Lev Lvovitš Golitsyn | ||||
---|---|---|---|---|
Syntymäaika | 23. maaliskuuta 1877 | |||
Syntymäpaikka | Saratovin maakunta | |||
Kuolinpäivämäärä | 1920 | |||
Kuoleman paikka | Irkutsk | |||
Palkinnot ja palkinnot |
|
Prinssi Lev Lvovitš Golitsyn ( 1877 , Saratovin maakunta - 1920 , Irkutsk ) [1] - korjasi Samaran kuvernöörin virkaa ( 1916 - 1917 ). Ulkopuolinen neuvonantaja .
Syntyi 23. maaliskuuta 1877 Saratovin maakunnan aatelisperheessä . Kuuluu Golitsyn-suvun sukuun . Hänen isänsä Lev Lvovitš Golitsyn (1841-1918) oli prinssi Grigori Sergeevich Golitsynin pojanpoika .
Golitsyn, Lev Lvovich - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Hän aloitti palveluksensa Samaran piirin apanaasiosastolla toimeksiannon pääosaston apanaasien alaisuudessa . Mutta keskeneräinen yliopistokurssi ei antanut hänelle mahdollisuuden saada 10. luokan arvoa, ja 12. joulukuuta 1903 hänestä tuli 14. luokan virkamies, joka on arvotaulukon alin luokka kollegiaalisen rekisterinpitäjän arvolla .
1. lokakuuta 1902 hänet kutsuttiin asepalvelukseen. Saman vuoden 18. joulukuuta Lev Lvovichista tuli ampuja , ja hänet ylennettiin sitten ilotulitusjunioriksi 28. maaliskuuta 1903.
16. heinäkuuta 1903 37. tykistöprikaatin johtamassa komissiossa Golitsyn läpäisi menestyksekkäästi hevostykistöreservin upseerin kokeen ja jäi eläkkeelle 15. joulukuuta 1903.
Sitten Venäjän ja Japanin sodan puhkeamisen yhteydessä Lev Lvovitš Golitsyn kutsuttiin reservistä 11. elokuuta 1904 toimeksiannon 8. Itä-Siperian vuoristoparistoon. Lokakuun 3. päivänä hän saapui Manchurian alueelle .
2. toukokuuta 1905 ensimmäisen Mantsuurian armeijan käskystä Golitsyn "japanilaisia vastaan tehdyistä tapauksista erottumisesta" sai samanaikaisesti kaksi kunniamerkkiä: Pyhän Annan 4. asteen merkintä "rohkeudesta" ja St. Stanislav 3. asteen. Nämä palkinnot hyväksyttiin korkein 29. tammikuuta 1906 [2] . Syyskuun 3. päivänä 1906 hänet hyväksyttiin korkeimmalla oikeudella toiseksi luutnantiksi [3] .
12. lokakuuta 1906 hän palasi siviilielämään, nimitettiin zemstvopäälliköiden ehdokkaaksi Saratovin läänin zemstvo-asioiden läsnäoloon ilman palkkaa ja korjasi Balashovskin piirin 1. osan zemstvopäällikön asemaa Saratovin kuvernöörin suosituksesta. . Sitten vuoteen 1914 asti hän oli Khvalynsky-alueen kuudennen osan zemstvopäällikkö . Hänelle myönnettiin Pyhän Annan ritarikunnan 3. asteen ritarikunta vuosien 1906-1907 sadon epäonnistumisesta kärsineiden avustamisesta . 14. marraskuuta 1908 hän meni naimisiin prinsessa Elena Alexandrovna Gagarinan kanssa.
7. lokakuuta 1916 Golitsyn saapui perheineen Samaraan höyrylaivalla äskettäin vastaanotettuun korjauskuvernöörin virkaan. Aiemmin Golitsyn korjasi Kazanin varakuvernöörin virkaa. Heti kun Lev Lvovitš hyväksyi asiat varakuvernööri S. S. Djatšenkolta, hänet siirrettiin Golitsynin entiseen paikkaan - Kazaniin . 2. marraskuuta 1916 Preobraženskin henkivartijoiden rykmentin luutnantti Mihail Nikolajevitš Zboromirsky, joka haavoittui taistelussa vuonna 1915 ja pystyi suorittamaan vain virkapalvelusta, nimitettiin Samaran varakuvernöörin vapaalle paikalle 2. marraskuuta 1916 . Lev Lvovich työskenteli hyvin Zboromirskyn kanssa, mutta Samaran ruokaongelmaa ei tarvinnut ratkaista : vuoden 1917 helmikuun vallankumous tapahtui Venäjän valtakunnassa .
3. maaliskuuta 1917 - pidätettiin, 4 päivää myöhemmin vapautettiin pidätyksestä, 1. toukokuuta 1917 - vapautettiin Samaran kuvernöörin viran korjaamisesta väliaikaisen hallituksen asetuksella. Asuin perheeni kanssa Samarassa.
Kesä-lokakuussa 1918, Samara Komuch -kaudella , hän oli Komuchin sisäasiainministeriön päällikön konsulttina paikallishallinnon kysymyksissä. Puna -armeijan alkaessa hänet evakuoitiin perheineen itään.
Vuonna 1920 hänet pidätettiin Irkutskissa ja vangittiin, missä hän kuoli lavantautiin [4] .