Giuseppe Maria Gonzaga | |
---|---|
Syntymä |
20. huhtikuuta 1690 [1] tai 20. maaliskuuta 1690 [2] |
Kuolema |
15. elokuuta 1746 [1] (56-vuotias)tai 16. elokuuta 1746 [2] (56-vuotias) |
Suku | Gonzaga-Guastalla |
Isä | Vincenzo , Guastallan ja Sabbionien herttua |
Äiti | Maria Victoria Gonzaga-Guastalska |
puoliso | Eleonora Holstein |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Antonio Ferrante Gonzaga ( 20. huhtikuuta 1690 [1] tai 20. maaliskuuta 1690 [2] , Guastalla , Reggio Emilia - 15. elokuuta 1746 [1] tai 16. elokuuta 1746 [2] , Guastalla , Reggio Emilia ) - viimeinen Duke Guastallasta , joka hallitsi vuodesta 1729 kuolemaansa asti.
Guastallan herttua Vincenzo Gonzagan Maria Victoria Gonzagan poika . Hänen sisarensa oli Eleonora Luisa Gonzaga , Toscanan suurherttua Cosimo III de' Medicin miniä . Giuseppe Maria oli henkisesti vammainen. Hänen vanhempi veljensä Antonio Ferrante kuoli vuonna 1729, ja Giuseppe Maria peri herttuakunnan.
Giuseppe ei luultavasti olisi koskaan mennyt naimisiin, mutta ruhtinaaksi tullessaan hän meni vuonna 1731 naimisiin 16-vuotiaan Holsteinin Eleanorin (1715-1760), Schleswig-Holstein-Sonderburg-Wiesenburgin herttua Leopoldin tyttären ja Carolinan tyttärentytären kanssa. Legnitz-Brzeg . Avioliitto oli lapseton.
Puolan peräkkäissodan aikana ranskalaiset miehittivät herttuakuntaa neljän vuoden ajan, vuosina 1734-1738.
Kun Giuseppe Gonzaga kuoli vuonna 1746, Italiasta tuli jälleen Itävallan perintösodan operaatioteatteri , ja herttuakunta liitettiin Itävaltaan.
Kaksi vuotta myöhemmin Guastalla luovutettiin Aachenin rauhan mukaisesti espanjalaisille sekä Parman ja Piacenzan herttuakunnalle , joiden kanssa se yhdistettiin.
[show]Giuseppe Maria Gonzagan esi-isät | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |