunnan mukaan) 28.02 . 1939 - 25.02 . 1941
Tehtävä otettiin käyttöön 28.03 . 1936 NKVD:n määräyksellä nro 198; lopetettu 28.11 . 1936 NKVD:n määräyksellä nro 00383:
- Deutsch Ya. A. 28.03 . 1936 - 28.11 . 1936
Tehtävä otettiin käyttöön 11.7 . 1934 NKVD:n määräyksellä nro 2; NKVD : n määräyksellä nro 00762 26. marraskuuta . Vuonna 1938 perustettiin Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaarin alaisen erityiskokouksen sihteeristö ja otettiin käyttöön Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaarin alaisen erityiskokouksen sihteeristön päällikkö:
- Bulanov P.P. 11.07 . 1934 - 29.03 . 1937 (kuvattu vuonna 1938)
- Tsesarsky V. E. 01.04 . 1937 - 28.03 . 1938 (kuvattu vuonna 1940)
- Shapiro I. I. 28.03 . 1938 - 13.11 . 1938 (kuvattu vuonna 1940)
- Petrov M. A. 7.12 . 1938 - 28.01 . 1939
- Markeev M. I. 28.01 . 1939 - 04.09 . 1939
- Ivanov V. V. 04.09 . 1939 - 22.03 . 1946
Uusi perustettu samoilla tehtävillä 02.08 . 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00888:
- Sharia P. A. 02.08 . 1939 - 26.02 . 1941
Erotettu GUGB:n ulkoministeriöstä itsenäiseksi yksiköksi vuonna 1937; ryhmälle uskottiin terrorin ja sabotoinnin toteuttaminen ulkomailla; lakkautettiin marraskuussa 1938:
- Serebryansky Ya. I. 1937 - 10.11 . 1938
Virka lakkautettiin 27.12 . 1936 NKVD:n määräyksellä nro 00415:
- Belenky A. Ya. 10.07 . 1934 - 27.12 . 1936 (ammuttu vuonna 1941)
- Tsesarski V. E. 08.10 . 1936 - 28.11 . 1936 (kuvattu vuonna 1940)
Perustettu 29.12 . 1934 NKVD:n määräyksellä nro 00190 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksen nro 2769 perusteella, päivätty 26.12 . 1934 tarkastaa raja- ja sisävartioston sekä työläisten ja talonpoikien miliisi; lakkautettiin 28.11 . 1936 NKVD:n määräyksellä nro 00383:
- Bystrykh N. M. 29.12 . 1934 - 28.11 . 1936 (kuvattu vuonna 1939)
Neuvostoliiton NKVD:n kollegio
Muodostui liittoutuman kommunistisen bolshevikkien puolueen keskuskomitean politbyroon päätöksellä P60 / 62, 05.04 . 1938 [9] .
Sen jäseniä olivat:
- Ježov N. I. (ammuttu vuonna 1940)
- Frinovsky M.P. (kuvattu vuonna 1940)
- Belsky L. N. (kuvattu vuonna 1941)
- Zakovsky L. M. (kuvattu vuonna 1938)
- Zhukovsky S. B. (kuvattu vuonna 1940)
- Chernyshev V.V.
- Kovalev A. A.
- Karutsky V. A.
Neuvostoliiton NKVD:n sihteeri
Tehtävä otettiin käyttöön 11.7 . 1934 NKVD:n määräyksellä nro 2:
- Bulanov P.P. 11.07 . 1934 - 28.11 . 1936 (kuvattu vuonna 1938)
Neuvostoliiton NKVD:n sihteeristö
Perustettu 28.11 . 1936 NKVD:n määräyksellä nro 00383:
- Deutsch Ya. A. 28.11 . 1936 - 16.08 . 1937
- Shapiro I. I. 08.1937 - 04.10 . 1938 (kuvattu vuonna 1940)
- Petrov M. A. 04.10 . 1938 - 08.11 . 1938
- Sharia P. A. 08.11 . 1938 - 02.08 . 1939
- Mamulov S. S. 16.08 . 1939 - 22.04 . 1946
Perustettu 15.02 . 1937 NKVD:n määräyksellä nro 0064 koota yhteen tiedustelu- ja vastatiedustelutyön kokemukset, ylläpitää asiakirjoja kapitalististen maiden johtajista ja valmistella opetusvälineitä; lopetettu 05.10 . 1938 NKVD:n määräyksellä nro 0197:
- Kaupunkilainen V. M. 15.02 . 1937 - 27.05 . 1937 (kuvattu vuonna 1938)
- Rubinstein N.L. 27.05 . 1937 - 11.1937
- Buzdes A. M. (vrid) 11.1937 - 05.10 . 1938
Neuvostoliiton NKVD:n erikoiskomissaarit
Tehtävä otettiin käyttöön 11.7 . 1934 NKVD:n määräyksellä nro 2:
- Feldman V.D. 11.07 . 1934 - 23.10 . 1937 (kuvattu vuonna 1938)
- Balyabin G.S. 27.11 . 1938 - 20.12 . 1938
- Kruglov S. N. 20.12 . 1938 - 28.02 . 1939
- Stefanov A. G. 28.02 . 1939 - 26.02 . 1941
Neuvostoliiton NKVD:n henkilöstösektori
Perustettu 11.07 . 1934 NKVD:n määräyksellä nro 2; uudelleen organisoitu Neuvostoliiton NKVD:n henkilöstöosastoksi 16.10 . 1934 NKVD:n määräyksellä nro 192:
- Weinstock Ya. M. 11.07 . 1934 - 16.10 . 1934 (kuvattu vuonna 1939)
Neuvostoliiton NKVD:n henkilöstöosasto
Uudelleenjärjestetty henkilöstösektorilta 16.10 . 1934 NKVD:n määräyksellä nro 192:
- Weinstock Ya. M. 16.10 . 1934 - 15.10 . 1936 (kuvattu vuonna 1939)
- Litvin M. I. 15.10 . 1936 - 17.05 . 1937
- Statsevich G. M. 14.08 . 1937 - 13.09 . 1937
- Davydov N. K. 14.08 . 1938 - 28.02 . 1939
- Kruglov S. N. 28.02 . 39 - 25.02 . 1941
Neuvostoliiton NKVD:n tutkintayksikkö
Perustettu 22.12 . 1938 NKVD:n määräyksellä nro 00813; jaettu GUGB:n tutkintaosaan ja GEM:n tutkintaosaan 04.09 . 1939 NKVD:n määräyksellä nro 001050:
- Kobulov B.Z. 22.12 . 1938 - 04.09 . 1939 (kuvattu vuonna 1953)
Neuvostoliiton NKVD:n rangaistustyöleirien ja työasutuksen pääosasto (GULAG)
Sisältynyt NKVD:hen OGPU:sta ja mainittu NKVD:n määräyksessä nro 2 11. heinäkuuta 1934; Neuvostoliiton keskuskomitean ja Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvoston 27. lokakuuta 1934 antaman asetuksen perusteella NKVD:n 29. lokakuuta 1934 antamalla määräyksellä nro 00122 Unionin NKJ:n rangaistustyölaitokset tasavallat siirrettiin NKVD-järjestelmään, ja Neuvostoliiton NKVD:n rangaistustyöleirien ja työasutuksen pääosasto nimettiin uudelleen Neuvostoliiton NKVD:n leirien, työasutuksen ja vankeuspaikkojen pääosastoksi:
- Berman M.D. 11.7.1934 - 16.8.1937 (ammuttu vuonna 1939)
- Pliner I.I. 16.8.1937-11.14.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Filaretov G.V. 16.11.1938-18.2.1939
- Chernyshev V. V. 18.2.1939-26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n työläisten ja talonpoikien miliisin (GURKM) pääosasto
Se tuli NKVD:hen OGPU:sta ja mainittiin 11. heinäkuuta 1934 NKVD:n määräyksessä nro 2:
- Belsky L. N. 11.7.1934 - 8.7.1937 (ammuttu vuonna 1941)
- Chernyshev V. V. 7.8.1937-18.2.1939
- Serov I.A. 18.2.1939-29.7.1939
- Zuev P. N. 29.7.1939-14.3.1940
- Galkin A. G. 14.3.1940 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n raja- ja sisävartioston pääosasto (GUPVO)
Se tuli NKVD:hen OGPU:sta ja mainittiin 11. heinäkuuta 1934 NKVD:n määräyksessä nro 2; jaettiin 8. maaliskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00206 kuuteen pääosastoon: Rajajoukkojen pääosasto (GUPV), NKVD:n rautateiden suojelujoukkojen pääosasto. rakenteet, NKVD-joukkojen pääosasto erityisen tärkeiden teollisuusyritysten suojelemiseksi, NKVD-saattuejoukkojen pääosasto, NKVD:n sotatarvikkeiden pääosasto (GUVS) ja NKVD-joukkojen päärakennusosasto:
- Frinovsky M. P. 11.7.1934 - 15.4.1937 (ammuttu vuonna 1940)
- Kruchinkin N.K. 15.4.1937-29.1.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Kovalev A. A. 29.1.1938-3.2.1939
- Sokolov G. G. (näyttelijä) 2.3.1939 - 3.8.1939
Neuvostoliiton NKVD:n paloturvallisuuden pääosasto (GUPO)
