Korealainen

Korealainen
oma nimi 한국어 , 조선말
Maat Pohjois-Korea , Korean tasavalta , Kiina , Japani , USA , Kanada , Venäjä
virallinen asema

Valtionkieli Pohjois-Korea Korean tasavalta Alueellinen kieli
 
 
Sääntelyorganisaatio Korean tasavallassa National Institute of the Korean Language
Kaiuttimien kokonaismäärä 78 miljoonaa
Luokitus viisitoista
Tila turvassa
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet
Eristetty
Kirjoittaminen hangul , hancha
Kielikoodit
GOST 7.75-97 coo 330
ISO 639-1 ko
ISO 639-2 Kor
ISO 639-3 Kor
WALS Kor
Etnologi Kor
Linguasfääri 45-AAA-a ja 45-A
ABS ASCL 7301
IETF ko
Glottolog ydin1280
Wikipedia tällä kielellä

Korean kieli (Korean kansantasavallassa 조선말 /朝鮮말 joseonmal,  Korean tasavallassa 한국어 /韓國語 hanggugo)  on korealaisten ja molempien Korean niemimaan osavaltioiden : Pohjois- Korean ja Korean tasavallan kieli . Sitä levitetään myös jossain määrin Kiinaan , Japaniin , Yhdysvaltoihin , Venäjälle ja Keski-Aasian maihin . Puhujia on yhteensä noin 78 miljoonaa ihmistä.

Korea on eristetty kieli . Kieliopin mukaan - agglutinaatio sanajärjestyksen SOV kanssa [1] .

Historia ja opiskelu

Useimmat tutkijat luokittelevat modernin korean erilliseksi kieleksi [2] , mutta jotkut pitävät sitä osana hypoteettista altailaista kieliperhettä [3] . On olemassa myös hypoteesi korean kielen suhteesta dravidien kieliin (mahdollisesti myös japaniin).

Kysymys kolmen Korean valtion  - Paekchen , Sillan ja Goguryeoton modernin korean - asenteesta on edelleen kiistanalainen , vaikka kaikilla kolmella kielellä on yhtäläisyyksiä sanastossa ja (sikäli kuin hieroglyfinen merkintä antaa meille mahdollisuuden arvioida) kieliopillinen rakenne . Joidenkin kielitieteilijöiden mukaan näistä kielistä Koguryeon osavaltion kieli paljastaa vähiten samankaltaisuuden , jota monet kielitieteilijät pitävät japanin kielen esi-isänä tai lähimpänä sukulaisena . Sillan osavaltion kieltä sitä vastoin pidetään useimmiten korean kielen esi-isänä.

Yksi ensimmäisistä, joka kiinnitti huomion korean ja japanin kielten mahdolliseen suhteeseen, oli Ogura Shimpei . Nykyaikaisessa länsimaisessa kielitieteessä korea, japani ja Korean niemimaan muinaiset kielet yhdistetään usein Buyeo-kieliryhmään , joka on nimetty Buyeon valtakunnan mukaan .

Murteet

Pohjois-Korean kirjallinen korean kieli perustuu Pyongyangin murteeseen , Etelä-Koreassa kirjallinen muunnelma perustuu Soulin murteeseen . Pääkaupunkien murteiden lisäksi Korean niemimaan jokaisella alueella on murteita: Hamgyong , Yukchinsky , Jeju ja niin edelleen; on myös diasporan murteita: Neuvostoliiton korealaisten murre , Zainitin murre , Kiinan korealaisten murre .

Murteet eroavat toisistaan ​​foneettisesti ja sanallisesti: esimerkiksi Gyeongsangin murreessa ( Busan , Daegu , Ulsan ) on 6 vokaalia ja Hamgyongin murteessa 10.

Kielen oma nimi

Ennen vuotta 1945 käytettiin nimeä joseonmal ( Kor. 조선말 ? ,朝鮮말 ? ) tai josono ( Kor. 조선어 ? ,朝鮮語? ); samaa nimeä käytetään edelleen Pohjois-Koreassa. Etelä-Koreassa nimet hangugo ( kor . 한국어 ? ,韓國語? ) tai hangunmal ( kor . 한국말 ? ,韓國말 ? ) ovat nyt hyväksyttyjä; usein vain kugo ( kor . 국어 ? ,國語? , "virallinen kieli"). Molemmissa Korean osissa käytetään myös puhekieltä nimeltä urimal ( 우리말 , "kielemme").

