| Karadagin Hasanaliaga-khaani | |
|---|---|
| Azeri Həsənəli xan Qaradaği | |
| Nimi syntyessään | Gasanaliaga |
| Syntymäaika | 28. tammikuuta 1848 |
| Syntymäpaikka | Shusha , Venäjän valtakunta |
| Kuolinpäivämäärä | 2. joulukuuta 1929 (81-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | Shusha , Azerbaidžanin SSR |
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | kirjailija , toimittaja |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Karadagin Hasanaliaqa Khan (Garadagi/Karadagi) ( azerbaidžani Həsənəli xan Qaradaği ; 28. tammikuuta 1848 , Shusha - 2. joulukuuta 1929 , Shusha ) oli azerbaidžanilainen kouluttaja , historioitsija, kääntäjä. Karadag Khanate Mukhammedkulin viimeisen kahanin pojanpoika .
Karadagin Hasanaliaga Khan syntyi 28. tammikuuta 1848 Shushassa . Vuonna 1857 hän tuli Shushin piirin venäläiseen kouluun, josta hän valmistui vuonna 1866 . Vuodesta 1873 lähtien Tiflisin kaupungissa ja vuodesta 1878 Shushan kaupungissa hän on osallistunut aktiivisesti koulutus- ja luovaan toimintaan.
Vuonna 1878 hän avasi ensimmäisen uudentyyppisen koulun äidinkielellään Shushassa. Hän on kirjoittanut ensimmäiset didaktiset säemateriaalit. I. A. Krylovin yli 60 sadun käännöksen lisäksi hän on A. E. Izmailovin ("Aasi ja hevonen", 1810 ), A. A. Ptšelnikovan (runo "Kiinnitty lintu", 1859 ), L. N. Modzalevskyn (runo "Kutsu kouluun" ) ensimmäinen kääntäjä ", 1864 ).
Vuonna 1880 hän kirjoitti kirjan "Karabahin alueen muinaiset ja uudet piirteet ja esseet, kertomukset Panah Khanin, Ibrahim Khanin ja Mehdiguli Khanin hallituskaudesta", joka on omistettu Karabahin historialle . Tämä teos ei kuitenkaan ole säilynyt kokonaisuudessaan. Vuonna 1936 hänen otteitaan keräsi Karadagskyn poika Muhammed Karadaghi [1] . Karadagsky on myös kirjoittanut teoksen "Tazkirat-i Karadagi", jossa hän kertoi azerbaidžanilaisten ashugien elämästä, mukaan lukien 1600-luvulla elänyt Sary Ashug [2] .
Hasanaliaga Khan Karadagin kuoli 2. joulukuuta 1929 kotimaassaan Shushassa. Hän on azerbaidžanilaisen kuuluttajan Aydin Karadaglyn isoisä .
Transkaukasian opettajaseminaarin Azerbaidžanin haaratoimiston ensimmäinen tarkastaja A. O. Chernyaevsky ja Azerbaidžanin ensimmäinen ammatillinen pedagoginen henkilökunta S. G. Velibekov panivat merkille hänen ansiot " Vaten Dilin " ("Äidinkieli") luomisessa osan II esipuheessa. oppikirja: Karadagin Hasanaliagou Khanin tähän kirjaan välttämättä kokoama, tarinoiden sisältö on otettu pääasiassa Krylovilta. Koulu, jolle Gasanaliaga työskenteli, täytyy olla erittäin velkaa ensimmäisistä lapsille sopivien runojen kokeiluista, koska azerbaidžanilaisessa kirjallisuudessa ei juuri ole tällaisia runoja . kääntäjät eivät kuitenkaan voi muuta kuin ilmaista syvää kiitollisuuttaan Karadagin khaanille hänen merkittävästä avustaan.
Yli 60 satua Krylovista 1800-luvun 80-luvulla käänsi Hasan-Aliaga Khan Karadagin. Kuten tunnettu azerbaidžanilainen kirjallisuuskriitikko Mikayil Rafili huomautti , "Karadagin khanin käännökset olivat poikkeuksellisen tärkeitä Azerbaidžanin kulttuurielämässä. Hänen käännöksensä ansiosta oppikirjallisuus rikastui uusilla, sosiaalisesti rikkailla teoksilla, ja venäläisestä kirjallisuudesta tuli todella Azerbaidžanin laajojen massojen omaisuutta. Koululaiset lukivat ja tutkivat näitä käännöksiä rakkaudella, ne koettiin omaperäisenä ilmiönä kirjallisessa elämässä. Karadagsky pyrki antamaan käännöksen, joka on sisällöltään hyvin lähellä alkuperäistä. On hyvin tyypillistä, että kääntäjä ei rajoittunut sisällön välittämiseen, vaan teki joskus omia johtopäätöksiään, jotka oli tehty kansansanoista ja ilmaisivat Krylovin teoksen kvintessenssin ... Krylovin tarinoiden käännökset sijoittivat tärkeimmän paikan kaikessa käännöksessä azerbaidžanilaisten kirjailijoiden toimintaa 1800-luvun lopulla. Kiinnostus Krylovin työhön oli suurta, eikä ole sattumaa, että erinomainen azerbaidžanilainen kirjailija Abdurrahim-bey Akhverdov aloitti kirjallisen toimintansa vuonna 1885 kääntämällä Krylovin satua "Tammi ja keppi". Lisäksi, kuten sanotaan, enemmän. Rashid-bek Efendiyev , Mirza Alekper Sabir , Abbas Sikhhat , Abdulla Shaig - he kaikki kääntyivät Krylovin työhön. Vuonna 1938 julkaistiin A. Shaigin kirja, joka sisälsi käännöksiä 97 Krylovin sadusta. Shaigin käännökset osoittavat selvästi ensimmäiset, mutta rohkeat yritykset kääntää Karadagsky. ”Shaigin kiinnostus runoutta ja kirjallisuutta kohtaan ilmaantui seitsemänvuotiaana, kun hän aloitti opiskelun Tiflis-koulussa. Hän opetteli ulkoa runoutta azerbaidžaniksi, venäjäksi ja persiaksi. Hänen ensimmäinen oppikirjansa oli "Veten Dili", joka sisälsi I. A. Krylovin tarut Hasan-Aliaga Khan of Karadagin (Karadagi) käännöksessä.