Perustettu 11. heinäkuuta 1934 NKVD:n määräyksellä nro 2:
- Khryapenkov M. E. (vrid) 11.7.1934 - 15.8.1934 (ammuttu vuonna 1939)
- Khryapenkov M.E. 15.8.1934 - 21.9.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Vershinin S. Ya. 29.09.1938-09.07.1939
- Istomin N. A. 7.9.1939 - 26.2.1941
- Kozik E. V. 26.2.1941-31.7.1941
Neuvostoliiton NKVD:n valtionkartoituksen ja kartografian pääosasto
Siirrettiin Neuvostoliiton NKVD:lle 15.6.1935. Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetus nro 1196; erotettiin NKVD:stä ja muutettiin 23.9.1938 Neuvostoliiton SNK:n alaiseksi geodesian ja kartografian pääosastoksi . Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetus:
- Gorjanov-Gorny A. G. 20.6.1935 - 13.2.1937 (ammuttu vuonna 1937)
- Tiunov V. F. 12.3.1937 - 8.1.1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Nikitin M.V. 1.8.1937 - 23.9.1938
Neuvostoliiton NKVD:n valtateiden pääosasto (GUShOSDOR)
Se perustettiin 4. maaliskuuta 1936 NKVD:n määräyksellä nro 0086 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston 3. maaliskuuta 1936 antaman asetuksen nro 424 " Zudortransin uudelleenjärjestelystä " perusteella. Neuvostoliiton ministerineuvoston asetuksella nro 832-370ss 18. maaliskuuta 1953 Neuvostoliiton sisäasiainministeriön GUSHOSDOR siirrettiin Neuvostoliiton auto- ja moottoritieministeriön alaisiksi, ja sen leirit siirtyivät sen alaisiksi. Neuvostoliiton oikeusministeriön Gulag [10] :
- Blagonravov G. I. 27.3.1936-25.5.1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Volkov M. A. 25.1.1938 - 22.5.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Dmitriev D. M. 22.5.1938 - 28.6.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Malinin N. F. (näyt.) 09.1938-21.04.1939
- Fedorov V. T. 21.4.1939-5.1942
- Pavlov K. A. 23.5.1942 - 7.9.1946
- Bogdanov N. K. 7.9.1946 - viimeistään 12.3.1948
- Mikä tahansa I.S. 12.3.1948-14.4.1950 (GUSHOSDOR MVD)
- Litvin N. I. 31.7.1950-18.3.1953 (GUSHOSDOR MVD)
Neuvostoliiton NKVD:n paino- ja mittaosasto
Muodostettiin Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksella 26. kesäkuuta 1936. Painojen ja mittojen keskusosasto liitettiin Neuvostoliiton NKVD:hen; johtohenkilöstö julkistettiin 16. syyskuuta 1936 NKVD:n määräyksellä nro 00316; nimettiin uudelleen NKVD:n paino- ja mittaosastoksi 23. joulukuuta 1936 NKVD:n määräyksellä nro 517; erotettiin NKVD:stä ja muutettiin Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston alaisuudessa 5. syyskuuta 1938 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksella Mitta- ja mittausvälinekomiteaksi:
- Shur K. V. 21.7.1936-19.5.1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Karmanov G.K. 19.5.1937-09.5.1938
Neuvostoliiton NKVD:n päärakennus Kaukopohjolassa (GUSDS)
Sisällytetty NKVD:hen 4. maaliskuuta 1938 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksella nro 260; mainittu 29. syyskuuta 1939 NKVD:n määräyksessä nro 00641):
- Pavlov K. A. 21.12.1937-10.11.1939
- Nikishov I. F. 11.10.1939-24.12.48
Neuvostoliiton NKVD:n pääarkistoosasto (GAU)
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston 16. huhtikuuta 1938 antamalla asetuksella, joka ilmoitettiin 11. kesäkuuta 1938 NKVD:n määräyksellä nro 370, keskusarkistohallinto siirrettiin NKVD:lle. Se sisällytettiin rakenteeseen NKVD:n pääarkistoosastoksi 29. syyskuuta 1938 NKVD:n määräyksellä nro 00641:
- Maltsev N. V. (vrid) 29.9.1938 - 4.2.1939
- Nikitinsky I. I. 4.2.1939-31.7.1941
Neuvostoliiton NKVD:n valtion turvallisuuden pääosasto
Perustettu 11. heinäkuuta 1934 NKVD:n määräyksellä nro 1; Likvidoitu 28. maaliskuuta 1938 Bolshevikkien kommunistisen puolueen liittovaltion keskuskomitean politbyroon päätöksellä P60/7:
- Agranov Ya. S. 29.12.1936-15.4.1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Frinovsky M. P. 15.4.1937 - 28.3.1938 (ammuttu vuonna 1940)
Asema otettiin käyttöön 16. huhtikuuta 1937 NKVD:n määräyksellä nro 039:
- Ulmer V.A. 16.4.1937-09.8.1938
Joulukuun 25. päivästä 1936 lähtien NKVD:n määräyksen nro 00411 mukaisesti GUGB:n osastoille on annettu seuraavat numerot.
Turvallisuusosasto (1. osasto) (annettu 28. marraskuuta 1936 NKVD:n määräyksellä nro 00383 operatiivisesta osastosta)- Pauker K. V. 28.11.1936-15.4.1936 (ammuttu vuonna 1937)
- Kursky V. M. 15.4.1937-14.6.1937
- Dagin I. Ya. 14.6.1937 - 28.3.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Pauker K. V. 10.7.1934 - 28.11.1936 (ammuttu vuonna 1937)
- Nikolaev-Zhurid N. G. 28.11.1936 - 14.6.1937 (ammuttu vuonna 1940)
- Zalpeter A. K. 14.6.1937 - 24.1.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Mironov L. G. 10.7.1934 - 28.11.1936 (ammuttu vuonna 1938)
- Mironov L. G. 28.11.1936 - 14.6.1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Kursky V. M. 14.6.1937-7.8.1937
- Minaev-Tsikanovsky A. M. (vrid) 11.7.1937 - 28.3.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Molchanov G. A. 10.7.1934 - 28.11.1936 (ammuttu vuonna 1937)
- Kursky V. M. 28.11.1936-15.4.1937
- Agranov Ya. S. 15.4.1937 - 17.5.1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Litvin M.I. 17.5.1937-20.1.1938
- Guy M. I. 7.10.1934 - 28.11.1936 (ammuttu vuonna 1937)
- Leplevsky I.M. 28.11.1936 - 14.6.1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Nikolaev-Zhurid N. G. 14.6.1937 - 28.3.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Kishkin V. A. 10.7.1934 - 27.3.1935 (ammuttu vuonna 1938)
- Shanin A.M. 27.3.1935 - 4.7.1937 (ammuttu vuonna 1937)
- Volkov M. A. 4.7.1937 - 25.1.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Leplevsky I. M. 25.1.1938 - 28.3.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Artuzov A. Kh. 10.7.1934 - 21.5.1935 (ammuttu vuonna 1937)
- Slutsky A. A. 21.5.1935 - 17.2.1938
- Genkin Ya. M. 07/10/ 1934-11 / 28/1936
- Tsesarsky V.E. 28.11.1936 - 28.3.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Boky G. I. 10.7.1934 - 16.5.1937 (ammuttu vuonna 1937)
- Shapiro I.I. 7.5.1937 - 28.3.1938 (kuvattu vuonna 1940)
- Weinstock Ya. M. 28.11.1936-28.3.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Yartsev V.V. 11.7.1937 - 28.3.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Zhukovsky S. B. 27.7.1937 - 13.1.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Weinstock Ya. M. 11.7.1934 - 15.10.1936 (ammuttu vuonna 1940)
- Litvin M. I. 15.10.1936-12.8.1936
Neuvostoliiton NKVD:n valtion turvallisuuden pääosasto (GUGB)
Äskettäin perustettu 29. syyskuuta 1938 NKVD:n määräyksellä nro 00641.
