Jakov Porfiryevich Zbaratsky | |||
---|---|---|---|
Syntymäaika | 23. lokakuuta 1923 | ||
Kuolinpäivämäärä | 22. elokuuta 2006 (82-vuotias) | ||
Liittyminen | Neuvostoliitto | ||
Armeijan tyyppi | tykistö | ||
Palvelusvuodet | 1943-1945 _ _ | ||
Sijoitus |
työnjohtaja |
||
Taistelut/sodat | Suuri isänmaallinen sota | ||
Palkinnot ja palkinnot |
|
Yakov Porfiryevich Zbaratsky ( 23. lokakuuta 1923 - 22. elokuuta 2006 ) - Suuren isänmaallisen sodan osallistuja , kunnian ritarikunnan täysi haltija (1946).
Syntynyt 23. lokakuuta 1923 Borovitsan kylässä, nykyisessä Tšernobajevskin alueella Tšerkasyn alueella , talonpoikaperheeseen.
Hän valmistui 7 luokasta ja ammattikoulusta Dnepropetrovskissa . Vuonna 1943 hänet kutsuttiin puna-armeijaan .
7. maaliskuuta 1944 kaartin sotamies Zbaratsky, joka oli 1. Valko-Venäjän rintaman 8. kaartin armeijan 82. kaartin kivääriosaston 244. kaartin kiväärirykmentin 45 mm:n tykin asenumero taistelussa Valko-Venäjän kylästä. Starogrud, 14 km Minsk-Mazowieckin kaupungista etelään, tyrmäsi kaksi vihollisen rynnäkköasetta. 25. huhtikuuta 1944 hänelle myönnettiin 3. luokan kunniamerkki [1] .
17. tammikuuta 1945 kaartin kersantti Zbaratsky, joka oli 244. kaartin kiväärirykmentin 45 mm:n tykki, murtautuessaan vihollisen puolustuksen läpi Rawa-Mazowieckan kaupungin lähellä osui 7 konekivääripisteeseen suoralla tulella, kunnes vihollisen jalkaväki irtautui. 17. maaliskuuta 1945 hänelle myönnettiin 2. luokan kunniamerkki [2] .
18. huhtikuuta - 23. huhtikuuta 1945 Berliinin taisteluissa hän sytytti panssarivaunun ja panssarivaunun tarkalla tulella, tukahdutti pillerilaatikon ja useita vihollisen konekivääriä. 23. huhtikuuta 1945 Berliinissä kanavaa ylittäessään hän torjui vihollisen vastahyökkäyksen ja tuhosi taistelussa auton ammusten ja yli 10 konekiväärillä. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston 15. toukokuuta 1946 antamalla asetuksella hänelle myönnettiin 1. asteen kunniamerkki [3] , jolloin hänestä tuli kunniamerkin täysi haltija.