Getmansky, Eduard Danilovich

Eduard Danilovich Getmansky (s . 28. lokakuuta 1944 , Ufa ) on kirjakilpien keräilijä ja historioitsija , bibliofiili , useiden monografioiden [2] , kirjanmerkkejä käsittelevien näyttelyluetteloiden [1] kirjoittaja . Russian Bookplate Journalin [4] toimituskunnan jäsen [3 ] . Eversti-insinööri, teknisten tieteiden kandidaatti [5] .

Hän aloitti matkansa kirjakilven taiteeseen Moskovan kirjakilpitaiteilijoiden klubin (MKE) S.A.:n puheenjohtajan johdolla. Vul ja ksylografi G.A. Kravtsov. Nykyään kokoelmassa on noin 50 000 graafista miniatyyriä ja se on Venäjän federaation suurin. Kokoelman pääosat: "Muotokuvat (ikonografiset) kirjakilvet", "Leninin kirjakyltit", "Kirjakyltit, joissa on sanontoja ja aforismeja", "Juutalainen kirjakyltti" jne. Hän julkaisi noin 6000 artikkelia erilaisissa Neuvostoliiton tiedotusvälineissä ja Venäjän federaatio. Hän käänsi huomionsa maakuntiin, ja hänestä tuli monien sanomalehtien säännöllinen kirjeenvaihtaja. Hänen artikkelinsa julkaistiin 869 sanomalehdessä 26 Neuvostoliiton kansojen kielellä [6] .

Vuonna 2011 hänelle myönnettiin Udo Ivaskin mukaan nimetyn kansainvälisen FISAE-palkinnon mitali ja erikoisdiplomi "Kirjakylttitieteen alan tutkimustyöstä" [3] . Vuonna 2016 hänelle myönnettiin kunniakirja Helmer Vogedgaardin nimetystä kansainvälisestä FISAE-palkinnosta "Luonnon näyttelyiden järjestämisestä ja teosten julkaisemisesta, jotka edistävät kirjakylttien suosimista" [7] .

Vuonna 2018 hänelle myönnettiin FISAE Gianni Mantero International Award -palkinnon kunniakirja "erinomaisesta panoksesta kirjakylttien edistämiseen levittämällä aktiivisesti tietoa kirjakyltteistä suurelle yleisölle kansainvälisellä tasolla" [8] .

Vuonna 2015 Eduard Getmansky palkittiin mitalilla "Erinomasta panoksesta kokoelmien kehittämiseen Venäjällä", ja vuonna 2019 hänelle myönnettiin Venäjän mitali "Työstä koulutuksen, kulttuurin, taiteen ja kirjallisuuden alalla" [9] . Kirjoittanut 13 monografiaa kirjakyltteistä (50 osaa). Monografioissa hän tarkastelee akuutteja kysymyksiä venäläisen ekslibrisen historiasta, teoriasta ja käytännöstä (kysymykset ekslibrisen määritelmästä, kirjanmerkin bibliologinen ja taidehistoriallinen synteesi, "kuvitteellinen" graafinen miniatyyri, spesifisuus, estetiikka, ex-librisen kieli ja "kirjallisuus"). Hänen monografioitaan ei ole vain Venäjän johtavissa kirjastoissa ja museoissa (Venäjän valtionkirjasto, Venäjän kansalliskirjasto, historiallinen kirjasto, Puškinin valtion kuvataidemuseo), vaan myös maailman suurimmissa kirjastoissa, mukaan lukien Yhdysvallat. Kongressin kirjasto ja Israelin kansalliskirjasto, Yad Vashem -museo Jerusalemissa. Hän piti 16 kirjanmerkkitaidenäyttelyä (1974-1991), joista jokaiseen liittyi ainutlaatuinen luettelo. Tulassa pidetyissä näyttelyissä oli esillä noin 12 000 kirjakylttiä keräilijän kokoelmasta. Tulan kirjakylttinäyttelyihin osallistui 1541 taiteilijaa, lähes kaikki taiteilijat, jotka työskentelivät neuvostokaudella piengrafiikan parissa. 1900-luvun lopulla hän piti Tulassa ensimmäisen ja tuolloin ainoan Neuvostoliiton ja Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän näyttelyn juutalaisaiheista - "Juutalainen teema ja Neuvostoliiton juutalaisten taiteilijoiden työ kirjakyltissä (ent. libris)". Asiantuntijoiden mukaan tämä näyttely ja sen luettelo avasivat uuden sivun "Venäjän judaicassa".