GUGB:n johtajat:
- Beria L. P. 29.9.1938-17.12.1938 (ammuttu vuonna 1953)
- Merkulov V. N. 17.12.1938-3.2.1941 (ammuttu vuonna 1953)
GUGB:n apulaisjohtajat:
- Merkulov V. N. 29.9.1938-17.12.1938 (ammuttu vuonna 1953)
- Dekanozov V. G. 17.12.1938-13.5.1939 (ammuttu vuonna 1953)
- Kobulov B.Z. 17.12.1938-09.4.1939 (ammuttu vuonna 1953)
- Serov I. A. 29.7.1939 - 9.2.1939
- Dagin I. Ya. 29.9.1938 - 11.5.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Vlasik N.S. 19.11.1938-26.2.1941
- Kobulov B.Z. 29.9.1938-29.7.1939 (ammuttu vuonna 1953)
- Serov I. A. 29.7.1939 - 9.2.1939
- Fedotov P. V. 9.4.1939 - 26.2.1941
- Nikolaev-Zhurid N. G. 29.9.1938 - 25.10.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Merkulov V. N. 26.10.1938-17.12.1938 (ammuttu vuonna 1953)
- Dekanozov V. G. 17.12.1938-13.5.1939 (ammuttu vuonna 1953)
- Kornienko T. N. 25.6.1939-26.9.1940
- Fedotov P.V. 26.9.1940 - 26.2.1941
- Fedorov N. N. 29.9.1938 - 20.11.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Bochkov V. M. 28.12.1938-23.8.1940
- Mikheev A. N. 23.8.1940 - 2.8.1941
- Passov Z.I. 29.9.1938 - 22.10.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Dekanozov V. G. 02.12.1938-13.5.1939 (ammuttu vuonna 1953)
- Fitin P. M. 13.5.1939 - 26.2.1941
- Morozov I.D. 29.9.1938-28.12.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Balamutov A. D. 29.09.1938-04.08.1939
- Kopytsev A. I. 8.4.1939 - 26.2.1941
- Sergienko V. T. 04.09.1939-26.02.1940
- Esaulov A. A. 26.02.1940-26.02.1941
Neuvostoliiton NKVD:n päätalousosasto (GEM)
Muodostettu NKVD:n 1. osaston 7., 8. ja 9. osastosta 29. syyskuuta 1938 Neuvostoliiton NKVD:n määräyksellä nro 00641).
Pomo:
- Kobulov B. Z. 9.4.1939 - 26.2.1941 (ammuttu vuonna 1953)
Varapäälliköt:
- Andreev G.P. 16.2.1939 - 26.2.1941
- Nasedkin V. G. 7.8.1939 - 26.2.1941
- Reikhman L. I. 29.9.1938 - 24.10.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Andreev G.P. 16.2.1939-3.4.1940
- Meshik P. Ya. 3.4.1940 - 26.2.1941 (ammuttu vuonna 1953)
- Grigorjev V. F. 29.9.1938 - 3.9.1939 (ammuttu vuonna 1941)
- Lerman I. R. (vrid) 12.1938-01.1939
- Dagansky A. Yu (näyttelijänä) 01.1939-06.1939
- Golubev N. A. (vrid) 3.4.1940 - 20.4.1940
- Golubev N. A. 20.4.1940 - 26.2.1941
- Reshetnikov S. G. 3.4.1940 - 10.3.1940
- Gatov M. L. (näyttelijänä) 29.9.1938-18.12.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Andreev G. P. 20.6.1939 - 26.2.1941
- Gatov M. L. (näyttelijänä) 29.9.38 - 18.12.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Shakhov A. V. 03.08.39-26.02.1941
- Nasedkin V. G. 7.8.1939 - 26.2.1941
- Meshik P. Ya. 9.4.1939 - 3.4.1940 (ammuttu vuonna 1953)
- Vlodzimirsky L. E. 3.4.1940 - 22.7.1940 (ammuttu vuonna 1953)
- Shvartsman L. L. (näyttelijänä) 07.1940-26.02.1941 (ammuttu vuonna 1953)
Neuvostoliiton NKVD:n pääliikenneosasto (GTU)
Muodostettu NKVD:n 3. osaston osastoilta 29. syyskuuta 1938 Neuvostoliiton NKVD:n määräyksellä nro 00641:
- Milshtein S. R. 31.3.1939 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n päävankilaosasto
Muodostettu 29. syyskuuta 1938 Neuvostoliiton NKVD:n määräyksellä nro 00641 Neuvostoliiton NKVD:n vankilaosaston perusteella:
- Bochkov V. M. 23.11.1938-28.12.1938
- Galkin A. G. 13.1.1939-14.3.1940
- Zuev P. N. 14.3.1940 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n rajajoukkojen pääosasto (GUPV)
Perustettu 8. maaliskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00206:
- Sokolov G. G. 8.3.1939 - 26.8.1941
Neuvostoliiton NKVD:n joukkojen pääosasto rautateiden suojaamiseksi
Perustettu 8. maaliskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00206:
- Gulyev A.I. 8.3.1939 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n joukkojen pääosasto erityisen tärkeiden teollisuusyritysten suojelemiseksi
Perustettu 8. maaliskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00206:
- Kozik E. V. 8.3.1939 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n saattajajoukkojen pääosasto
Perustettu 8. maaliskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00206:
- Sharapov V. M. 8.3.1939 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n sotatarvikkeiden pääosasto (GUVS)
Perustettu 8. maaliskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00206:
- Vurgaft A. A. 8.3.1939 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n tärkein sotilasrakennusosasto
Perustettu 8. maaliskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00206:
- Mikä tahansa I.S. 8.3.1939 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n rautateiden rakentamisleirien pääosasto (GULZhDS)
Perustettu 4. tammikuuta 1940 NKVD:n määräyksellä nro 0014:
- Frenkel N. A. 04.01.1940-28.04.47
Neuvostoliiton NKVD-joukkojen poliittisen propagandan pääosasto
Perustettu 17. elokuuta 1940 NKVD:n määräyksellä nro 001013:
- Mironenko P. N. 17.8.1940-26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n erikoisrakennusosasto (Osobstroy)
Perustettiin 28. elokuuta 1940 NKVD:n määräyksellä nro 001060 ohjaamaan lentokonetehtaiden rakentamista Kuibyshevin alueella:
- Lepilov A.P. 28.8.1940-20.12.45
Neuvostoliiton NKVD:n hydroteknisten rakennusleirien pääosasto (Glavgidrostroy)
Perustettu 13. syyskuuta 1940 NKVD:n määräyksellä nro 001159:
- Rapoport Ya. D. 13.9.1940-23.8.1941
Neuvostoliiton NKVD:n paikallisen ilmapuolustuksen pääosasto (GUMPVO)
Perustettu 29. lokakuuta 1940 NKVD:n määräyksellä nro 001378:
- Osokin V. V. 29.10.1940-19.11.1949
- Shperov M.N. 10 /20/1943-08/10/1956 - taistelukoulutuksen esikuntapäällikkö - Neuvostoliiton eversti OMSBON NKVD, 27.8.1956-24.1.1958 - MPVO:n esikuntapäällikkö - kenraalimajuri Neuvostoliiton NKGB-MGB.
Neuvostoliiton NKVD:n uusi rakenne GUGB:n lakkauttamisen myötä hyväksyttiin liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon päätöksellä P60 / 7 28. maaliskuuta 1938 ja ilmoitettiin liittovaltion määräyksellä. NKVD nro 00362, 9. kesäkuuta 1938; rakennetta muutettiin GUGB:n palauttamisen myötä liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon päätöksellä P64/82 23.9.1938 ja ilmoitettiin NKVD:n käskyllä nro 00641 29.9.1938.
