Lukko | |
Skenfrith | |
---|---|
Englanti Skenfrithin linnan muuri. Castell Ynysgynwraidd | |
51°52′41″ s. sh. 2°47′24″ läntistä pituutta e. | |
Maa | |
Sijainti | Llangattoq-Vibon-Avel [d] [1] |
Verkkosivusto | www.nationaltrust.org.uk/ske… |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Skenfrithin linna ( eng. Skenfrith Castle , muuri Castell Ynysgynwraidd ) on keskiaikaisen linnan rauniot Skenfrithin kylässä , Monmouthshiressä , Walesissa . Normanit rakensivat linnoituksen Englannin valloituksen jälkeen vuonna 1066 vartioimaan Walesista Herefordiin johtavaa tietä . Luultavasti William Fitz Osburn , Herefordin jaarli , määräsi maalinnoituksen rakentamisen palisadilla . Vuonna 1135 syttyi suuri Walesin kapina ja kuningas Stephen yhdisti Skenfrithin linnan ja läheiset Grosmontin linnat jaValkoinen Kolmen linnan herruudelle , jolla oli useiden vuosisatojen ajan tärkeä rooli alueen suojelemisessa walesilaisilta.
1100-luvun lopulla Skenfrith rakennettiin uudelleen kiveksi. Vuonna 1201 kuningas Johannes Maaton myönsi linnan vaikutusvaltaiselle paronille Hubert de Burghille , Kentin jaarlille . Seuraavien vuosikymmenten aikana linna siirtyi omistajalta toiselle, mukaan lukien Hubert, hänen kilpailijansa Braosi ja Kruunu . Hubert rakensi linnan uudelleen suorakulmion muotoiseksi, jossa oli pyöreät tornit ja rengas . Vuonna 1267 Edmund , Earl of Lancaster sai linnan ; se pysyi Lancasterin kreivikunnan (myöhemmin herttuakunnan ) hallussa vuoteen 1825 asti.
Kun kuningas Edward I valloitti Walesin vuonna 1282, Skenfrithin linnan sotilaallinen merkitys väheni huomattavasti. 1500-luvulla linnaa ei enää käytetty ja se alkoi romahtaa. Vuonna 1936 linna annettiin National Trustille , ja nyt sitä hallinnoi Cadw Cultural Heritage Preservation Agency .
Bibliografisissa luetteloissa |
---|