Kielen rakenne

Korea on agglutinoiva kieli, jolla on taipumus lisätä taivutusta ja analyyttisuutta . Sanajärjestys on SOV ( subjekti  - objekti  - predikaatti ). Lauseen riippuvainen jäsen edeltää aina pääosaa.

Kirjoittaminen

Korean kieli on kirjoitettu käyttämällä Hangul- foneettista kirjoitusta , joka kehitettiin erityisesti sitä varten 1400-luvulla . Hangulia täydentävät hancha  - kiinalaiset merkit . Pohjois-Koreassa käytetään vain hangulia , Etelä-Koreassa sekä hangulia että hanjaa.

1930-luvulla Neuvostoliitossa käytiin kampanja korealaisen käsikirjoituksen romanisoimiseksi . Latinistetut aakkoset hyväksyttiin vuonna 1935, mutta sitä ei käytetty käytännössä [4] [5] .

1400-luvulta 1900-luvulle Koreassa oli sekakirjoitusta , joka oli samanlainen kuin nykyaikainen japanilainen kirjoitus : sanojen juuret kirjoitettiin hancha-kielellä ja sanan muunneltu osa kirjoitettiin hangulilla.

Khancha on kiinalaisiin merkkeihin perustuva käsikirjoitus, joka täydentää tai korvaa hangulia. Käytetty vain Etelä-Koreassa. Joidenkin korealaisten merkkien ulkonäkö eroaa Kiinassa käytetyistä.

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka

Konsonantit
Labial Alveolaarinen Palatal Velar Glottal
nenän- ㅁ / m / ㄴ / n / ㅇ / ŋ /
Räjähteet
ja afrikkalaiset
yksinkertainen / p / _ ㄷ / t / ㅈ / tɕ / ㄱ / k /
jännittynyt ㅃ / p͈ / ㄸ / t͈ / ㅉ / t͈ɕ / ㄲ / k͈ /
aspiroitunut ㅍ / pʰ / ㅌ / tʰ / ㅊ / tɕʰ / ㅋ / kʰ /
frikatiivit yksinkertainen ㅅ / s / ㅎ / h /
jännittynyt ㅆ / s͈ /
Sileä ㄹ / l /
Vokaalit
Yksinkertainen /i/ ㅣ , /e/ ㅔ , /ɛ/ ㅐ , /a/ ㅏ * , /o/ ㅗ , /u/ ㅜ , /ʌ/ ㅓ , /ɯ/ ㅡ , /ø/ ㅚ ,

/y/ ㅟ

diftongit /je/ ㅖ , /jɛ/ ㅒ , /ja/ ㅑ , /wi/ ㅟ , /we/ ㅞ , /wɛ/ ㅙ , /wa/ ㅘ , /ɰi/ ㅢ , /jo/ ㅛ , /ju/ ㅠ , /jə/ ㅕ , /wə/ ㅝ

Korean kielellä on musiikillinen aksentti .

Morfologia

Substantiivi

Korean kielellä on kehittynyt substantiivien tapausjärjestelmä . Tapaliitteiden joukko on sama kaikille substantiiveille, joten deklinaatiota on helppo käyttää ja oppia.

Alla olevassa taulukossa ensimmäisessä sarakkeessa murto-osan kautta tallennusvaihtoehdot annetaan konsonanttikirjaimen jälkeen / vokaalin jälkeen ja suluissa - kohtelias vaihtoehto.