1. osasto: Neuvostoliiton NKVD:n valtion turvallisuusosasto (UGB)
UGB:n johtajat:
- Frinovsky M. P. 28.3.1938 - 9.8.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Beria L. P. 8.9.1938 - 29.9.1938 (ammuttu vuonna 1953)
UGB:n apulaisjohtaja:
- Nikolaev-Zhurid N. G. 28.3.1938-29.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Dagin I. Ya. 28.3.1938-29.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Popashenko I.P. 28.3.1938-09.29.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Nikolaev-Zhurid N. G. 28.3.1938-29.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Tsesarsky V.E. 28.3.1938 - 28.5.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Zhurbenko A. S. 28.5.1938 - 15.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Kobulov B. Z. 15.9.1938 - 29.9.1938 (ammuttu vuonna 1953)
- Passov Z. I. 28.3.1938-29.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Morozov I.D. 28.3.1938-29.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Reikhman L. I. 28.3.1938-29.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Minaev-Tsikanovsky A. M. 28.3.1938-10.7.1938
- Grigorjev V. F. 10.7.1938 - 29.9.1938 (ammuttu vuonna 1941)
- Zalin L. B. 28.3.1938 - 6.7.1938 (ammuttu vuonna 1940)
2. osasto: Neuvostoliiton NKVD:n erityisosastojen osasto (UOO)
UOO:n johtajat:
- Zakovsky L. M. 28.3.1938 - 20.4.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Fedorov N. N. (vrid) 20.4.1938 - 28.5.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Fedorov N. N. 28.5.1938 - 29.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
UOO:n varajohtajat:
- Fedorov N. N. 28.3.1938 - 28.5.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Shapiro N. E. 28.3.1938-14.4.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Nikolaev-Zhurid N. G. 20.4.1938 - 6.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Shlyakhtenko M.K. 7.10.1938-09.29.1938
- Rogachev B.V. 28.3.1938-20.8.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Agas V. S. 20.8.1938 - 29.9.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Babich I. Ya. 28.3.1938-20.8.1938
- Rogachev B. V. 20.8.1938 - 29.9.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Yamnitsky M. S. 28.3.1938 - 13.6.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Babich I. Ya. 20.8.1938-29.9.1938
- Fedorov N. N. 28.3.1938 - 28.5.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Ratner A. M. (näyttelijänä) 05.1938-07.1938
- Shlyakhtenko M.K. 07/10/ 1938-08 /20/1938
- Malyshev F. P. (vrid) 20.8.1938 - 29.9.1938
- Shapiro N. E. 28.3.1938-14.4.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Agas V. S. 04.1938-20.08.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Shlyakhtenko M. K. 20.8.1938-09.29.1938
- Agas V. S. 28.3.1938-04.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Spector M. B. (vrid) 07.1938-20.08.1938
- Kazakevitš V. M. (näyt.) 20.8.1938 - 29.9.1938
- Spector M. B. 20.8.1938-29.9.1938
3. osasto: Neuvostoliiton NKVD:n liikenne- ja viestintäosasto
Päälliköt:
- Belsky L. N. 28.3.1938 - 4.8.1938 (ammuttu vuonna 1941)
- Leplevsky I. M. 8.4.1938 - 26.4.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Berman B. D. 22.5.1938 - 24.9.1938 (ammuttu vuonna 1939)
Osaston 3 apulaisjohtaja:
- Leplevsky I.M. 28.3.1938 - 4.8.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Leplevsky I. M. 28.3.1938 - 26.4.1938 (ammuttu vuonna 1938)
- Berman B. D. 22.5.1938 - 24.9.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Andreev M. L. 28.3.1938-29.9.1938
- Radzivilovskiy A.P. 28.3.1938-13.9.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Prikhodko N. T. 28.3.1938-30.4.1938
Riippumattomat (erikois)osastot
Operatiivisen kirjanpidon, rekisteröinnin ja tilastojen osasto (19. kesäkuuta 1938, NKVD:n määräyksellä nro 00378, sai nimen "1. erikoisosasto")- Shapiro I.I. 29.9.1938-11.13.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Petrov G.A. 22.12.1938-30.11.1939
- Bashtakov L.F. 5.3.1940 - 26.2.1941
- Alekhin M. S. (vrid) 9.6.1938 - 13.9.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Lapshin E. P. 15.9.1938-29.9.1938
- Balamutov A.D. 28.3.1938-29.9.1938
- Popashenko I.P. 29.9.1938-11.4.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Gvishiani M. M. 17.11.1938-23.11.1938
- Spiridonov N. K. 23.11.1938-23.12.1938
- Panyushkin A. S. 23.12.1938-07.03.1939
- Shadrin D. N. 7.3.1939 - 26.2.1941
- Antonov-Gritsyuk N. I. 28.3.1938 - 23.10.1938 (ammuttu vuonna 1939)
- Davydov M. A. (vrid) 21.10.1938 - 1.10.1939
- Filimonov M.P. 09.03.1939-26.02.1941
- Vladimirov V. N. 20.6.1939 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n hallinto- ja talousosasto (AHU)
Perustettiin 11. heinäkuuta 1934 NKVD:n määräyksellä nro 2.
Päälliköt:
- Ostrovski I.M. 11.7.1934 - 15.10.1936
- Zhukovsky S. B. 15.10.1936 - 7.1.1937 (ammuttu vuonna 1940)
- Ryzhov M. I. 1.7.1937-19.10.1937
- Popashenko I.P. 19.10.1937-03.28.1938 (ammuttu vuonna 1940)
- Sumbatov-Topuridze Yu. D. 04/ 17 /1938-07/31/1941
Järjestettiin uudelleen siirtämällä osa tehtävistä GUGB:n 1. osastolle ja pidätettyjen vastaanottopalvelut - GUGB:n 10. osastolle 4.4.1937 NKVD:n määräyksellä nro 00163; AAU:n komentajan uudet esikunnat otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 1937 ja ilmoitettiin NKVD:n käskyllä nro 00450 2. elokuuta 1937; AAU:n komentaja muutettiin 10.6.1938 komentajaosastoksi NKVD:n 29.4.1938 antaman määräyksen nro 00261 perusteella.
