| Emil Kaluznyatsky | |
|---|---|
| Kiillottaa Emil Kaluzniacki | |
| Syntymäaika | 11. tammikuuta 1845 |
| Syntymäpaikka |
Thurje , Itävalta-Unkari |
| Kuolinpäivämäärä | 3. kesäkuuta 1914 (69-vuotias) |
| Kuoleman paikka |
Chernivtsi , Itävalta-Unkari |
| Maa | |
| Tieteellinen ala | filologiaa , slaavilaista tutkimusta |
| Työpaikka | Chernivtsin yliopisto |
| Alma mater | Wienin yliopisto |
| Akateeminen tutkinto | PhD [1] |
| tieteellinen neuvonantaja | Franz Miklosic |
Emil Kaluzhnyatsky ( puolalainen Emil Kałużniacki ; 1845-1914 ) - Puolalais-ukrainalainen slavisti , filologi . Pietarin keisarillisen tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen .
Hän opiskeli historiaa, klassista ja slaavilaista filologiaa Lvivin ja Wienin yliopistoissa, F. Mikloshichin opiskelijana . Lukion opettaja Rzeszówssa , vuodesta 1875 slaavilaisen filologian professori Chernivtsin yliopistossa . Tieteellisten matkojensa aikana hän tutustui Kiovan , Moskovan , Sergiev Posadin , Pietarin , Vilnan , Berliinin , Prahan , Belgradin , Rilan luostarin ja moldovalaisten luostareiden slaavilaisten käsikirjoituskokoelmiin. 7. joulukuuta 1891 lähtien keisarillisen Pietarin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen venäjän kielen ja kirjallisuuden osastolla.
Useiden artikkelien " Archiv für slavische Philologie " Yagich lisäksi julkaisi "Katsauksen Lvovin kirjastoissa ja arkistoissa sijaitseviin slaavilais-venäläisiin kielen ja kirjoitusten monumentteihin" (Kiova, 1877 ); "Moldavian ja Multan asiakirjat Lvivin kaupunkiarkistosta" ( puolalainen "Documenta Moldawskie i Multańske z archivuw miasta Lwowa" ; Lviv, 1878 ), "Historiallinen katsaus puolan kielen grafiikkaan ja oikeinkirjoitukseen" ( saksa "Historische derphik Uebersichd" Orthographie der Polen" ; Wien, 1882 ); "Kysymystä muinaisesta slaavilaisesta salakirjoituksesta" ( saksa "Beiträge zur älteren Geheimschrift der Slaven" ; Wien, 1883 ); "Moses Ugrinin elämä, Kiovan luolamunkki Polikarp" ( puolalainen "Polikarpa mnicha Kijowskich pieczar żywot Mojżesza Węgrzyna" ; Lvov, 1884 ); "Venäjän kirkon slaavilaisten julkaisujen bibliografiasta" (Pietari, 1886 ); "Hegumen Nathanael on kirja uskosta, sen lähteistä ja merkityksestä Etelä-Venäjän poleemisen kirjallisuuden historiassa" ("Readings in the General History and other Russians." M., 1886 , kirja IV). Erityisen tärkeä on Kaluzhnyatskyn laatima Putensky-evankeliumin painos - aprakos, joka on säilytetty Putnan basilialaisessa luostarissa (Bukovina) 1200-luvun loppuun tai 1300-luvun ensimmäiseen puoliskoon liittyvien paleografisten tietojen mukaan ( " Monumenta " linguae palaeoslovenicae. T. I: Evangeliarium Putnanum"; Wien, 1888 ). Tämä evankeliumi on erityisen kiinnostava pikkuvenäläisen murteen selkeiden jälkien vuoksi . Laajassa latinalaisessa johdannossa Kaluznyatski muuten esittää useita yleisiä huomioita kysymykseen pikkuvenäläisen murteen suhteesta venäjän kieleen , eikä tunnusta itsenäisen kielen merkitystä entiselle.