hangul Lukeminen Tapaukset Kysymys Esimerkki Transkriptio Käännös
은 / 는 eun / nyt Perusnimitys _ WHO? Mitä? 나는 갑니다 Nyt Kamenida "Olen menossa"
이 / 가 (께서) ja / ha ( kkeso ) Nominatiivi WHO? Mitä? 눈이 옵니다 Nun-i omnida "Lumia"
을 / 를 yl / ryl Akkusatiivi Kuka? Mitä? 그 학생은 한국어를 배운다 Geu hakseng-eun hangugo-ryl peuda "Tämä opiskelija oppii koreaa"
을 / 를 yl / ryl Akkusatiivi Missä? 여행을가다 Yeoheng-eul kada "Lähteä matkalle"
의 th / e Genetiivi Jonka? Kuka? Mitä? 내친구의안경 Ne chingu angyeong "Ystäväni lasit"
에 e Datiivi Missä? 병원에 가세요? Byeongwon-e kaseeo? "Menetkö sairaalaan?"
에 e Datiivi Kun? 다섯시에 박교수님과 만나요 Tasot si-e Pak kyosunim-gwa mannayo "Kello viisi tapaan professori Parkin"
에 e Paikat, joissa on verbit
있다, 없다, 살다		 Missä? 우리 집은 아남동에 있다 Uri chib-yn Anamdon-e itta "Talomme on Anamdongissa"
에 e Toiminnan kohde Missä? 어제 미국에 편지를 보냈다 Oje Migug-e pyeongji-reul ponetta "Lähetin eilen kirjeen Amerikkaan"
에게, 한테 (께) ege , hanthe ( kke ) Dative henkilö Kenelle? 친구에게 편지를 씁니다 Chingu-yege pyeongji-reul sseumnida "Kirjoitan kirjeen ystävälle"
에서 eko Paikallinen (aktiivisilla verbeillä) Missä? 나는여행사에서일합니다 Na-nyt yohensa-eso irhamnida "Olen töissä matkatoimistossa"
에서 eko Paikallinen Missä? 어느 나라에서 왔어요? Ona nara-eso wassoyo? "Mistä maasta sinä tulit?"
에게서, 한테서 egeso , hantheso Paikallinen kasvokotelo Keneltä? 어머니에게서 그 말을 들었어요 Na-nyt omoni-egeso ky mar-eul tyrossoyo "Kuulin sen äidiltäni"
으로 / 로 yro / ro Instrumentaalinen Miten? Miten? 나는한자를 볼펜으로씁니다 Na-nyt hancha-ryl polpkhen-yro ssymnida "Kirjoitan hieroglyfejä kynällä"
으로 / 로 yro / ro Instrumentaalinen Mitä kohti? Missä? 그 버스는 종로구로 가지 않아요 Ky posy-neung Jongnogu-ro kaji anayo "Tämä bussi ei mene Jongno -guun "
으로 / 로 yro / ro Osoittaa kokonaisuuden/ammatin Missä ominaisuudessa? 김 선생님은 선교사로 러시아에 왔습니다 Kim sunsaengim-eun songyosa-ro Rosia-e wassimnida "Hra Kim tuli Venäjälle lähetyssaarnaajana."
과, 하고 / 와 kwa , hago / wa Yhteinen Kenen kanssa? Millä? 시장에서 생선과 채소를 샀어요 Sijang-yeo senseong-gwa chaeso-ryl sassoyeo "Ostin kalaa ja vihanneksia markkinoilta"
아 / 야 [6] a / i Vocative 기민아, 이리 와! Kimin-ah, iri wa! "Kimin, tule tänne!"

Prepositiotapaus (kenestä? mistä?) koreassa ilmaistaan ​​datiivilla relaatio-apuverbeillä (johonkin, johonkin) 대하다 tai 관하다, esimerkiksi: 한국에 대한 책은 ( Hangug-e tehan chaeg-e tehan eun ) "Korean kirja".

Verbi

Korean verbi voi ilmaista monenlaista toimintaa liittämällä itseensä asianmukaiset jälkiliitteet . Esimerkiksi, jos verbin toiseen varteen lisätään jälkiliite 야 하다 , niin tällainen yhdistelmäverbi tarkoittaa velvoitetta: 학생은 열심히 공부해야 한다 Haksen-eun yeolsimi " A-opiskelijan täytyy opiskella hard hand konbuhae"

Korean kielellä on joukko yhdistäviä päätteitä, joita käytetään verbien välisinä konjunktioina.

  • 고 ko ja (으)며 (sy) myo voivat tarkoittaa sekä samanaikaisia ​​toimia että niiden järjestystä.
  • 거나 kona tarkoittaa "tai", kun verbejä yhdistetään.
  • 아 a , 어 o , 여 yo 서 tarkoittavat siis toimintosarjaa.
  • 다가 taga tarkoittaa, että toiminto on keskeytetty uuden toiminnon ajaksi. Jos sanaa 다가 edeltää menneen ajan pääte, toimien välillä oli tauko.
  • 자 cha , 자마자 chamaja tarkoittaa toisen näytöksen hetkellistä alkua ensimmäisen jälkeen.

Kaikki jälkiliitteet ja päätteet liitetään yhteen kahdesta verbimuodosta.