Yksi Venäjän kansalliskirjaston vakituisista kirjoittajista-lahjoittajista  , hän sai kirjoja, jotka on julkaistu vuonna 2005 [10] , 2007 [11] , 2009 [12] , 2010 [5] , 2015 [13] E.D.:n kotikirjastoon Hetmansky teki yli 2100 kotimaisten taiteilijoiden kirjakilveä. Kenelläkään maailmassa ei ollut eikä ole niin paljon henkilökohtaisia ​​kirjanmerkkejä [14] .

Asuu Tulassa . Aleksanteri Hetmanskin isä Gregory Hetmansky .

Luettelo monografioista

1. " Venäläinen kirjakyltti (1917-1991) " kolmessa osassa. Tula. "Infra" 2004-2005. (osa 1 - 382 s.; osa 2 - 310 s. [15] ; osa 3 - 309 s.) [1] . Vol. 1: 1917-1969. Tula. RIF "Infra". 2004. 382 s. Vol.2: 1970-1991. Tula. RIF "Infra". 310 s. 2005. V.3: Kuvituksia kirjakyltteistä. Tula. RIF "Infra". 2005. 309 s. [16] .
2. " Ex libris . Kirjan turvaaminen” kahdessa osassa. T.1: Tula. "Kasvot". 2006. 261 s. T.2: Tula. "Kasvot". 2006. 272 ​​s. [1] .
3. " Exlibrisen maailma: keräilijän muistiinpanoja " neljässä osassa. T.1: Kokoelmista ja keräilijöistä. Muistisivut. Tula. "Papyrus". 2007. 389 s. T.2: Näyttely- ja julkaisutoiminta. Oman kirjaston kirjakilvet. Tula. "Papyrus". 2007. 427 s. T.3: Kirjakilpi Leniniana. Tula. "Papyrus". 2007. 440 s. T.4: Neuvostoliiton kirjamerkkiä koskevia julkaisuja. Tula. "Papyrus". 2007. 304 s. [1] .
4. " Encyclopedia of the Neuvostoliiton kirjakilpi (1917-1991) " kuusi osaa. Tula. "Papyrus". 2008. (osa 1 – osa 6, 400 s.). T.1: Azerbaidžan. Armenia. Valko-Venäjä. Georgia. Kazakstan. Tula. "Papyrus". 2008. 400 s. T.2: Kirgisia. Latvia. Liettua. Tula. "Papyrus". 2008. 400 s. Osa 3: Venäjä (1917-1969). Tula. "Papyrus". 2008. 400 s. V.4 [17] : Venäjä (1970-1991). Tula. "Papyrus". 2008. 400 s. T.5: Venäjä. Turkmenistan. Uzbekistan. Viro. Tula. "Papyrus". 2008. 400 s. T.6: Ukraina. Tula. "Papyrus". 2008. 400 s. [18] .
5. " Venäjän valtakunnan taidekirjakilpi (1900-1917) " [19] kahdessa osassa. Tula. "Papyrus". (osa 1 - 394 s.; osa 2 - 403 s.). T.1: Tula. "Papyrus". 2009. 394 s. T.2: Tula. "Papyrus". 2009. 403 s. [18] .
6. " Venäläis-juutalaisen etnoksen ekslibris (1795-1991) " 3 osassa: T.1: Venäjän valtakunta (1795-1917). Tula. "Papyrus". 2010. 393 s. Osa 2: Neuvostoliitto (1918-1991). Tula. "Papyrus". 2010. 396 s. T.3: Kuvituksia kirjakyltteistä. Tula. "Papyrus". 2010. 386 s. [5] .
7. " Maksimit ja heijastukset kirjakyltteillä " kahdessa osassa. T.1: Tula. "Papyrus". 2011. 400 s. T.2: Tula. "Papyrus". 2011. 400 s. [1] .
8. " Ihmissielun jälki (kirjanmerkkikokoelman luettelo) " kymmenessä osassa. T.1. Tula. Tula tulostin. 2012. 600 s.; T.2. Tula. Tula tulostin. 2012. 600 s.; T.3. Tula. Tula tulostin. 2012. 600 s.; T.4. Tula. Tula tulostin. 2012. 600 s.; T.5 Tula. Tula tulostin. 2013. 600 s.; T.6. Tula. Tula tulostin. 2013. 600 s.; T.7. Tula. Tula tulostin. 2013. 600 s.; T.8. Tula. Tula tulostin. 2013. 600 s.; T.9. Tula. Tula tulostin. 2014. 600 s.; T.10. Tula. Tula tulostin. 2014. 600 s.
9. " Ex-libris - aikakauden dokumentti " kolmessa osassa. T. 1. Tula. Tula tulostin. 2015. 588 s.; T. 2. Tula. Tula tulostin. 2015. 587 s.; T. 3. Tula. Tula tulostin. 636 s. ISBN 5-85221-106-5 [20] .
10. "Venäjän runollinen sydän (Jeseninin ex-libris) " kahdessa osassa. Tula. Tula tulostin. 2016. (osa 1 - 646 s.; osa 2 - 624 s.). ISBN 5-85229-108-5 [21] .
11. " Exlibris-muistokronika (juutalaiset – suuren isänmaallisen sodan sankarit) " kolmessa osassa. T.1. Tula. OOO TPPO. 2017. 569 s.; T. 2. Tula. OOO TPPO". 2017. 563 s.; T. 3. Tula. OOO TPPO. 2017. 577 s. [22] .
12. " Kirjan kansan kirjakilvet (juutalainen teema venäläisessä kirjakyltissä) " kahdessa osassa. T.1. Tula. LLC "TPPO" 562 s. 2018. ISBN 5-85266-109-5 [23] . T. 2. Tula. LLC "TPPO" 611 s. 2018 [24] .
13. "Juutalainen ikonografinen ekslibris" kahdeksassa osassa. T.1. Tula. LLC "TPPO" 570 s. 2019; T.2. Tula. LLC "TPPO" 558 s. 2019; T.3. Tula. LLC "TPPO" 595 s. 2020; T.4. Tula. LLC "TPPO" 541 s. 2020; T.5. Tula. LLC "TPPO" 559 s. 2021; T.6. Tula. OOO TPPO.534 p. 2021; T.7. Tula. LLC "TPPO" 540 s. 2022; T.8. Tula. LLC "TPPO" 527 s. 2022.