Komentaja (komentajan osaston päällikkö):
- Blokhin V. M. 7.10.1934 - 13.8.1941
Neuvostoliiton NKVD:n yhteistyöosasto
Se tuli NKVD:hen OGPU:sta ja mainittiin 14. heinäkuuta 1934 NKVD:n ja Tsentrosojuzin puheenjohtajiston määräyksessä nro 4; nimettiin uudelleen Kaupan, teollisuuden ja julkisen ruokailun keskusosastoksi (TsTPU) 2. lokakuuta 1935 NKVD:n ja Tsentrosojuzin puheenjohtajiston määräyksellä nro 315/1647; siirrettiin NKVD:n määräyksellä nro 317 1. elokuuta 1936 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston alaisuudessa olevaan valtionreservitoimistoon:
- Shneerson M. B. 14.7.1934 - 1.2.1936 (ammuttu vuonna 1939)
- Kolesnikov A.K. 1.2.1936-4.1936
Neuvostoliiton NKVD:n erikoisrakennusosasto
Se perustettiin 15. tammikuuta 1936 NKVD:n määräyksellä nro 0014 hallitakseen leipomoiden rakentamista loukkaamattoman leipomorehuvaraston säilyttämiseksi; siirrettiin NKVD:stä Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston alaisuudessa sijaitsevaan valtion reserviosastoon 11. huhtikuuta 1938:
- Zibrak E. A. 15.1.1936 - 16.8.1937 (ammuttu vuonna 1937)
- Egorov S. M. 29.10.1937-06.1938
Neuvostoliiton NKVD:n Moskovan Kremlin (UKMK) komentajan toimisto
Sisällytetty NKVD:hen 28. tammikuuta 1936 NKVD:n määräyksellä nro 0033:
- Tkalun P.P. 01 /28/1936-09/25 /1937 (ammuttu vuonna 1938)
- Rogov F. V. 25.9.1937-11.6.1938
- Spiridonov N.K. 23.12.1938-26.9.53
Neuvostoliiton NKVD:n sotavankien ja internoitujen osasto (UPVI)
Perustettu 19. syyskuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 0308:
- Soprunenko P.K. 09/19 / 1939-02 /12/43
Neuvostoliiton NKVD:n siviilisäädyn osasto (OAGS)
Perustettu 11. heinäkuuta 1934 NKVD:n määräyksellä nro 2:
- Alievsky M. M. (vrid) 11.7.1934 - 15.8.1934
- Alievsky M. M. 15.8.1934-11.5.1938
- Solodov F. M. (vrid) 31.12.1938-13.7.1939
- Solodov F. M. 13.7.1939-31.12.1940
Neuvostoliiton NKVD:n talousosasto (FD)
Hän tuli NKVD:hen OGPU:sta ja hänet mainittiin 11. heinäkuuta 1934 NKVD:n määräyksessä nro 2; muutettiin Keskitalous- ja suunnitteluosastoksi (CFPO) 8. elokuuta 1937:
- Berenzon L. I. 11.7.1934 - 26.2.1941
Neuvostoliiton NKVD:n metsävartioston osasto
Se perustettiin 29. marraskuuta 1934 NKVD:n määräyksellä nro 00154 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston 22. marraskuuta 1934 antaman asetuksen nro 2617 perusteella; siirrettiin osastoksi Neuvostoliiton NKVD:n GURKM:iin 15. maaliskuuta 1936; siirrettiin 2. heinäkuuta 1936 Neuvostoliiton keskuskomitean ja Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksella Metsänsuojelun ja metsityksen pääosastolle Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston alaisuudessa:
- Gorjanov-Gorny A. G. 29.11.1934 - 15.3.1936 (ammuttu vuonna 1937)
- Belonogov S. F. 15.3.1936-7.2.1936
Neuvostoliiton NKVD:n suunnittelu- ja rakennusosasto (ISO)
Erotettu GUPVO NKVD:n rakenteesta itsenäiseksi osastoksi 4.1.1936:
- Lurie A. Ya. 1.4.1936 - 3.11.1937 (kuvattu vuonna 1937)
Neuvostoliiton NKVD:n uudelleensijoittamisosasto
Perustettu 22. heinäkuuta 1936; NKVD:n itsenäisen uudelleensijoitusosaston osavaltiot julkistettiin 10. kesäkuuta 1937 NKVD:n määräyksellä nro 00340; hajotettiin 9. elokuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 0253):
- Berman M.D. 22.7.1936 - 26.10.1936 (ammuttu vuonna 1939)
- Pliner I. I. 26.10.1936-11.14.1938 (ammuttu vuonna 1939)
Neuvostoliiton NKVD:n suunnitteluosasto
Perustettu 19. maaliskuuta 1937 NKVD:n määräyksellä nro 027; NKVD:n määräyksellä nro 311 uudelleenorganisoitu keskustalous- ja suunnitteluosastoksi 8. elokuuta 1937):
- Weinstein B.S. (1942-1946)
Neuvostoliiton NKVD:n mobilisointiosasto
Perustettu 20. huhtikuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00433:
- Sheredega I.S. 04/20 / 1939-09 /24/1941
Neuvostoliiton NKVD:n rautatie- ja vesiliikenneosasto
Perustettu 22. kesäkuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 00703:
- Zikeev S.I. 08/22 / 1940-05 /05/43
Neuvostoliiton NKVD:n kattilavalvonnan tarkastusvirasto
Sisällytetty NKVD:hen 29. syyskuuta 1938 NKVD:n määräyksellä nro 00641; siirrettiin NKVD:n kaivos- ja metallurgisen teollisuuden leirien pääosaston lainkäyttövaltaan 2. heinäkuuta 1941 NKVD:n määräyksellä nro 00855:
- Aizin A. S. 9.3.1937 - 2.9.1938
- Malinin A. V. (vrid) 9.2.1938 - 25.1.1939
- Struzhkov N. P. (vrid) 25.1.1939 - 3.4.1940
- Struzhkov N. P. (4.3.1940 - 7.2.1941
Erityistekninen toimisto (OTB) Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaarin alaisuudessa
Perustettu 10. tammikuuta 1939 NKVD:n määräyksellä nro 0021 erityistä teknistä tietämystä omaavien vankien käyttöön:
- Davydov M. A. (näyttelijänä) 15.1.1939 - 9.4.1939 (ammuttu vuonna 1941)
- Davydov M. A. 9.4.1939 - 10.8.1939 (ammuttu vuonna 1941)
- Kravchenko V. A. 14.11.1939-31.7.1941
Neuvostoliiton NKVD:n 9. osasto
Neuvostoliiton NKVD:n 9. osasto (erikoisinstituuttien osasto) perustettiin Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston 19. joulukuuta 1945 annetulla asetuksella nro 3117-937 ss . Vuodesta 1946 - Neuvostoliiton sisäministeriön 9. osasto [11] [12] [13] [14] .
Ensimmäinen päällikkö on Zavenyagin Avraamiy Pavlovich .
Varajäsenet:
Erityisinstituuttien ja laboratorioiden tieteellisen työn järjestäminen atomiprojektin puitteissa, johon osallistuu asiantuntijoita internoitujen sotavankien, vangittujen Neuvostoliiton asiantuntijoiden sekä muista maista kutsuttujen asiantuntijoiden keskuudessa.
NKVD:n toiminta
Tutkimus
NKVD : n tiedustelutoimintaan kuului oman ja Kominternin avustuksella laajan tiedusteluverkoston käyttöönotto .
Vastatiedustelu
Valtionpuolustuskomitea hyväksyi 17. heinäkuuta 1941 asetuksen nro 187 Puolustusvoimien kansankomissariaatin kolmannen osaston elinten muuttamisesta divisioonien ja sitä korkeampien osastojen osastoista NKVD:n erityisosastoiksi ja kolmannen osaston elinten muuttamisesta NKVD:n erityisosastoiksi. NKVD:n erityisosastojen osasto.
NKVD suuren isänmaallisen sodan aikana
Suuren isänmaallisen sodan aattona Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariaatti sisälsi rajajoukkojen ohella joukkoja rautateiden ja erityisen tärkeiden teollisuusyritysten suojelemiseksi, saattajajoukot ja operatiiviset joukot.
Sodan alkuun mennessä NKVD:n joukot koostuivat 14 divisioonasta, 18 prikaatista ja 21 erillisestä rykmentistä eri tarkoituksiin, joista 7 divisioonaa, 2 prikaatia ja 11 operatiivista sisäjoukkojen rykmenttiä sijaitsi läntisillä alueilla. jonka Itämeren, Länsi- ja Kiovan erityispiireissä ennen sotaa alkoi NKVD :n 21. , 22. ja 23. moottoroitujen kivääriosastojen muodostaminen . Lisäksi Neuvostoliiton länsirajalla oli 8 rajapiiriä, joihin kuului 49 rajaosastoa ja muuta yksikköä.
NKVD:n rajajoukoissa oli 167 600 sotilasta, NKVD:n sisäisissä joukoissa 173 900 sotilasta, mukaan lukien:
- operatiiviset joukot (pois lukien sotakoulut) - 27,3 tuhatta ihmistä;
- joukot rautateiden suojelemiseksi - 63,7 tuhatta ihmistä;
- joukot erityisen tärkeiden teollisuuslaitosten suojelemiseksi - 29,3 tuhatta ihmistä.
Saattajajoukkojen määrä oli 38,3 tuhatta ihmistä.
NKVD:n rajajoukkojen tehtävänä oli suojella Neuvostoliiton valtionrajaa, taistella sabotoijia vastaan ja tunnistaa rajahallinnon rikkojia. NKVD:n operatiivisten joukkojen tehtävänä oli taistelu rosvoa vastaan : rosvoryhmien havaitseminen, estäminen, takaa-ajo ja tuhoaminen. NKVD:n rautatiejoukkojen tehtävänä oli sekä esineiden turvaaminen että puolustaminen , joita varten heillä oli erityisesti panssaroituja junia . NKVD:n joukkojen palvelu erityisen tärkeiden teollisuuslaitosten suojelemiseksi suoritettiin samoilla menetelmillä kuin valtion rajan suojelu. NKVD:n saattojoukkojen tehtävänä oli saattaa vankeja, sotavankeja ja karkotettuja, vartioida sotavankileirejä, vankiloita ja tiloja, joissa käytettiin vankien työtä.
