Gustav (Hessen-Homburgin maahauta)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 29. maaliskuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .
Gustav Adolf Friedrich Hessen-Homburgista
Hessen -Homburgin maahauta
15. joulukuuta 1846  - 8. syyskuuta 1848
Edeltäjä Filipp Hessen-Homburgilainen
Seuraaja Ferdinand Hessen-Homburgilainen
Syntymä 17. helmikuuta 1781( 1781-02-17 ) [1]
Kuolema 8. syyskuuta 1848( 1848-09-08 ) [1] (67-vuotias)
Hautauspaikka
Suku hessiläinen talo
Isä Frederick V Hessen-Homburgista
Äiti Carolina Hessen-Darmstadtista
puoliso Louise Anhalt-Dessau
Lapset Hessen-Homburgin Carolina
Palkinnot Maria Teresan Ritarikunnan ritariMustan kotkan ritarikunta - Ribbon bar.svg
Sijoitus ratsuväen kenraali ja [1]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Gustav Adolf Friedrich Hessen-Homburgista ( saksa:  Gustav Adolf Friedrich von Hessen-Homburg ; 17. helmikuuta 1781 , Homburg  - 8. syyskuuta 1848 , ibid) - Hessen -Homburgin maahauta vuosina 1846-1848, itävaltalainen kenraali.

Elämäkerta

Gustav on Landgrave Frederick V :n ja hänen vaimonsa Carolinen Hessen-Darmstadtin neljäs poika, Hessen-Darmstadtin kreivi Ludwig IX:n ja Pfalzin Zweibrückenin Henrietta Carolinen tytär, "Great Landgravine".

Vuonna 1787 Gustavin kummisetä, Ruotsin kuningas Kustaa III nosti hänet vartiluutnantiksi. 17-vuotiaana Gustav tuli Ruotsin palvelukseen. Hyvät suhteet Hessen-Homburgin ja Ruotsin kuninkaallisen talon välillä kehittyivät Fredrik II :n aikana . Kuninkaan salamurhan jälkeen Gustav pyysi hänen eroaan ja palasi Homburgiin.

Gustavin veli Frederick VI oli Itävallan armeijan palveluksessa, ja Gustav seurasi esimerkkiä. Hän taisteli Badenissa, Württembergissä ja Ala-Itävallassa ja ylennettiin majuriksi vuonna 1801. Vuonna 1805 hänet siirrettiin chevolezhersille . Arkkiherttua Kaarlen alaisuudessa hän erottui Caldierosta ja hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1. joulukuuta 1805 . Palveltuaan Unkarin varuskunnassa ja siirrettyään Hohenzollern cuirassiersiin seurasi seuraava ylennys everstiksi ja arkkiherttua Ferdinandin kiirasrykmentin komentajan asema. Gustav taisteli Aspernissa ja Wagramissa . "Kaunis Kustaa", kuten hänen veljensä, oli Hessen-Homburgin arvoinen poika ja taisteli rohkeasti holtittomuutta vastaan ​​ja sai myös Maria Teresan sotilasritarikunnan .

Kun Napoleon lähti kampanjaan Venäjää vastaan , Gustav oli Itävallan osastossa oikealla kyljellä. Hän haavoittui vakavasti ja oli poissa toiminnasta pitkään. Vuonna 1813 Gustav määrättiin kenraalimajurin arvolla palvelemaan veljensä Friedrichin husaareja Böömimaassa Hessen -Homburgin husaarien kanssa . Vapaussodissa Gustav osallistui Kansakuntien taisteluun Leipzigin lähellä ja sotakampanjaan Ranskaa vastaan ​​Napoleonin sadan päivän aikana . Pariisin toisen rauhan jälkeen Gustav nimitettiin prikaatin komentajaksi Transilvaniaan , ylennettiin marsalkaluutnantiksi vuonna 1826 ja jäi eläkkeelle vuonna 1827.

Koska Philip toimi Mainzin liittoutuneen linnoituksen kuvernöörinä , eläkkeellä oleva Gustav otti kotimaansa hallinnon. Gustavin poika, kruununprinssi Friedrich, lempinimeltään "Homburgin toivo", Bonnin opiskelija , kuoli ennen isäänsä influenssaan, ennen kuin hän oli vielä 18-vuotias. Frederick, jota Ferdinand seurasi maangraviaatissa , on haudattu Homburgin palatsin hautaan .

Jälkeläiset

12. helmikuuta 1818 Dessaussa prinssi Gustav meni naimisiin sisarensa Louisen Anhalt-Dessaussa, sisarensa Amalian tyttären kanssa . Louise kärsi kuuroudesta , joka oli syy pariskunnan vapaaehtoiseen eristämiseen. Gustavin veli Philip solmi morganaattisen avioliiton , joka saattoi toimia myös luokkakohtaisen avioliiton perustana.

Gustavilla ja Louisella oli kolme lasta:

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 Wurzbach D. C. v. Hessen-Homburg, Gustav Adolph Friedrich Landgraf  (saksa) // Biographisches Lexikon des Kaiserthums Oesterreich : enthaltend die Lebensskizzen der denkwürdigen Personen, welche seit 1750 in den österreichischen . 8. - S. 438.

Kirjallisuus