Luettelo näyttelyhakemistoista

1. " Gershon Abramovitš Kravtsovin kirjakilvet [25] ". Borisoglebskin varuskunnan upseeritalon kirjasto. Borisoglebsk. 1974.
2. "Leninin kirjan kyltit ". Leninin kirjakylttien näyttely (E. Getmanskyn kokoelmasta). Vapaaehtoisen kirjanystävien seuran Tulan alueosasto. Tula. 1976 [26] .
3. " Anatoli Kalašnikov . Graafinen näyttely. RSFSR:n kirjanystävien vapaaehtoisyhdistyksen Tulan alueosasto. Kirjanystävien kerho Tulan koulutustyöntekijöiden talossa. 1977 [1] .
4. "Neuvostoliiton kirjakyltti . 1917-1977". Vapaaehtoisen kirjanystävien seuran Tulan alueosasto. Kirjojen ystävien kerho Opetustyöläisten talossa. Tula. 1977 [27] .
5. " Pyrin elämään läpi aikojen ." Koko Venäjän kirjanystävien vapaaehtoisyhdistys. Tulan aluejärjestö. 1978 [1] .
6. "Elävät, vapisevat langat ...". Kirjanmerkkien näyttely. Koko Venäjän kirjanystävien vapaaehtoisyhdistys. Tulan aluejärjestö. Tula. 1978 [26] .
7. " Ex libris . Varaa käyntikortti. Tulan seudun opetustyöntekijöiden talo. Tula. 1979 [18] .
8. " Johtaja, opettaja, ystävä ." Kirjakylttinäyttely. Tulan kaupungin yleissivistävä laitos. Pioneerien ja koululaisten kaupungin palatsi. Tula. 1980 [27] .
9. "Neuvostoliiton taidekirjan kyltti . Minun isänmaani". Kirjanmerkkien näyttely. Tulan ammattiliittojen liitto. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi. Tula. 1982 [27] .
10. " Lenininen kirjakyltin taiteessa ". Näyttely Hetman E. D. Tulan ammattiliittojen alueneuvoston kokoelmasta. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi. Tula. 1983 [27] .
11. " Kirjan suojatodistus " Tulan ammattiliittojen liitto. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi Tula. 1984 [1] .
12. " Vakava sodan muisto ". Tulan ammattiliittojen liitto. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi. Tula. 1985 [1] .
13. Neuvostoliiton taiteilijoiden kirjakilvet . Tulan ammattiliittojen liitto. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi. Tula. 1986 [28] .
14. "Neuvostoliiton muotokuva kirjakilpi ". Tulan ammattiliittojen liitto. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi. Tula. 1987 [1] .
15. Ekslibris  on merkki kirjan ystävästä . Tulan ammattiliittojen liitto. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi. Tula. 1989 [1] .
16. "80-luvun Neuvostoliiton ekslibris ". Tulan ammattiliittojen liitto. Ammattiliittojen kulttuuripalatsi. Tula. 1990 [1] .
17. " Juutalainen teema ja Neuvostoliiton juutalaisten taiteilijoiden työ kirjakyltissä ( Exlibris ): Katalogi näyttelyn kirjakyltteistä Eduard Hetmanskin kokoelmasta" [5] . Tula. 1999. 124 s. ISBN 5-88422-189-4 [1] .