22. kesäkuuta 1941 47 maa- ja 6 merirajaosastoa, 9 erillistä NKVD:n rajakomentajan toimistoa ryhtyivät taisteluihin saksalaisten joukkojen kanssa. Rajavartiolaitoksen päällikkö, Saratovin 4. rajavartiolaitoksen ja OGPU-joukkojen (nykyinen Venäjän sisäministeriön Saratovin punaisen lipun ylempi komentokoulu) valmistunut A.V. Lopatin sai postuumisti Sankarin arvonimen. Neuvostoliitto.
Gulagilla oli merkittävä rooli Puna-armeijan ( RKKA ) yksiköiden muodostumisessa, etenkin Suuren isänmaallisen sodan ensimmäisenä vuonna. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajisto antoi NKVD:n johdon pyynnöstä kahdesti, 12. heinäkuuta ja 24. marraskuuta 1941 asetukset armahduksesta ja vankien vapauttamisesta. Näiden kahden asetuksen mukaan vuoden 1941 loppuun mennessä noin 420 000 armahdettua henkilöä lähetettiin puna-armeijan henkilökuntaan, joka vastasi 29 divisioonaa . Yhteensä sotavuosina noin 975 000 armahdettua ihmistä lähetettiin asevoimien riveihin, minkä ansiosta 67 divisioonaa valmistui.
Yksi ensimmäisistä NKVD:n sotilasvastatiedustelutyön tuloksista tehtiin 10. lokakuuta 1941. NKVD:n takaosan suojelemiseksi erikoisosastot pidättivät 657 364 sotilasta, joista: vakoojia - 1 505; sabotoijat - 308; petturit - 2 621; pelkurit ja hälytystekijät - 2 643; provosoivien huhujen levittäjät - 3 987; itseampujat - 1 671; muut - 4 371.
NKVD:n saattajajoukkojen 41. erillinen prikaati osallistui Leningradin ja lainvalvontaviranomaisten puolustukseen .
NKVD:n sisäisten joukkojen 10. kivääridivisioona osallistui aktiivisesti Stalingradin puolustukseen .
Suuren isänmaallisen sodan aikana NKVD:n sisäiset joukot suorittivat 9 292 operaatiota rosvoa vastaan, minkä seurauksena 47 451 tapettiin ja 99 732 rosvoa vangittiin ja yhteensä 147 183 rikollista neutralisoitiin. Vuosina 1944-1945 rajajoukot likvidoivat 828 jengiä, joissa oli yhteensä noin 48 000 rosvoa. Sotavuosina NKVD:n rautatiejoukot vartioivat noin 3 600 esinettä Neuvostoliiton rautateillä. Vartijat saattoivat junia sotilaallisella ja arvokkaalla siviililastilla.
24. kesäkuuta 1945 Moskovassa Punaisella torilla pidetyssä voittoparaatissa NKVD-joukkojen sotilashenkilöstöstä muodostettu yhdistetty pataljoona , jossa oli lyötyjen saksalaisten joukkojen liput ja standardit, lähti ensimmäisenä. [viisitoista]
NKVD ja partisaaniliikeSuuren isänmaallisen sodan aikana NKVD avusti Neuvostoliiton partisaaneja miehitetyillä alueilla [16] .
Pääsääntöisesti partisaanimuodostelmassa tiedustelu järjestettiin ja sitä johti tiedustelupalvelun apulaiskomentaja. Tiedustelualan apulaispäällikköiksi ja heidän avustajakseen suositeltiin nimittää henkilöitä, joilla on kokemusta tällaisesta työstä. Etusija annettiin NKVD:n ja GRU:n upseereille [17] .
Partisaaniosastojen tiedustelutoiminnan suoraa alueellista hallintaa suorittivat maanalaisten aluekomiteoiden alaisuudessa toimivat alueelliset operatiiviset tiedusteluryhmät [16] .
Peitetiedustelutoiminnan parantamisen perustana oli Stalinin allekirjoittama Neuvostoliiton NPO:n määräys nro 00189 5.9.1942 "Partisaaniliikkeen tehtävistä" . Se määräsi partisaanien perustavan vihollislinjojen taakse salaisia tiedustelurakenteita , sen viemistä miehitysviranomaisiin, yrityksiin ja vihollisen viestintään [18] .
Tärkeä rooli partisaanien salaisen tiedustelupalvelun järjestämisessä oli valtion turvallisuuselinten operatiivisilla ryhmillä, jotka heitettiin partisaanikokoonpanojen toiminta-alueelle. Monet valtion turvallisuuselinten operatiiviset ryhmät sijaitsivat partisaaniprikaatien ja -osastojen sijaintipaikalla, mikä mahdollisti työnsä naamioinnin partisaanien yleisessä tiedustelutoiminnassa ja helpotti yhteydenpitoa vihollisen kohteissa työskennelleiden tiedusteluhenkilöiden kanssa. Esimerkiksi Neuvostoliiton NKGB:n operaatioryhmä "Juri" sijoitettiin 1. Minskin prikaatiin, BSSR:n NKGB:n erikoisryhmä "Kochubey" - Borisovin vyöhykemuodostelman päämajaan [16] .
Vitebskin alueen Polotskin alueella A.I. Babushkinin komennossa oleva ryhmä, joka perustuu nimetylle partisaaniprikaatille. V. I. Lenin onnistui tunnistamaan Neuvostoliiton maanalaisten työntekijöiden avulla 3 saksalaista tiedustelukoulua ja 12 Neuvostoliiton takaosassa hylättyä sabotööriä [19] .
NKVD ja neuvostotalous
Tuomittujen työ NKVD:n (GULAG) korjausjärjestelmässä johti Neuvostoliitolle epäselviin seurauksiin maan ja alueiden talouden kehityksessä. Toisaalta se vaikutti Siperian, Kauko-Pohjan ja Kaukoidän kehitykseen, ja tuomittujen fyysinen työ ja työn vähäinen koneistuminen johtivat resurssien vapauttamiseen sotilaalliseen kehittämiseen ja mobilisaatioiden lisääntymiseen. Neuvostoliiton valmius ennen suurta isänmaallista sotaa.
Tammikuun 1. päivänä 1941 leireillä ja siirtomailla oli 1 929 729 vankia, joista noin 1 680 000 työikäistä miestä. Neuvostoliiton taloudessa tänä aikana työntekijöiden kokonaismäärä oli 23,9 miljoonaa ihmistä ja teollisuustyöntekijöitä - 10 miljoonaa ihmistä. Näin ollen NKVD:n järjestelmän (GULAG) työikäisten vankien osuus oli noin 7 % Neuvostoliiton työntekijöiden kokonaismäärästä.
NKVD:n määräyksellä nro 00767 12. kesäkuuta 1941 otettiin käyttöön mobilisointisuunnitelma Gulagin ja Glavpromstroyn yrityksille ammusten tuotantoa varten. Tuotantoon otettiin 50 mm:n miina, 45 mm:n ammus ja RGD-33-käsikranaatti.
Toisaalta vankien kova työ ja hankkeiden taloudellinen tehottomuus ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja maan työvoimalle ja taloudelle. Monia L. P. Berian tuomion ja kuoleman jälkeisiä hankkeita ei saatu päätökseen, jotkut tunnustettiin tehottomiksi.
NKVD:n epätavallisin saavutus oli sen rooli Neuvostoliiton tieteessä ja tekniikassa. Monia tiedemiehiä ja insinöörejä syytettiin poliittisista ja rikollisista rikoksista, heidät pidätettiin, tuomittiin laillisesti ja lähetettiin erityisiin pidätyspaikkoihin, jotka tunnettiin nimellä " sharashki ", jossa he työskentelivät erikoisalallaan. Jatkoivat tutkimustaan siellä ja vapautettiin myöhemmin, joistakin heistä tuli tieteen ja teknologian johtajia. "Sharashkan" vangit olivat sellaisia tutkijoita ja insinöörejä kuin Neuvostoliiton avaruusohjelman luoja Sergei Korolev ja lentokonesuunnittelija Andrei Tupolev .