  • Ensimmäinen muoto muodostetaan pudottamalla sanakirjapääte 다 ta : 먹다 mokta → 먹 mok .
  • Verbien toinen muoto muodostetaan eri tavalla riippuen siitä, mikä vokaali on juuressa.
아 a ja 오 o - 아 a  lisätään verbin varteen : 받다 patta → 받아 pada . Jos varsi päättyy avoimeen tavuun "a", niin jäljelle jää vain yksi "a"-ääni: 가다 kada → 가 ka . Jos varsi päättyy avoimeen tavuun vokaalilla 오, se sulautuu 아 a :n kanssa 와 wa :ksi : 오다 ode → 와 wa . Jos monitavuinen kanta sisältää tavun 르 ry , 으 ы katoaa ja ㄹ р kaksinkertaistuu: 모르다 moryda → 몰라 molla . Kaikki muut juurivokaalit liitetään jälkiliitteellä 어 o : 먹다 mokta → 먹어 mogo . Jos varsi päättyy avoimeen tavuun, jossa on vokaali 어 o , niin kaksi o:ta sulautuvat yhteen: 서다 sooda → 서 niin . Jos varsi päättyy 우 u , se sulautuu 어 o :n kanssa 워 wo :ksi : 배우다 baeuda → 배워 baewoo . Jos varsi päättyy sanaan 여 yo , se sulautuu 어 o :n kanssa sanaksi 여 yo : 켜다 hyoda → 켜 hyo . Jos verbin monitavuinen kanta päättyy 이 ja , se sulautuu 어 o :n kanssa 여 yo :ksi : 기다리다 kidarida → 기다려 kidaryo Poikkeukset: Verbillä 하다 ( hada ; "tehdä") on kaksi muunnelmaa toisesta varresta: 해 ( hae ; käytetään puhekielessä ) ja 하여 ( hayo ; käytetään kirjakielessä). Verbien toinen kanta, joka päättyy -내다 neda päättyy 내 ne : 보내다 poneda  - 보내 pone .
  • Nyky-tulevaisuusaika
Verbiä käytetään sanakirjamuodossa (tai sopivalla kohteliaalla päätteellä). 우리는 다음 주말에 제주도에 여행을 갈 것이다 Uri-neung taeum chumar-e Jeju-e yohyeon-eul ensi viikonloppuna menemme Jejuun.
  • Imperfekti
Se muodostetaan lisäämällä päätteet 았 at , 었 from , 였 ёt . Jos verbin juuressa on vokaalit 아 a , 오 o , käytetään jälkiliitettä 았. Samanaikaisesti sulautumista tapahtuu viimeisen tavun vokaalin kanssa (jos viimeinen tavu on avoin): 보다 poda → 보았다 poatta → 봤다 pwatta . Jos yksitavuisessa juuressa ei ole "a" tai "o", lisätään jälkiliite 었 from . Jos verbi on monitavuinen ja juuren lopussa on 이 ja , lisätään jälkiliite 였 yot : 내리다 nerida → 내렸다 neryöta . Jos verbi päättyy 내다 neda , lisätään jälkiliite ㅆ: 보내다 poneda → 보냈다 ponetta . Poikkeuksena ovat verbi 하다 ( hada "tehdä") ja verbit, jotka päättyvät 하다: niillä on muoto 하였다 hayotta tai 했다 hatta menneisyydessä . Ensimmäistä käytetään yleensä kirjallisessa kielessä, toista - suullisesti.
  • yksinkertainen tulevaisuusaika
Se muodostetaan lisäämällä suffiksi 겠 ket verbin juureen . Käytetään vain ensimmäisen ja toisen henkilön kanssa ja ilmaisee aikomuksesta tehdä jotain: 다음 학기부터 나는 일본어를 배우기 시작하겠다 Taeum hakki-butho seuldintenha na-rekttaumester .
  • Vaikea tulevaisuus
Tarkoittaa toimintaa, joka varmasti tapahtuu tulevaisuudessa. Se muodostetaan lisäämällä tulevaan partisiipiin funktiosana 것 kot + linkkiverbi 이다 ida . 삼 주일 후에 그들은 결혼할 것이다 Sam chuil hu-e keuder-eun kyorhonkhal koshida "He menevät naimisiin kolmen viikon kuluttua."
  • Kestopreesens
Se muodostetaan lisäämällä verbin juureen pääte 고 ko + verbi 있다 ( itta ; "olla"). 나는 지금 서울에 살고 있다 Na-neun Jigeum Sour-e salgo itta "Nyt asun Soulissa ."

Korean verbiä käytetään usein substantiivimuodossa , joka voidaan muodostaa lisäämällä pääte 기 ki 1. varteen : 하다 hada "tehdä" - 하기 hagi " tekee". Substantiivista muotoa käytetään muun muassa erityisrakenteiden luomiseen. Esimerkiksi 기 + 로 하다 ki-ro hada tarkoittaa "päätä tehdä jotain": 내일은 기민씨 생일이에요. 그래서 같이 저녁 먹기로 했어요 Kyreso kathi jongyeok mokkiro hessoyo "Huomenna on Kiminin syntymäpäivä, joten päätimme syödä yhdessä."