Lähteet

1. Venäjän valtionkirjaston (RSL) ja RSL:n kirjamuseon yhtenäinen sähköinen luettelo [28] .

2. Kirjakyltin teosten bibliografinen hakemisto (1974-1995) - E. D. Getmansky "Ex-librisen maailma (keräilijän muistiinpanot)" 4 osassa. Tula. 2007. V.4: Julkaisut Neuvostoliiton kirjamerkistä. Tula. "Papyrus". 2007. s. 32-298 [1] .

3. Tekijät - Venäjän kansalliskirjaston lahjoittajat (tammi-joulukuu 2011) [5] . (RNB).

4. Kansainvälisen Bibliofiililiiton ja Venäjän ekslibrisyhdistyksen venäläinen ekslibris-lehti. Osa 10. ISBN 978-5-93863-027-7 [3] .

5. M. E. Lavrova "Kokoelma Neuvostoliiton ex-librisistä E. D. Getmansky modernin kulttuurin ilmiönä." Koko Venäjän tieteellisen ja käytännön konferenssin "Kirjamerkki: historia ja nykyaika" aineisto. Kirjanystävien kansainvälinen liitto. M., 2006.

Linkit

Kirjakilpien näyttely Tulan juutalaisessa yhteisössä [29] .

E.D. Getmansky. Elämä kirjakilven taiteessa. Arkistoitu 8. huhtikuuta 2014 Wayback Machinessa

E.D. Getmansky. Hankittu ex-libris. Arkistoitu 19. huhtikuuta 2014 Wayback Machineen

Kirjakyltit E. D. Getmanskyn kokoelmasta [30]

M. A. Volchkova "E. D. Getmansky. Elämä kirjakilven taiteessa. Tieteellis-käytännöllisen konferenssin materiaalikokoelma "Paikan nero: Tulan alueen merkittäviä hahmoja - kaupungille ja maailmalle" Tula; 2014; Kanssa. 186-188 [31]

"Muistin Nabat: E. D. Getmanskyn monografia "Ex-libris-muistokroniikka (juutalaiset - suuren isänmaallisen sodan sankarit." Hillel Aleksandrov, Beersheba, Israel. [22] [1] Arkistokopio päivätty 9. elokuuta 2021 Wayback Machinessa

Elävä muisti (Victoria Mogilevskaya, Philadelphia USA). [22] [2] Arkistoitu 9. elokuuta 2021 Wayback Machinessa

Kritiikki

V. M. Bakumenko (Kansainvälisen kirjanystävien liiton venäläisen kylttilehden pääsihteeri [3] ):

”Neuvostokaudella Eduard Hetmanskyn nimi tunnettiin laajalti uskomattoman monen ekslibris-julkaisun kirjoittajana. Hetmanskyn julkaisut aiheista, joiden olemassaoloa he eivät edes epäilleet, saavuttivat syrjäisimpiä aluekeskuksia. Ja tämä askeettinen koulutustoiminta jatkui useita vuosikymmeniä. On vaikea kuvitella, kuinka monet kirjan ystävät E. D. Getmansky esitteli kirjakylttejä. Tietenkin kaikki nämä vuodet hän keräsi aktiivisesti kirjakylttejä ja keräsi kaikenlaista materiaalia tästä aiheesta. Tietoa kertyi tulevaa perustutkimusta varten Neuvostoliiton kirjakyltin historiasta. E.D. Hetmanskyn epäitsekkään keräily- ja tutkimustoiminnan tulokset alkoivat toteutua viime vuosisadalla, mutta 2000-luvulla ne johtivat moniin keräilijöihin, bibliofiileihin ja tutkijoihin, sillä kaikki nämä kirjat sisälsivät valtavan määrän faktamateriaalia. useita volyymejä. Tällainen tulos kannatti elämänsä omistamista."