Poliittinen sorto
NKVD oli rangaistustehtäviä suorittava valtion turvallisuuselin 1930-luvun poliittisten sortotoimien toimeenpanija. NKVD:n erityistroikat tuomitsivat monet Neuvostoliiton kansalaiset ilman oikeudenkäyntiä .
Massiivisimpien sortotoimien, niin sanotun " suuren terrorin ", aika alkoi Nikolai Ježovin nimityksellä NKVD:n johtajaksi. Ježovin heinäkuussa 1937 julkaiseman Neuvostoliiton NKVD:n käskyn nro 00447 [20] myötä . Tämä ajanjakso päättyi syys-marraskuussa 1938, kun N. I. Ježovin kätyri pidätettiin NKVD:ssä, poliisissa jne. ja hänet korvattiin L. P. Berialla NKVD:n johtajana [21] . Dokumentoitujen tietojen mukaan vuosina 1937-1938 1 344 923 ihmistä tuomittiin poliittisista syistä, joista 681 692 tuomittiin kuolemaan [22] [23] .
Henkilökohtaisesti Stalin ja bolshevikkien kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo ns. 44 893 henkilöä vahvistettiin tuomittavaksi " Stalinistisille hittilistoille " (1937-1938 - 43 768 henkilöä, 1940-1950 - 1 125 henkilöä), valtaosa on hallintorakenteiden jäseniä, mukaan lukien NKVD ja Puna-armeija . Melkein kaikki ammuttiin [24] [25] [26] . Vuosina 1937-1938 78% bolshevikkien kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenistä kuoli . Monet NKVD:n työntekijät, mukaan lukien ylimpään johtoon kuuluneet, joutuivat itse sorron uhreiksi, monet teloitettiin , toiset erotettiin tehtävistään ja tuomittiin erilaisiin vankeusrangaistuksiin.
Lisäksi Neuvostoliiton NKVD toteutti toisen maailmansodan jälkeen kansallisesti karkotuksia niille Neuvostoliiton kansoille, joita syytettiin yhteistyöstä Wehrmachtin kanssa .
Sadat saksalaiset ja itävaltalaiset kommunistit ja antifasistit , jotka hakivat turvapaikkaa natsismista Neuvostoliitossa, karkotettiin Neuvostoliitosta ei-toivottuina ulkomaalaisina ja luovutettiin Gestapolle asiakirjojensa kanssa [27] [28] .
Suuren isänmaallisen sodan aikana NKVD: n raja- ja sisäjoukkoja käytettiin vartioimaan armeijan takaosaa kentällä, taistelemaan vihollisen sabotoijia vastaan, etsimään karkureita ja osallistumaan myös suoraan vihollisuuksiin. Vapautuneilla mailla suoritettiin operatiivista etsintätyötä yhteistyökumppaneiden , saksalaisten jättämän maanalaisen ja epäluotettavien henkilöiden tunnistamiseksi ja neutraloimiseksi . Myös joitain Puna-armeijaa vastaan taistelevia kotiarmeijan johtajia ja jäseniä vastaan kohdistettiin kostotoimia .
NKVD:n sabotaasipalvelut harjoittivat päätoimintansa lisäksi Neuvostoliiton valtiojärjestelmälle vaarallisina pidettyjen henkilöiden murhia ulkomailla ja Neuvostoliiton alueella. Heidän keskuudessaan:
- Leon Trotski on Josif Stalinin poliittinen vastustaja , Stalinin kilpailija taistelussa Neuvostoliiton kehityspolun valinnasta. Neuvostoliitosta karkotuksen jälkeen hän taisteli Stalinia vastaan - sekä julkisessa lehdistössä että kannattajiensa avulla neuvostovallan ja puna-armeijan elimissä;
- Jevhen Konovalets on Ukrainan kansallismielisten järjestön johtaja .
- Solomon Mikhoels - näyttelijä ja ohjaaja, julkisuuden henkilö, juutalaisen antifasistisen komitean puheenjohtaja . Tapettiin Minskissä . Murha oli naamioitu onnettomuudeksi - kuolemaksi auto-onnettomuudessa.
- Andreu Nin on katalonialainen kommunisti, vallankumouksellinen, esseisti, kirjailija ja kääntäjä. Marxilaisen yhtenäisyyden työväenpuolueen ( POUM) johtaja.
- Karl Radek - Neuvostoliiton poliitikko, kansainvälisen sosiaalidemokraattisen ja kommunistisen liikkeen jäsen.
- Abram Slutsky - Neuvostoliiton tiedusteluhenkilö, valtion turvallisuuden komissaari 2. Neuvostoliiton NKVD:n GUGB:n ulkoasiainosaston päällikkö.
- Teodor Romzha on ruteenilainen kreikkalais-katolinen piispa, Mukachevon kreikkalaisen katolisen hiippakunnan piispa .
- Alexander Shumsky - Ukrainan vallankumouksellinen, Neuvostoliiton puolue ja valtiomies.
- Kurt Landau on itävaltalainen vasemmistopoliitikko ja publicisti.
Stalinin kuoleman jälkeen suoritettiin " Beria-amnestia ", jonka aikana useita tuhansia perusteettomasti tuomittuja kuntoutettiin. Kampanjan aikana kuitenkin myös yli miljoona rikollista vapautettiin vankilasta, minkä jälkeen rikollisuus kasvoi Neuvostoliitossa.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Baltian maissa asuneita entisiä NKVD:n työntekijöitä syytettiin arkistoista löytyneiden asiakirjojen mukaan rikoksista paikallista väestöä vastaan.
NKVD:n arvot ja arvomerkit
Muisti
- NKVD-upseerien veistoksia Moskovan kanavan portin nro 2 lennonjohtotornissa [29] .
Katso myös
- Stalinistiset sorrot
- Butovon kaatopaikka
- GPU NKVD RSFSR
- Bykovnyanskyn haudat
- Katynin verilöyly
- Kurapaty
- Kommunarka (teloituspaikka)
- Levashovskoje-muistohautausmaa
- Sandarmokh
- RSFSR:n sisäasioiden kansankomissaariaatti
- Neuvostoliiton sisäasiainministeriö
Muistiinpanot
- ↑ Koko unionin sisäasioiden kansankomissariaatin muodostamisesta. Neuvostoliiton keskuskomitean asetus. (linkki ei saatavilla) . Haettu 23. huhtikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 26. tammikuuta 2010.
- ↑ 1 2 Petrov N. V., Skorkin K. V. Joka johti NKVD:tä, 1934-1941: Hakemisto / Seura "Memorial" ja muut; Ed. N. G. Okhotin ja A. B. Roginsky - M .: Linkit, 1999. - 504 s - ISBN 5-7870-0032-3
- ↑ Lainvalvontaviranomaisten muodostumisen ja kehityksen historia Venäjällä
- ↑ Ote Neuvostoliiton NKVD:n raja- ja sisäjoukkojen lukumäärästä liittovaltion kommunistisen bolshevikkien keskuskomitean politbyroon kokouksen pöytäkirjasta nro 60. 20. huhtikuuta 1938
- ↑ Ote Bolshevikkien kommunistisen puolueen liittovaltion keskuskomitean politbyroon kokouksen pöytäkirjasta nro 82 bolshevikkien kommunistisen puolueen keskuskomitean 13. syyskuuta tekemän päätöksen muuttamisesta. NKVD:n organisaatiorakenne 23.9.1938
- ↑ Ote bolshevikkien liittovaltion kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon kokouksen pöytäkirjasta nro 64 NKVD:n organisaatiorakenteen muuttamisesta. 13. syyskuuta 1938
- ↑ Laki 15. maaliskuuta 1946. Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvoston muuttamisesta Neuvostoliiton ministerineuvostoksi ja liiton ja autonomisten tasavaltojen kansankomisaarien neuvostoiksi - liiton ja autonomisten tasavaltojen ministerineuvostoiksi // Korkeimman Vedomosti Neuvostoliiton neuvosto: kollek. - 1946. - Nro 10 .
- ↑ Kuka johti NKVD:tä: 1934-1941 . Haettu: 4.1.2013.
