Gay de Vernon, Simon Francois

Simon Francois Gay de Vernon
Simon Francois Gay de Vernon
Syntymäaika 24. marraskuuta 1760( 1760-11-24 )
Syntymäpaikka Saint Léonard de Nobla , Haute-Vienne , New-Aquitaine alue
Kuolinpäivämäärä 1822( 1822 )
Kuoleman paikka Pariisi
Liittyminen
Armeijan tyyppi Insinöörijoukot
Palvelusvuodet 1780-1814
Sijoitus Leirin marsalkka
Taistelut/sodat

Napoleonin sotien Lützenin taistelu (1813)

Bautzenin taistelu 1813
Palkinnot ja palkinnot Kunnialegioonan ritarikunnan ritari

Paroni Simon François Gay de Vernon ( fr.  Simon François Gay de Vernon ; 24. marraskuuta 1760  - 1822) - ranskalainen prikaatikenraali , opettaja , linnoituksen professori Pariisin ammattikorkeakoulussa (1798-1804).

Elämäkerta

Vuonna 1780 hän valmistui Mézièresin kuninkaallisesta insinöörikoulusta .

Vuosina 1792-1793 hän palveli Ranskan vallankumousarmeijassa kenraali Adam Philippe Custinen kenraaliadjutanttina Reinin armeijassa . [yksi]

Sen jälkeen kun Ranskan vallankumouksellinen armeija valloitti Mainzin , Mainzin tasavallan vallankumouksellisen liikkeen keskuksen , yhdessä eversti du Clementin kanssa hän oli mukana valmisteluissa Mainzin linnoituksen (1793) puolustamiseksi Preussin liittoutuman joukoilta. , Itävallassa ja muissa Saksan osavaltioissa.

Syyskuussa 1793 hänet nimitettiin pohjoisen armeijan esikuntapäälliköksi kenraali Jean-Nicolas Houchardin komennossa , joka alun perin voitti itävaltalaiset Dunkerquen lähellä , mutta ei hyödyntänyt menestystä ja lopulta hävisi. 23. syyskuuta 1793 Ushar ja Vernon pidätettiin, vietiin vallankumoustuomioistuimeen ja 25. marraskuuta tuomittiin giljotiiniin. Vernon onnistui välttämään kuolemanrangaistuksen kollegoidensa esirukouksen ansiosta. Sitten hänet erotettiin.

Vuonna 1798 hänet kutsuttiin jälleen palvelukseen ja hänet nimitettiin linnoitusprofessoriksi Pariisin ammattikorkeakouluun insinööri-eversti arvossa. Vuosina 1804–1812 hän oli koulun rehtori.

Ammattikorkeakoulussa hän luennoi teoreettisesta linnoituksesta, joka perustuu geometriseen lähestymistapaan sotilaalliset kysymykset huomioiden. Hänen luennot julkaistiin vuonna 1805, käännettiin myös saksaksi ja englanniksi ja toimivat malliteoksena sotakouluille 1800-luvun alkuun saakka.

Napoleonin sotien jäsen . Vuonna 1813 hän joutui preussilaisten vangiksi, palasi Ranskaan vuonna 1814.

Vuonna 1814 kuningas Ludvig XVIII myönsi hänelle leirien marsalkkaarvon .

Valitut teokset

Muistiinpanot

  1. 1. helmikuuta 1793 alkaen hänen adjutanttinsa oli Laurent de Gouvion Saint-Cyr , tuleva valtakunnan marsalkka ja Ranskan sotaministeri

Linkit