Kantillaation merkit heprealaisessa kirjoituksessa ( pl. heprea טעמים teamim , yksiköstä טעם - "maku; merkitys" [1] ) on intonaatiomerkkijärjestelmä , jota Tiberiaksen masoreetit käyttivät 6-700 -luvuilla säilyttäen Tanakhin , Vanhan testamentin heprealaisen tekstin, oikea laulaminen .
| Kantilaatiomerkit ( taamey ha-mikra )
("o" edustaa tavallisesti kirjainta yleensä tässä) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aksenttiluokkien erottaminen _ |
Merkkejä | Nimi | Syntaktinen rooli | |
| Emet- kirjoissa [2] | Pysähdyksissä 21 kirjaa raamattu | |||
| yksi | סִ | סִ | Silluk ve-sof pasuk | Jakeen loppu on ennen merkkiä [3] |
| 2 | ס֑ | ס֑ | Etnakh (etnakhta) | Puolirivin loppu tai (jos säe jaetaan kolmeen osaan) - jakeen toinen (harvemmin - ensimmäinen) kolmasosa |
| 3 | ס֒ | Seggol (sgulta) | Jakeen ensimmäisen kolmanneksen loppu | |
| ס֜ | Shallshelet | |||
| ֥ס֫ | Ole-ve-yored | |||
| neljä | ס֘ | Zarka (tsinnor) | Jakaa kahtia säkeen ensimmäisen kolmanneksen (jossa on merkki seggol ) | |
| ׂס֜ | Revia mugrash (salek: kattef yamin u-meyushshav) | Jakaa kahtia säkeen viimeisen puolirivin tai viimeisen kolmanneksen | ||
| ס֔ | Zakef katan | Jakaa puoliksi säkeen jokaisen puolirivin tai toisen ja viimeisen kolmanneksen | ||
| ס֕ | Zakef godon | |||
| סׁ | Revia (revia) | |||
| סׁ | Revia (revia) | Jakaa kahtia jakeen ensimmäisen puolirivin tai ensimmäisen ja toisen kolmanneksen | ||
| ס֘ | Zarka (tsinnor) | |||
| 5 | ס֜ | pate | Jakaa kahteen sanaryhmän, jossa on merkki zakef ( katan tai gadol ) | |
| ס֚ | Ietiv (shofar mukdam) | |||
| ס׀ | Le-garmeֿx (mehiläishoito) | Jakaa kahteen sanaryhmän, jolla on revian merkki | ||
| ס֠ | Tlisha gdola (talsha yamin) | Jakaa kahteen sanaryhmän, jossa on merkki zakef ( katan tai gadol ) tai revia | ||
| ס֟ | Karney-para (paser gadol) | |||
| ס֜ | Paser (paser katan) | |||
| ס֝ | Azla (Geresh, Grish) | |||
| ס֞ | Gershaim (Shnei Grishin) | |||
| ס֜ | Paser (marish) | Jakaa kahteen sanaryhmän, jossa on zark- merkki | ||
| ס֖ | Tipha (tarha) | Jakaa sanaryhmän kahteen osaan, viimeisen puolirivin tai säkeen | ||
| 6 | סִ | Tvir | Ilmaisee viimeisen merkittävän sanan sanojen alaryhmässä, jossa on tipha- merkki | |
| ס֜ | Shalshelet gdola (marid) [4] | Ilmaisee pientä taukoa jakeen viimeisellä puolirivillä tai viimeisellä kolmanneksella | ||
| ס֭ | Dhi | Tarkoittaa pieniä taukoja ensimmäisellä puoliviivalla tai kohdassa, jossa on revia mugrash -merkki | ||
| ס׀ | Le harme | |||
| Yhdistävä ("palvelu") aksentti | Jokainen niistä koostuu sanasta, joka liittyy läheisesti sitä seuraavaan [5] | |||
| Jos merkki toisessa sanassa on: | ||||
| ס֢ | Yareah-ben-yomo (galgal) | carney pariskunta | ||
| ס֦ | merha kfula | tipha | ||
| ס֥ | merha | silluk ve-sof, pasuk, etnach, tipha, tvir | ||
| ס֤ | Maֿkhpakh (shofar ֿkhafuh) | pate | ||
| סִ | Munakh (shofar ֿholeh) | etnakh, zarka, zakef katan, revia, le-garmeֿkh, paeer, tlisha gdola, gershaim; munakh, kirvoja ktanna | ||
| ס֦ | Darga'' | tweer, munah (ennen reviaa) | ||
| ס֜ | kadma (azla) | azla; darga, munakh, maֿhpakh, merkha | ||
| סֹ | Tlisha ktanna (talsha hartsi) | kadma | ||
| ס֥ | merha | zarka, revia, revia mugrash, etnach, silluk ve-sof-pasuk, munakh, dhi, ole-ve-yored | ||
| ס֬ | Illui | revia, cadma | ||
| ס֣ | Moonah | dhi, silluk ve-sof-pasuk, etnakh, munakh, revia mugrash, zarka | ||
| ס֖ | Tipha (Tarha) | munakh, merkha | ||
| ס֪ | Yareah-ben-yomo (galgal) | ole ve-yored, pazer | ||
| ס֤ | Maֿkhpah (shofar hafuh) | yareah-ben-yomo, munah, mercha, kadma, revia, illuy | ||
| ס֜ | kadma (azla) | illuy, zarka, revia, makhpakh, pazer, merha | ||
| heprealainen | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvostelut |
| ||||||||
| aikakaudet |
| ||||||||
| Murteet ja ääntämiset | |||||||||
| Oikeinkirjoitus |
| ||||||||
| Sovellus |
| ||||||||
| juutalaisuus | |
|---|---|
| Peruskonseptit | |
| Uskon perusteet | |
| Pyhät kirjat | |
| Lait ja perinteet | |
| juutalainen yhteisö | |
| Päävirrat | |
| pyhiä paikkoja | |
| Katso myös | |
| Portaali "Judaismi" | |