Pied Piper of Hamelin (kansanlaulu)

Der Rattenfänger von Hameln

The Boy's Magic Hornin (1806, I) kappaleen neljä ensimmäistä säkeistöä
kansanlaulu
Kieli Deutsch
Julkaisu viimeistään vuonna 1806
Kokoelmat " Des Knaben Wunderhorn " (1806);
"Deutsche Lieder in Volkes Herz und Mund" (1864) ja muut.

Pied Piper ( saksa:  Der Rattenfänger von Hameln ) on saksalainen kansanlaulu, joka perustuu samannimiseen keskiaikaiseen legendaan . Se saavutti erityisen suosion ja levityksen sen jälkeen, kun se julkaistiin A. von Arnimin ja K. Brentanon kokoelmassa " Pojan taikasarve " (1806). [yksi]

Alkuperä

Tutkijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä "Magic Hornin" rotansieppaajaa koskevan kappaleen alkuperästä. V. Kretselius ja A. Birlinger nimeävät kirjoittajaksi von Arnimin tai Brentanon. L. Erk ja F. M. Boehme uskovat, että kokoelmassa julkaistu kappale on otettu kadulta, urkumyllyjen ohjelmistosta . Tällaisissa suullisissa teoksissa käytettiin kuitenkin pääsääntöisesti lähteinä vanhoja painettuja julkaisuja (esimerkiksi lentäviä lehtiä ), mikä jättää kysymyksen von Arnimin ja Brentanon version alkuperästä avoimeksi. [2]

The Magic Hornin toimittajat ilmoittivat teoksen sivulla, että heidän tekstinsä oli saatu "suullisesta lähteestä". Kuten Gertrude Schmidt huomauttaa, liian suuri samankaltaisuus Brentano - von Arnim -version ja kolmen aikaisemman riimiversion välillä puhuu tätä laulun alkuperää vastaan, nimittäin: käsinkirjoitetusta Hamelinin Backhausin kronikasta (i; n. 1589), joka on peräisin G. Rollenhagen "Froschmeuseler" (ii; painettu 1595); vuoden 1622 lentolehtisestä. Suurin määrä yhteensattumia - sekä juonen että sanaston suhteen - on nähtävissä "Magic Horn" -version ja Backhausin riimikronikan välillä, mikä viittaa siihen, että jälkimmäistä käytetään von Arnimin tai Brentanon lähteenä. [2]

Teksti

Der Rattenfänger von Hameln [3] Kirjallisuuden käännös

»Wer ist der bunte Mann im Bilde?
Er führet Böses wohl im Schilde,
Er pfeift so wild und so bedacht;
Ich hätt' mein Kind ihm nicht gebracht!

In Hameln fochten Mäus' und Ratzen
Bei hellem Tage mit den Katzen,
Es war viel Not, der Rat bedacht,
Wie andre Kunst zuweg gebracht.

Da fand sich ein der Wundermann,
Mit bunten Kleidern angethan,
Pfiff Ratz und Mäus' zusamm' ohn' Zahl,
Ersäuft sie in der Weser all'.

Der Rat will ihm dafür nicht geben,
Was ihm ward zugesagt soeben,
Sie meinten, das ging gar zu leicht
Und wär' wohl gar ein Teufelsstreich.

Wie hart er auch den Rat besprochen,
Sie dräuten seinem bösen Pochen,
Er konnt' zuletzt vor der Gemein'
Nur auf dem Dorfe sicher sein.

Die Stadt, von solcher Not befreiet,
Im großen Dankfest sich erfreuet,
Im Betstuhl saßen alle Leut',
Es läuten alle Glocken weit.

Die Kinder spielten in den Gassen,
Der Wundermann durchzog die Straßen,
Er kam und pfiff zusamm' geschwind
Wohl auf ein hundert schöne Kind.

Der Hirt sie sah zur Weser gehen,
Und keiner hat sie je gesehen,
Verloren sind sie an dem Tag
Zu ihrer Eltern Weh und Klag'.

Im Strome schweben Irrlicht' nieder,
Die Kindlein frischen drin die Glieder,
Dann pfeifet er sie wieder ein,
Für seine Kunst bezahlt zu sein.

»Ihr Leute, wenn ihr Gift wollt legen,
So hütet doch die Kinder gegen,
Das Gift ist selbst der Teufel wohl,
Der uns die lieben Kinder stohl.«

"Kuka on tämä kirjavassa viitassa oleva mies,
jolla on paha katse kulmakarvojensa alta?
Hän on todellinen velho, jolla on huilu,
en anna lasten mennä hänen luokseen! Kaikki Hamelinin

hiiret , kaikki rotat kiistelivät kissojen kanssa kirkkaassa päivänvalossa, eivätkä kaupunkilaiset tienneet kuinka pelastaa kaupunki vaikeuksilta. Yhtäkkiä oli yksi eksentrinen, pukeutunut narrilakiin - Hän lähetti koko jyrsijäjoukon joen pohjalle. Neuvosto, vaikka sitoutuikin, kieltäytyi maksamasta palkkiota: Noidalle riittää, ettei heitä teloiteta noituudesta. Riippumatta siitä, kuinka hän kirosi valtuuston kanssa, Vain hihansuut kolikoiden sijaan Hänelle luvattiin - uhkauksista Rotaseppaaja juoksi kylään. Kaupunki on säästynyt onnettomuuksilta: Asukkaat ja viranomaiset iloitsevat, Ja kellot kutsuvat kaikkia ihmisiä aamulla kuplien alla. Lapset leikkivät kaduilla; Tyhjää - taikuri, tuli - ja taas kokosi väkijoukon, Ja johti kaikki lapset niitylle. Weserillä paimen tapasi heidät: Lapset kävelivät pienten asioiden takia - Pois muurista ja maasta, Vuorella sukulaisten ja ystävien luo. Heti kun hän soitti huilua - Ja rannat kuin ei olisi koskaan tapahtunut: Aalto kaataa yli sata ruumista... Isien velka on maksettu kokonaisuudessaan. ”Jos sinulla ei ole kiirettä palkinnon kanssa, pidä huolta lapsistasi. Pahis tarjoaa sinulle lahjansa, mikä jätti meidät ilman lapsia.










































Muistiinpanot

  1. Wolfgang Mieder. Der Rattenfänger von Hameln: die Sage in Literatur, Medien und Karikaturen  (saksa) . - Painos Praesens, 2002. - ISBN 978-3-7069-0175-8 .  (Saksan kieli)
  2. 1 2 Schmidt, Gertrud C. Die Quelle des Rattenfängerlieds teoksessa "Des Knaben Wunderhorn"  (saksa)  // Modern Language Notes : Journal. - 1904. - 1. kesäkuuta ( Bd. XIX , Nr. 6 ). - S. 178-181 .
  3. Teksti lainattu Des Knaben Wunderhornista. Alte deutsche Lieder gesammelt von LA v. Arnim ja Clemens Brentano . - 1806. - Bd. I. - S. 28.  (saksa) .

Linkit