Hausmann Johann Friedrich | |
---|---|
Saksan kieli Friedrich Hausmann | |
| |
Syntymäaika | 22. helmikuuta 1782 [1] [2] [3] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 26. joulukuuta 1859 [1] [2] [3] (77-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Tieteellinen ala | geologia , mineralogia |
Työpaikka | |
Alma mater | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Johann Friedrich Hausmann ( saksaksi: Johann Friedrich Ludwig Hausmann ; 1782-1859 ) oli saksalainen geologi ja mineralogi [4] .
Syntynyt 22. helmikuuta 1782 Hannoverissa.
Hän opiskeli Göttingenissä, jossa hän sai Ph.D. Kaksi vuotta Tanskan, Norjan ja Ruotsin geologisen tutkimusmatkan jälkeen vuonna 1807 hänet nimitettiin Westfalenin valtion kaivosyhtiön johtajaksi . perusti kaivoskoulun Clausthal-Zellerfeldiin Harzin vuoristoon . [5]
Vuonna 1811 Gausmann nimitettiin tekniikan ja kaivosteollisuuden sekä sitten geologian ja mineralogian professoriksi Göttingenin yliopistoon, jossa hän toimi lähes elämänsä loppuun asti. Lisäksi hän oli useita vuosia Göttingenin kuninkaallisen tiedeakatemian sihteeri . Vuonna 1813 hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian ulkomaan jäseneksi . [5]
Johann Gausmann on kirjoittanut monia teoksia, mukaan lukien Espanjan ja Italian sekä Keski- ja Pohjois-Euroopan geologiaa ja mineralogiaa käsitteleviä teoksia, joissa kuvataan kipsiä , rikkikiisua , maasälpää , takyliittiä ja kordieriittia joissakin magmaisissa kivissä. Vuonna 1816 hän kuvaili yhdessä Friedrich Strohmeyerin kanssa mineraalin allofaania . Vuonna 1847 hän loi mineraalibiotiitin nimen fyysikko Jean-Baptiste Biotin mukaan . Gausmannille annetaan myös mineraalien pyromorfiitti (1813) ja rodokrosiitti (1813) nimet . [6] [7]
Hän kuoli 26. joulukuuta 1859 Göttingenissä.
Vuonna 1809 Johann Friedrich Hausmann meni naimisiin Wilhelminan kanssa, os. Lüder (1786–1841). Heillä oli perheessä neljä lasta:
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
---|---|---|---|---|
|