Katkerasti!

katkerasti! - venäläisten , valkovenäläisten , ukrainalaisten ja puolalaisten hääjuhlien  aikana juhlivien huudahdukset . Vieraat teeskentelevät, että viini tai herkku on tullut "katkeraksi", kunnes vastapari suutelee. Venäläisen perinteen mukaan heti kun vieraat alkavat huutaa "Bitter!", nuorten on suudella. Vieraat puolestaan ​​seuraavat suudelman kestoa ja päättelevät tulosten perusteella, kuinka monta vuotta puolisot elävät rakkaudessa tai kuinka paljon he rakastavat toisiaan. Suudelman jälkeen joissakin häissä he huutavat lisäksi "sweet!", mikä vahvistaa, että tapa on täytetty.

Etymologia

Filologi ja kielitieteilijä Yu. Otkupshtshikov kirjoittaa: "katkerasti" tulee praslavista. *goriti , joka tarkoittaa "polttaa". Tämä sana liittyy käsitteeseen "kuuma" "palavan maun" merkityksessä. Nykykielelle käännettynä "bitter" tarkoittaa "kuumaa" [1] [2] . Protoslaavilainen *goriti vastaa sanaa *gorěti , josta vanha slaavi .  polttaa "polttaa" [3] .

Tyypilliset kaavat

Yksi vieraista juonut lasillisen alkoholia sanoo, että se on "katkera" [4] . Sanoen "katkera!" ja odottaessaan nuorten suudelmaa vieraat ikään kuin pyytävät makeuttamaan päihdyttävää juomaa. Tässä tapauksessa voidaan lausua kaksiosainen kaava, joka osoittaa juoman alkutilan ja ehdotetun menetelmän sen parantamiseksi: "Karvas! En juo! Makeuta!" Huutolause voi myös täydentää edellisen lauseen, esimerkiksi: "Voi, isät, mistä olette saaneet tämän viinin - se on hyvin katkeraa, mistä voisin makeuttaa tämän." On jopa lainaa samankaltaisista töistä muista aiheista - luovaa tai mekaanista kontaminaatiota: "Bitter, the kyyhkyt ärsyyntynyt"; "Hapan, katkera, nuoret toivat, kattoa ei hiottu" [5] . Suutelemalla he "makeuttivat" ja "puhdistivat" suudelmillaan vieraiden viiniä, jotka huusivat "katkerasti" tai "ruohomaista viiniä" [6] .

Pöydässä he joskus vitsailivat ruoasta, kutsuivat kaikkea katkeraksi ja pakottivat nuoret suudella. "katkerasti" huusivat valkovenäläiset ja venäläiset, karjalaisilla sama rooli on huutosanalla "mote" lasissa tai lasissa ( Karel. "toppu on" ) [7] .

Joskus häissä suolainen toimii synonyyminä makealle, positiivisen maun kantajana, toisin kuin karvas. Joskus pakottamalla nuoret suudellaan he perustelivat tämän sillä, että "Puura on suolatonta!" [8] .

Nuoret pakotettiin myös suudella huudahduksella "Karhu on nurkassa", koska karhu personoi sulhasen. Tätä huudahdusta morsiamen täytyi vastustaa: "Rakastan Pjotr ​​Ivanovichia" - ja suudella sulhasta [9] .

Karjalaisilla morsiamen talossa vain sulhanen vieraat huutavat "katkerasti" ja "mote" ja morsiamen sukulaiset tekevät parhaansa "suojellakseen" nuorta [7] .

Vologdan maakunnassa hääpöydässä ensimmäiselle huudettiin "katkerasti!" tuhat istutettu isä sulhasen puolelta [10] .

Venäläisille suudelmalla häiden aikana oli rituaalinen merkitys: ennen häitä nuoret suutelivat linnaa temppelin ovissa kaksinkertaistaakseen avioliiton vahvuuden [6] .