M. A. Volchkova (GUK:n tieteellinen ohjaaja "Historia-, paikallis- ja taidemuseo" [31] ):

"E. D. Getmansky on tietosanakirjailija ja suuri kirjamerkin harrastaja, lahjakas tiedemies ja erinomainen keräilijä. Hänen ainutlaatuinen tietonsa ja tietoisuutensa ekslibris-asioista on hämmästyttävää, hänen kova ja määrätietoinen työnsä on kunnioituksen arvoinen, hänen panoksensa kirjakyltin taiteeseen on korvaamaton. Kaikesta, mitä hän teki Neuvostoliiton kirjakyltin tutkimisen alalla, olemme hänelle äärettömän velkaa. Jäljettömästi tieteelle ja taiteelle omistettu elämä on todella onnellisen ihmisen elämää.

E. G. Shain (yhteiskuntatieteiden osaston johtaja, TSPU, joka on nimetty L. N. Tolstoin mukaan, professori [32] ):

"Ainutlaatuista E. D. Hetmanskyn kirjakylttikokoelmaa, koska se heijastaa tuhansien ihmisten monipuolista ammattien, harrastusten, kiinnostuksen kohteiden, kirjallisten mieltymysten maailmaa, voidaan oikeutetusti kutsua eräänlaiseksi tietosanakirjaksi, joka paljastaa molempien ihmisten ulkonäön. ja aikakausi, jolloin he elivät. Jokainen kokoelman kirjakilpi on kiehtova tarina sen luomisesta, kirjaston historiasta, kyltin omistajan historiasta, sen luoneen taiteilijan historiasta. Hetmansky teki jotain, mitä muut keräilijät, eivät edes erittäin suuret ja huomattavat, eivät voineet tehdä. Hän valmistui tieteellisen kuvauksen yhdestä Venäjän tämän päivän suurimmista piengrafiikkakokoelmista… Eduard Danilovich etsi onneaan matkan varrella ja löysi sen pitkän, lyömättömän keräilytien päästä. Pitkän epäitsekkään keräilytoimintansa aikana Getmansky osoitti omalla esimerkillään, että todellinen keräily on intohimo, ja tämä on jaloa intohimoa jaloille ihmisille, joista keräilyprosessissa tulee luojia.

L. V. Shustrova (Kansainvälisen kirjanystävien liiton toimeenpanevan komitean puheenjohtaja [33] ):

"Eduard Danilovich Getmansky - Neuvostoliiton päätietosanakirjailija, korkean älyn mies, harvinainen työntekijä. Kova, määrätietoinen työ määritti ansaitusti E. D. Getmanskyn, hänen ainutlaatuisen kirjakylttikokoelmansa, paikan Venäjän kansallisessa kulttuurissa."

M.E. Lavrova (L.N. Tolstoin mukaan nimetty TSPU:n kulttuuritutkimuksen laitoksen apulaisprofessori [34] ):

"E. D. Hetmansky uskoo, että todellinen kylttikeräily ei ole päämäärä sinänsä. Keräily ilman korkeaa tieteellistä ideaa kieltää keräämästä sen yleviä henkisiä alkuja. Tämän vahvistaa hänen yli 40 vuoden toimintansa tällä alalla.

