Kempe, Mirdza Yanovna
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 2. syyskuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 8 muokkausta .| Mirdza Kempe | |||
|---|---|---|---|
| Latvialainen. Mirdza Cempe | |||
| Mirdza Kempe 1935 | |||
| Nimi syntyessään | Mirdza Yanovna Naikovsky | ||
| Aliakset | Mirdza Kempe | ||
| Syntymäaika | 27. tammikuuta ( 9. helmikuuta ) , 1907 | ||
| Syntymäpaikka | Liepaja | ||
| Kuolinpäivämäärä | 12. huhtikuuta 1974 (67-vuotias) | ||
| Kuoleman paikka | Riika | ||
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |||
| Ammatti | runoilija , kääntäjä | ||
| Vuosia luovuutta | 1924-1974 | ||
| Suunta | sosialistista realismia | ||
| Genre | runo | ||
| Teosten kieli | Latvialainen | ||
| Palkinnot |
|
||
| Palkinnot |
|
||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||
Mirdza Janovna Kempe ( latvia . Mirdza Ķempe , oikea nimi - Naykovskaya ; 27. tammikuuta ( 9. helmikuuta ) 1907 , Liepaja - 12. huhtikuuta 1974 , Riika ) - latvialainen neuvostorunoilija . Latvian SSR:n arvostettu kulttuurityöntekijä ( 1957 ). Latvian SSR:n kansanrunoilija ( 1967 ). Neuvostoliiton valtionpalkinnon saaja ( 1967 ) .
Elämäkerta
Hän syntyi 27. tammikuuta ( 9. helmikuuta ) 1907 Libaussa (nykyisin Liepaja , Latvia ) työväenluokan perheeseen. Vuosina 1927-1928 hän opiskeli Latvian yliopistossa . Hän työskenteli Riian radiossa kuuluttajana, sitten Informator-sanomalehdessä. Latvian liittämisen jälkeen Neuvostoliittoon vuosina 1940-1941 hän työskenteli Riian radiokomitean kirjallisen ja taiteellisen lähetyksen toimituksen päällikkönä.
Suuren isänmaallisen sodan aikana hän asui ja työskenteli Astrakhanissa , Ivanovossa ja Moskovassa. Sodan jälkeen hän palasi Riikaan . Hänet julkaistiin sanomalehdissä "Cinya" ("Taistelu"), "Latviesu strelnieks" ("Latvialainen ampuja"), almanakissa "Karogs" ("Banneri").
Hän kuoli 12. huhtikuuta 1974 . Hänet haudattiin Riikaan Metsähautausmaalle .
Vuonna 1980 uusi katu Riikaan nimettiin Mirdza Kempen mukaan.
Kirjallinen toiminta
Hän alkoi painaa runojaan vuonna 1924. Vuodesta 1940 lähtien hän julkaisi runoja Brivais zemnieks -sanomalehdessä (Vapaa kyntäjä).
Hänen runoutensa on kansalaista. Monet runot on omistettu taistelulle rauhan puolesta. Hän työskenteli kääntäjänä ja kirjoitti teatterille. Käännetty latviaksi A. S. Pushkinin , M. Yu. Lermontovin , W. Whitmanin , M. Jalilin , E. Mezhelaitisin , K. A. Fedinin " Epätavallinen kesä" , M. Cervantesin "Don Quijote" , " Gulliverin matkat " » J. Swift ja muut.
Henkilökohtainen arkisto on tallennettu:
- Liepaja IHM, 7 kappaletta, 1948-1965.
- Latvian SSR:n MLI, 6027 kappaletta, 1907-1974.
Bibliografia
Kempen teoksia on käännetty useille Neuvostoliiton kansojen kielille .
- runokokoelma "Aamutuuli" (1946)
- runokokoelma "Ystävän sana" (1950)
- Dzejas. Izlase, Riika, 1955
- runokokoelma "Rakkaus" (1957)
- runokokoelma "Furious Flame" (1961)
- runokokoelma "Eternity of Moments" (1964), venäjänkielinen käännös 1966
- Dzintara spogulis, Riika, 1968
- runokokoelma "Ihmisen tie" (1969)
- runokokoelma "Rusunmarja" (1972)
- runokokoelma "Wild Rose" (1972) jne.
Tittelit ja palkinnot
- Latvian SSR:n kunnioitettu kulttuurityöntekijä (1957)
- Latvian SSR:n kansanrunoilija (1967)
- Latvian SSR:n valtionpalkinto (1958)
- Neuvostoliiton valtionpalkinto (1967) - runokokoelmasta "Hetkien ikuisuus" (1964)
- Työn punaisen lipun ritarikunta (01.03.1956)
- mitaleja
Muistiinpanot
Linkit
- S. Kolosova. Kempe Mirdza Yanovna // Ensyklopedinen pseudonyymien sanakirja . – 2009.
- Kempe Mirdza Yanovna
- Kempe Mirdza Yanovna - artikkeli Suuresta Neuvostoliitosta Encyclopediasta .
 |
| |||
|---|---|---|---|---|