Copernicus on maan kaukokartoitusohjelma , jota Euroopan komissio hallinnoi yhteistyössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden , Euroopan avaruusjärjestön , Euroopan satelliittimeteorologian järjestön , Euroopan keskipitkän kantaman sääennusteiden keskuksen ja Euroopan unionin virastojen kanssa. ja Mercator Océan. [yksi]
Ohjelman tavoitteena on tarjota globaaleja, jatkuvia, autonomisia ja korkealaatuisia valmiuksia Maan havainnointiin laajalla spektrialueella . Tarkkoja, oikea-aikaisia ja helposti saatavilla olevia Copernicus-tietoja voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, mukaan lukien globaalin ilmastonmuutoksen vaikutusten ja väestön turvallisuuden parantamiseen. Tiedot toimitetaan ilmaiseksi ja maksutta kansalaisille, palveluntarjoajille, valtiollisille, kansainvälisille ja kaupallisille järjestöille, joiden päätavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua Euroopassa ja sen ulkopuolella [2] .
Copernicus-ohjelma kerää valtavia määriä globaalia dataa omistetuilta avaruussatelliiteilta (Sentinel-satelliittiperhe), ylimääräisistä avaruustehtävistä (aiemmin laukaistut kaupalliset ja julkiset satelliitit) sekä lukuisista maa-asemilla, ilma- ja merivalvontajärjestelmissä olevista antureista. . Copernicus-ohjelman tarjoamat palvelut muuttavat näitä tietokokonaisuuksia käsittelemällä ja analysoimalla tietoja ja antavat niille lisäarvoa. Ohjelman avulla voit helposti etsiä ja vertailla tietoja joukoista, jotka kattavat vuosia ja kokonaisia vuosikymmeniä, mikä yksinkertaistaa muutosten seurantaa.
Copernicus-ohjelman palvelut jakautuvat kuuteen toisiinsa liittyvään pääluokkaan: ilmapiiri, meri, maa, ilmasto, hätätilanteet ja turvallisuus [3] :
Copernicus-avaruusohjelma koostuu kolmesta osasta:
Copernicus - ohjelma nimettiin tiedemies ja tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen mukaan . Kopernikaaninen teoria heliosentrisesta universumista antoi uraauurtavan panoksen modernille tieteelle ja aloitti ensimmäisen tieteellisen vallankumouksen.
Ohjelmamenojen vuosille 1998-2020 arvioidaan olevan 6,7 miljardia euroa, josta noin 4,3 miljardia käytettiin vuosina 2014-2020 Euroopan unionin (67 %) ja Euroopan avaruusjärjestön (33 %) varoista. Saaduista tiedoista saatava hyöty Euroopan unionin taloudelle on arviolta 30 miljardia euroa vuoden 2030 alkuun mennessä. Euroopan avaruusjärjestö pääkumppanina on suorittanut suurimman osan Sentinel-1-, Sentinel-2- , Sentinel-3- , Sentinel-4-, Sentinel-5- ja Sentinel-6-tehtävien suunnittelusta, valvonnasta ja kehitysrahoituksesta. Sentinel-tehtävä, johon sisältyy vähintään kahden satelliitin käyttö. Jotkut tehtävät, kuten Sentinel-1, käyttävät neljää satelliittia. Euroopan avaruusjärjestö toimittaa instrumentteja myös Euroopan satelliittimeteorologian järjestön kolmannen sukupolven Meteosat- ja MetOp-SG-meteorologisille satelliiteille. Lisäksi Euroopan avaruusjärjestö ja Euroopan satelliittimeteorologian järjestö koordinoivat tiedon hankintaa yli 30 satelliitilta, jotka muodostavat Copernicus-ohjelman satelliittitehtävät.