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Absopac sähköinen luettelo - Getmansky, Eduard Danilovich (pääsemätön linkki) . Haettu 27. maaliskuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016. (määrätön) 
2. ↑ 97165014 . Haettu 10. maaliskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 11. maaliskuuta 2014. (määrätön)
3. ↑ 1 2 4 _ _ _ _ Haettu 24. helmikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 28. helmikuuta 2014. (määrätön) 
4. ↑ venäläinen kirjakilpilehti. — Nro 15 National Union of Bibliophiles . Haettu 25. helmikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2014. (määrätön)
5. ↑ 1 2 3 4 5 Kirjoittajat ovat Venäjän kansalliskirjaston lahjoittajia (tammi-joulukuu 2011) (linkki ei saavutettavissa) . Käyttöpäivä: 24. helmikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2014. (määrätön) 
6. ↑ Edward Getmansky | SEITSEMÄN TAIDEA . Haettu 13. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 24. kesäkuuta 2021. (määrätön)
7. ↑ Tula-keräilijän kansainvälinen palkinto
8. ↑ Kolmas kansainvälinen Tula-palkinto . Haettu 27. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 28. joulukuuta 2018. (määrätön)
9. ↑ Arkistoitu kopio . Haettu 23. syyskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 21. syyskuuta 2019. (määrätön)
10. ↑ Kirjoittajat ovat Venäjän kansalliskirjaston lahjoittajia (linkki ei saavutettavissa) . Käyttöpäivä: 25. helmikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2014. (määrätön) 
11. ↑ Kirjoittajat ovat Venäjän kansalliskirjaston lahjoittajia (tammi-joulukuu 2008) (linkki ei saatavilla) . Haettu 25. helmikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 22. elokuuta 2011. (määrätön) 
12. ↑ Kirjoittajat ovat Venäjän kansalliskirjaston lahjoittajia (tammi-joulukuu 2010) (linkki ei saatavilla) . Käyttöpäivä: 25. helmikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2014. (määrätön) 
13. ↑ Kirjoittajat ovat Venäjän kansalliskirjaston lahjoittajia (tammi-joulukuu 2015) (linkki ei saatavilla) . Haettu 14. heinäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 16. elokuuta 2016. (määrätön) 
14. ↑ Edward Getmansky | HUOMAUTUKSIA JUUTALAISEN HISTORIAAN . Haettu 30. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 12. maaliskuuta 2022. (määrätön)
15. ↑ Venäjän kirjanmerkki: 1917-1991 - Eduard Danilovich Getmansky - Google Books . Haettu 27. maaliskuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2018. (määrätön)
16. ↑ Väitös aiheesta ”Henkilökohtainen kirjasto Venäjän provinssin kulttuuritilassa: 1800-2000-luvulta. : Mordovian Territory -aineistosta "tekijän tiivistelmä erikoisuudesta VAK 24.00.0 ... . Haettu 10. maaliskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 10. maaliskuuta 2014. (määrätön)
17. ↑ Ex libris Yuri Molibozhenkon ekslibris. Bibliografia . Haettu 13. maaliskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 13. maaliskuuta 2014. (määrätön)
18. ↑ 1 2 3 RSL - Haku - Tulokset - Sähköinen luettelo - Sivu 2 . Haettu 27. maaliskuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
19. ↑ Eduard Getmansky. Venäjän valtakunnan kirjanmerkki . Käyttöpäivä: 11. helmikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2018. (määrätön)
20. ↑ > Arkistoitu kopio . Haettu 12. syyskuuta 2021. > Arkistoitu 26. marraskuuta 2019. (määrätön)
21. ↑ [https://web.archive.org/web/20180203005913/https://search.rsl.ru/ru/record/01008530901 Arkistoitu 3. helmikuuta 2018, Wayback Machine Poetic Heart of Russia (Jesenin-kirjakilpi) [Teksti ] : 2 osassa / E. D. Getmansky - Hae RSL:stä]
22. ↑ 1 2 3 Kirjanmerkit kokoelmasta E.D. Hetmansky . Haettu 6. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 30. joulukuuta 2016. (määrätön)
23. ↑ Kirjan ihmisten kirjakilvet . Haettu 27. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 26. huhtikuuta 2019. (määrätön)
24. ↑ Raamatun ihmiset kirjakilvessä . Haettu 27. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 28. tammikuuta 2019. (määrätön)
25. ↑ KRAVTSOV Gershon Abramovich - Venäjän juutalainen tietosanakirja . Haettu 27. maaliskuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
26. ↑ 1 2 . Vologdan taiteilijat / Shchetnev Leonid Nikolaevich. Kirjakilpi Arkistoitu 1. maaliskuuta 2014 Wayback Machinessa
27. ↑ 1 2 3 4 Venäjän valtion julkisen historiallisen kirjaston luettelot
28. ↑ 1 2 RSL - Haku - Tulokset - Sähköinen luettelo - Sivu 1 . Haettu 27. maaliskuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
29. ↑ Jewish News Agency Breaking News arkistoitu 2. maaliskuuta 2014 Wayback Machinessa
30. ↑ Kirjanmerkit E. D. Getmanskyn kokoelmasta Wayback Machinen arkistokopio 9. heinäkuuta 2014
31. ↑ 1 2 Arkistoitu kopio . Haettu 14. heinäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
32. ↑ Kirjanmerkkiritari . Haettu 6. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2018. (määrätön)
33. ↑ https://www.elibrary.ru/contents.asp?id=42380089
34. ↑ Lavrova, Marina Evgenievna - E. D. Getmanskyn Neuvostoliiton ekslibris-kokoelma modernin kulttuurin ilmiönä - Hae RSL:stä . Haettu 30. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 30. huhtikuuta 2022. (määrätön)