- ↑ Kuka johti NKVD:tä: 1934-1941 . old.memo.ru. Haettu: 12. joulukuuta 2018.
- ↑ Neuvostoliiton NKVD-MVD:n valtateiden pääosasto (GUSHOSDOR)
- ↑ Toim. Ryabeva L. D. Neuvostoliiton atomiprojekti: Asiakirjat ja materiaalit. 3 osassa / Volume II. Atomipommi. 1945-1954. Kirja 2 // Sarov: RFNC-VNIIEF. - 2000. - 640 s. ISBN 5-85165-402-3 .
- ↑ Nekrasov V.F. Neuvostoliiton NKVD:n yhdeksäs osasto // Suuri venäläinen tietosanakirja : [35 nidettä] / ch. toim. Yu. S. Osipov . - M . : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017. .
- ↑ Emelyanov B. M., Gavrilchenko V. S. Laboratorio "B". Sungul-ilmiö // Snezhinsk: RFNC-VNIITF. - 2000. - 440 s. — ISBN 5-85165-428-7 .
- ↑ Kiselev G. V. Atomikenraali (A. D. Zverevin 100-vuotispäivänä) // SSC RF ITEF, 23.5.2011
- ↑ Poliisimiesten rohkeus ja sankarillisuus Suuren isänmaallisen sodan aikana 1941-1945. | Venäjän sisäasiainministeriön FEJUI (pääsemätön linkki) . dvui.ru. Haettu 23. joulukuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 23. joulukuuta 2015.
- ↑ 1 2 3 Popov A. Yu. NKVD ja partisaaniliike / A. A. Ostroumov, E. S. Senyavskaya . - M . : Olma mediaryhmät , 2003. - S. 95, 96, 101. - 380 s. - (Arkisto). — ISBN 5-2240-4328-X .
- ↑ Brjanskin alueen hallinnon arkiston toimisto (UDAABO) F. 1650. Op. 1. D. 68. L. 39.
- ↑ Venäjän valtion yhteiskuntapoliittisen historian arkisto ( RGASPI ), F. 69. Op. 1. D. 790. L. 128.
- ↑ Korovin V.V., Shibalin V.I. Neuvostoliiton valtion turvallisuusvirastot suuressa isänmaallisessa sodassa. - M. , 1975. - S. 56.
- ↑ Kun laittomat "troikat" saivat oikeuden tuomita rikolliset kuolemaan, lisäksi mitä yksinkertaisimmalla tavalla.
- ↑ Vuonna 1939 N. I. Ježov pidätettiin syytettynä yhteistyöstä ulkomaisen tiedustelupalvelun ja terroristitoiminnan kanssa, ja 3. helmikuuta 1940 hänet tuomittiin ja ammuttiin seuraavana päivänä.
- ↑ Neuvostoliiton sorron laajuudesta // Viktor Zemskov . scepsis.net. Haettu: 24.11.2019.
- ↑ Neuvostoliiton sisäministeriön 1. erikoisosaston todistukset pidätettyjen ja tuomittujen lukumäärästä vuosina 1921–1953 // Aleksanteri N. Jakovlevin rahasto.
- ↑ Roginski Arseni. Haastattelu / Stalinismi: hahmoja ja myyttejä / Arseni Roginsky . Moskovan kaiku. Haettu: 24.11.2019.
- ↑ Hlevnyuk Oleg. Haastattelu / Stalismin poliittinen historia / Oleg Hlevnyuk . Moskovan kaiku. Haettu: 24.11.2019.
- ↑ Melchin S. A. ja muut Stalinin listat - johdanto // Memorial: verkkosivusto. Arkistoitu alkuperäisestä 31. tammikuuta 2011.
- ↑ Norman Davies. Jumalan leikkikenttä: Puolan historia. Columbia University Press, 1984. ISBN 0-231-05353-3 , 9780231053532 Sivu 444.
- ↑ David Clay Large. Kahden tulen välissä: Euroopan polku 1930-luvulla. Norton, 1991. ISBN 0-393-30757-3 , 9780393307573. Sivu 306.
- ↑ Mihailov A. I. Moskovan-Volgan kanavan arkkitehtuuri / Magidin I. N. - M . : All Unionin arkkitehtuuriakatemian kustantamo, 1939. - S. 30. - 72 s. "Veistosryhmät, jotka päättyvät yläpään lennonjohtotornin selkeään, dynaamiseen siluettiin, on omistettu Neuvostovaltion kunniakkaille puolustajille - Sisäasioiden kansankomissariaatille."
Kirjallisuus
- Aleksushin G. V. Lainvalvontaviranomaisten historia. - Samara: ANO "IA VVS"; ANO "Retrospektiva", 2005.
- Voznesensky N. A. Neuvostoliiton sotilastalous isänmaallisen sodan aikana. - M.: OGIZ , 1948. - S. 108-119.
- Daines V. O. Puna-armeijan rangaistuspataljoonat ja osastot. — M.: Eksmo , 2008. — S. 55-57.
- Kolpakidi A. I. , Sever A. KGB. - M .: Yauza ; Eksmo , 2010. - S. 235-341. — 784 s. - (Erikoispalveluiden tietosanakirja). - 3000 kappaletta. - ISBN 978-5-699-37862-3 .
- Martirosyan A. B. Ratkaiseviin taisteluihin. — M.: Veche. 2008. - S. 71-73. — ISBN 978-5-9533-3436-5
- Naumov L. A. Stalin ja NKVD. — M .: Algoritmi , 2013.
- Rybnikov V. V., Aleksushin G. V. Isänmaan lainvalvontaviranomaisten historia. - M . : Shield-M , 2007.
- Sever A. NKVD:n suuri tehtävä. - M.: Algoritmi. 2008. - S. 177, 200. - ISBM 978-5-9265-0587-7
- Teplyakov A. G. Korruptiosta Neuvostoliiton NKGB:n - MGB:n elimissä 1940-1950-luvuilla. // Yhteiskunta. Älymystö. Sorto: la. artikkeleita professori S. A. Krasilnikovin 60-vuotisjuhlasta / Novosibirskin valtionyliopisto . - Novosibirsk: Pöllö, 2009. - S. 205-223.
- Liittovaltion arkistopalvelu . Venäjän federaation valtionarkisto . Venäjän modernin historian arkisto . / Toim.: V. A. Kozlov ja Mironenko S. V .:
- T. 1: "Erikoiskansio" I. V. Stalin: NKVD:n sihteeristön - Neuvostoliiton sisäministeriön - materiaaleista 1944-1953. Asiakirjaluettelo. - M., 1994.
- T. 2: "Erikoiskansio" V. M. Molotov: NKVD:n sihteeristön - Neuvostoliiton sisäasiainministeriön - materiaaleista 1944-1956. Asiakirjaluettelo. - M., 1994.
- T. 3: "Erityinen kansio" N. S. Hruštšov: Neuvostoliiton sisäasiainministeriön sihteeristön materiaaleista 1954-1959. Asiakirjaluettelo. - M., 1995.
- T. 4: "Erityinen kansio" L. P. Beria: NKVD:n sihteeristön - Neuvostoliiton sisäasiainministeriön - materiaaleista. Asiakirjaluettelo: 1946-1949. - M., 1996.
- Shambarov V.E. Lokakuun vallankumouksen okkulttiset juuret. — M.: Algorithm , 2006. — S. 11.
- 20 vuotta Cheka - OGPU - NKVD. - M .: Valtio. Kustantaja Polit. palaa. , 1938. - 64 s.
- Petrov NV Stalin ja NKVD-MGB:n elimet Keski- ja Itä-Euroopan maiden sovetisoinnissa. 1945-1953 , 2008.
Linkit
- Sisäasiainministeriön kronologia 1801-1997
- Neuvostoliiton NKVD:n ja NKGB:n ruumiiden ja joukkojen univormu
 Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||
| Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaariaatti | ||
|---|---|---|
| kansankomissaarit |
| |
kansankomissaarien varajäsenet _ |
| |
| Pääosastot |
| |
| Muut divisioonat |
| |
| Neuvostoliiton valtiovallan ja hallinnon instituutit | |||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
| † Mukaan lukien Neuvostoliiton tasavallat ja niihin kuuluvat autonomiset tasavallat . | |||||||||||||||||||||