Smolenskin alueella ristiäisissä dialogit muistuttivat joskus häitä: vieraat valittivat, että puuro oli "katkera ja hapan, ei suolainen", johon kätilö vastasi: "Suutele vaimoa useammin suulle, puuro menee älä ole katkera” [11] .

Sanan "bitter/sweet" semantiikka

Kubalainen hunajan odotusrituaali tunnetaan, kun morsiamen vanhempien talossa vieraat kysyvät puolenyön jälkeen hunajaa äidiltä. Ukrainan kylissä hunajaa levitettiin leivän päälle merkkinä nuorten rehellisyydestä, ja häät osallistujat ja nuori itse kohtelivat sitä. Kubanissa toisena päivänä nuorille tuodaan makeisia, ukrainalaisten keskuudessa "maltaat" ( ukrainalainen lakritsi horilka ).

E. Tregubovan mukaan sanan "bitter/sweet" semantiikka liittyy käsitteeseen "kunnia/häpeä". Kuban hunajan odotusriitissä he pyytävät sitä odottaessaan uutisia nuorten rehellisyydestä. "Makea hunaja!" - vieraat sanoivat saadessaan uutisen "morsiamen rehellisyydestä". "Epärehellisen morsiamen" symbolina oli huuto "katkerasti". Ensimmäinen huudettiin nuorten poissa ollessa, toinen huudetaan heidän läsnäolossaan ensimmäisenä päivänä, jolloin uutisia ei vielä ole ja uutisten odotus on tärkeä motiivi häille. Toisena päivänä vävy vieraillessaan anopin luona korosti uhmakkaasti kihlatun uskollisuutta / uskottomuutta tarjoten appille tai anolle lasin erityisesti tehdyllä reiän sulkiessaan reiän sormellaan. ”Epärehellisen” morsiamen äidit sanoivat: ”Ota ohut lasi” [12] .

Tapa kutsua suudelmia "sokeriksi" ja huulia "makeiksi" perustui myös venäläisten käsitykseen, että suu on nautinnon lähde, sekä ravitsevaa että seksuaalista [13] .

Nykyaikainen fiktio

Tämän perinteen alkuperän historia on hankkinut suuren määrän fiktiota. Niiden joukossa ovat:

• väitetään, että he huutavat "katkerasti", jotteivät rakkauden makeutta häiritsisi, tai jotta siitä tulee myöhemmin makeaa;
• oletettavasti aikaisemmat häät pidettiin vuorella, joten sana "katkera" tuli;
• he muistavat onnellisen loman Krasnaja Gorkan ;
• väitetään, että avioparit tai vieraat joivat aluksi vodkaa ("katkera", "vodka"), minkä vuoksi he sanovat niin.

versiot ovat kyseenalaisia. Koska sellaista perinnettä ei ollut - juo vodkaa ennen suudelmaa. Filologian lakien (kielen kehityksen lakien) mukaan "katkera" ei voi tulla sanasta "vuori" [2] .

Katso myös

• hääseppele

Muistiinpanot

1. ↑ Otkupštšikov, 2005 , s. 155.
2. ↑ 1 2 Sokolova, 2014 .
3. ↑ ESSYA, 1980 , s. 42, 46.
4. ↑ Sorokoletov, 2001 , s. 327.
5. ↑ Venäjän kansanperinteen keskus, 1996 , s. 142.
6. ↑ 1 2 Toporkov, 1995 , s. 321.
7. ↑ 1 2 Chistov, 1964 , s. 132.
8. ↑ Nikiforova, 2015 , s. 554.
9. ↑ Gura, 1997 , s. 168.
10. ↑ Gura, 2009 , s. 186.
11. ↑ Kabakova, 1999 , s. 659.
12. ↑ Tregubova, 2012 .
13. ↑ Seksi ja erotiikka venäläisessä perinteisessä kulttuurissa. Russian Secret Literature (Nide 7) Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa . Venäläinen eroottinen kansanperinne // Toim. A. L. Toporkov  - Ladomir, 1996 - S. 73.

