Maavarat
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 22. joulukuuta 2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .Maavarat - osa maarahastoa , jota käytetään tai voidaan käyttää kansantaloudessa .
Maavarat ovat maan pinnan kokonaisluonnollinen resurssi asutuksen ja taloudellisen toiminnan tilaperustana , maa- ja metsätalouden päätuotantovälineenä .
Aluetta voidaan pitää myös eräänlaisena resurssina. Se toimii tilaperustana kaikkien talouden sektoreiden, maa- ja metsätalouden tärkeimpien tuotantovälineiden, sijoittamiselle. Alueesta on jo tulossa eräänlainen alijäämä, varsinkin pinta-alaltaan pienissä, mutta suuren väestömäärän maissa (Japani, Alankomaat, Tanska, Vatikaani) [1] . Niille on ominaista muuntunut antropogeeninen maisema .
Maatalousmaa - maatalouden tarpeisiin tarkoitettu tai näihin tarkoituksiin tarkoitettu maa.
Maavarojen rakenne planeetan luonnollisilla alueilla
| Planeetan maarahasto [2] | |||
|---|---|---|---|
| Maa-luokka | Pinta-ala, milj. km2 | % maa-alue: | |
| Jäätiköt | 16.3 | yksitoista | |
| Napa- ja alppiaavikot | 5 | 3.3 | |
| Tundra ja metsätundra | 7 | 4.7 | |
| Suot tundran ulkopuolella | neljä | 2.7 | |
| Järvet , joet , altaat | 3.2 | 2.1 | |
| Sateiset aavikot , kivinen maaperä ja rannikon hiekka | 18.2 | 12.2 | |
| Metsä | 40.3 | 27 | |
| Ruoho-pensaslaitumet ja luonnonniityt | 28.5 | 19 | |
| Maatalousalue | 19 | 13 | |
| Teollisuus- ja kaupunkimaat | 3 | 2 | |
| Tuottamattomat maat | 4.5 | 3 | |
| Maata yleisesti | 149 | 100 | |
Jos koko maarahasto (13 400 milj. hehtaaria) otetaan 100 %:ksi, suurin osuus (25 %) on Aasiassa ja pienin (6 %) Australiassa ja Oseaniassa. Suurin osuus laitumista on Afrikassa (24 %). Pelto (11 % maarahastosta) tuottaa 88 % ravinnosta. Laitumet ja niityt, jotka kattavat 26 prosenttia maarahastosta, tarjoavat vielä 10 prosenttia tuotteista [1] .
Maat ja alueet eivät ole tasavertaisia maavaroja varsinkaan maatalousmaan osalta. Euraasian osuus maailman peltoalasta on 59 %, Pohjois- ja Keski-Amerikan 15 %, Afrikan 15 %, Etelä-Amerikan 8 %, Australian 3 %. Suurin osa (80 %) maailman peltoalasta sijaitsee kuivilla vyöhykkeillä. Suurin osuus laitumista on Afrikassa (24 %) ja Aasiassa (18 %) [1] .
Maatalousmaan tarjonta asukasta kohden on maailman mittakaavassa 0,23 hehtaaria. Eri maissa tämä luku vaihtelee huomattavasti. Australiassa se on 2,45 ha, Kanadassa - 1,48 ha, Ukrainassa - 1,07 ha, Venäjällä - 0,9 ha. Kiinan, Bangladeshin ja Belgian pinta-ala on 0,07 hehtaaria asukasta kohden, Egyptin 0,05 ha ja Japanin 0,03 ha [1] .
Yksi suurimmista ympäristöongelmista liittyy maavarojen heikkenemiseen. Historian aikana ihmiskunta on menettänyt lähes 2 miljardia hehtaaria tuottavaa maata kiihtyneen eroosion, deflaation ja muiden negatiivisten prosessien seurauksena. 4,5 miljardin hehtaarin alue, jolla asuu noin 850 miljoonaa ihmistä , on aavikoitumisen kohteena . Aavikot leviävät nopeasti (jopa 5-7 miljoonaa hehtaaria vuodessa) Afrikan, Aasian ja Amerikan trooppisilla alueilla sekä Meksikon subtrooppisilla alueilla. Metsien häviämisaste on 6-20 miljoonaa hehtaaria vuodessa.
Katso myös
Resurssityypit Ongelmia- Maaperän huonontuminen
- Maaperän saastuminen
- aavikoitumista
- Ekologinen kriisi
- Maaperän huuhtelu
- suolla
- Suolautuminen
- Hedelmällisen kerroksen menetys
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 3 4 Kevyiden luonnonvarojen maantiede: mineraali, maa, metsä, vesi, virkistys . Haettu 20. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 30. maaliskuuta 2013.
- ↑ Kestävä metropoli - Tetior A.N. (linkki ei saatavilla) . Käyttöpäivä: 20. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 12. marraskuuta 2013.
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|---|