Kirjallisuus

• Istutetut vanhemmat / Gura A.V.  // Slaavilaiset muinaisaineet : Etnolingvistinen sanakirja: 5 nidettä  / yleisen alla. toim. N. I. Tolstoi ; Slavistiikan instituutti RAS . - M .  : Interd. suhteet , 2009. - V. 4: P (Veden ylittäminen) - S (Seula). - S. 186-189. - ISBN 5-7133-0703-4 , 978-5-7133-1312-8.
• Gura A. V. Eläinten symboliikka slaavilaisessa kansanperinteessä . — M. : Indrik, 1997. — 912 s. - ( Slaavien perinteinen henkinen kulttuuri . Moderni tutkimus). - ISBN 5-85759-056-6 .
• Zvonareva A. T. Kansanrituaalit, tavat ja merkit. Häät. - M . : Tsentrpoligraf, 2009. - 90 s. - (Isoäidin Agafyan neuvoja). - ISBN 978-5-9524-4039-5 .
• Ristiäiset / Kabakova G.I. // Slaavilaiset muinaisaineet : Etnolingvistinen sanakirja: 5 osassa  / toim. toim. N. I. Tolstoi ; Slavistiikan instituutti RAS . - M .  : Interd. suhteet , 1999. - T. 2: D (Antaa) - K (Mursia). - S. 658-660. — ISBN 5-7133-0982-7 .
• Nikiforova E. Sh. Makukoodin heijastus hääseremonian semantiikassa  // Tieteellinen almanakka , 2015, nro 10-4 (12). - Tambov, 2015. - S. 552-554 . — ISSN 2411-7609 .
• Otkupshchikov Yu. V. Sanan alkuperään. Etymologian tieteen tarinoita . - Pietari. : "Avalon", "Azbuka-classika", 2005. - 352 s. Arkistoitu26. elokuuta 2016Wayback Machinessa
• Venäjän kansanmurteiden sanakirja / Ch. toim. F. P. Sorokoletov. - M .: Nauka, 2001. - 360 s. — ISBN 5-02-028476-9 .
• Sokolova A. L. Venäläisten kansan häiden perinteet . - M. , 2014. - 293 s. - ISBN 978-5-8853-4289-6 .
• Kansanperinteiden säilyttäminen ja elvyttäminen. la tieteellinen tr. / Comp. N. A. Khrenov, vastaava toim. KUTEN. Kargin. - M . : Venäjän kansanperinteen valtion republikaanikeskus, 1996. - 232 s.
• Tolstaya S. M. Slaavilainen ja balkanin kansanperinne: Tekstin semantiikka ja pragmatiikka. — M. : Indrik, 2006. — 559 s.
• Toporkov A.L. Kiss // Slaavilainen mytologia. - M .: Ellis Luck, 1995. - S. 320-321. — 416 s.
• Perinteinen kulttuuri . - M . : Venäjän federaation kulttuuriministeriön valtion republikaanien venäläisen kansanperinteen keskus, 2007. - S. 17. - 360 s.
• Tregubova E. N. Kunnia ja kunnianosoitukset: hääseremonian aksiologisten käsitteiden linguokulturologinen analyysi  // Ryazan State Universityn tiedote. S. A. Yesenina. - Tambov, 2012. - Numero. 36 . - S. 111-121 .
• Chistov K. V. Ylä-Olonets - metsurien kylä: kokemus etnografisesta kuvauksesta . - M . : Indrik, 1964. - 194 s. - (Neuvostoliiton Tiedeakatemia. Karjalais-suomalainen haara).
• Slaavilaisten kielten etymologinen sanakirja. Protoslaavilainen leksikaalinen rahasto . - M .: Nauka, 1980. - S. 42. - 224 s.

Linkit

• Miksi katkera häissä
• Mistä "katkeraan" huutamisen perinne on peräisin?