Adjektiivit

Korean adjektiiveilla on kaksi muotoa: lopullinen ja determinatiivinen. Lopulliselle muodolle on ominaista verbin ominaisuudet (kaksi vartta, muodostettu samojen sääntöjen mukaan kuin verbeille; muutos ajassa ja kohteliaisuuden taso).

  • lopullinen muoto
Adjektiivit lopullisessa muodossa päättyvät 다 ta : 예쁘다 yeppeuda "kaunis".
  • Lopullinen muoto
Se muodostetaan samalla tavalla kuin verbaalinen menneisyyden partisiippi: 예쁘다 yeppeuda → 예쁜 yeppeung . Determinatiivisella muodolla ei ole sanallisia ominaisuuksia - se käyttäytyy täsmälleen kuten adjektiivi venäjäksi. Partiisiipit

Korean partisiipit , toisin kuin venäläiset, voivat olla missä tahansa kielioppimuodossa (nykyaika, menneisyys ja tulevaisuus). Samanaikaisesti yksi partisiipeista osoittaa myös konstruktion "A, joka on B" koreaksi.

Aika Loppu Esimerkki Transkriptio Käännös
konsonantin jälkeen Vokaalin jälkeen
Tulevaisuus 을 eul ㄹ le 저녁에 음식을 준비하겠어요 Jongyeong-e mogul umsig-eul junbihagessoyo "Teen ruokaa, jonka syön illalla"
nykyhetki 은 eun 는 nyt 저기 가는 분이 이 선생입니다 Chogi ganneung pun-i Yi sunsaeng-imnida "Siellä kävelevä henkilö (joka kävelee) on herra Li"
Mennyt
in -yn		 은 eun ㄴ n 어제 쓴편지를 우체국에 가서 부쳤어요 Oje lauloi pyeongji-reul uchyegug-e kaso buhyessoe "Kävin postissa ja lähetin
kirjoitetun kirjeen (jonka kirjoitin) eilen"
Menneisyys sävyyn
_		 던 sävy 이음악은 내가 자주 듣던 것입니다 I ymag-yn ne-ga chaju tytton kosimnida "Tämä on samaa musiikkia, jota kuuntelin usein"
Numerot

Nykyaikainen korealainen laskentajärjestelmä on samanlainen kuin japanilainen : siellä on sekä korealaista alkuperää olevia numeroita että lainattuja kiinalaisia ​​numeroita . Vastaavasti pienet määrät tavarat lasketaan yleensä korealaisilla numeroilla, ja jos kohteita on yli sata, lasketaan kiinalaisilla numeroilla. Samaan aikaan tuntien laskennassa käytetään korealaisia ​​numeroita ja minuuttien laskennassa kiinalaiskorealaisia ​​numeroita.

Korealaiset numerot voivat laskea kohteita yhdestä 99:ään.

yksi 하나 Khan kymmenen 열 kuusi
2 둘 tylli kaksikymmentä 스물 symboli
3 셋 aseta kolmekymmentä 서른 soryn
neljä 넷 Ei 40 마흔 mahyn
5 다섯 tasot viisikymmentä 쉰 sika
6 여섯 yosot 60 예순 kyllä
7 일곱 ilgop 70 일흔 irkhyn
kahdeksan 여덟 yodol 80 여든 yodeun
9 아홉 ahops 90 아흔 akhyn

Alkuperäisiä korealaisia ​​sanoja numeroille 100 ja 1000 (vastaavasti 온 ( he ) ja 즈믄 ( geemen )) pidetään nykyään arkaaisina, eikä niitä käytetä.

On huomattava, että numeroilla "yksi", "kaksi", "kolme", ​​"neljä" ja "kaksikymmentä" ennen substantiivia on niin kutsuttu attribuutiomuoto:

  • 하나 → 한;
  • 둘 → 두;
  • 셋 → 세;
  • 넷 → 네;
  • 스물 → 스무.

Kiinalainen:

yksi 일 tai kymmenen 십 korppikotka
2 이 ja kaksikymmentä 이십 isip
3 삼 itse kolmekymmentä 삼십 samsip
neljä 사 sa 100 백 pakkaus
5 오 noin 200 이백 iback
6 육 yuk 1000 천 cheon
7 칠 chil 10 000 만 mies
kahdeksan 팔 phal 100 000 십만 sipman
9 구 ku 100 miljoonaa 억 OK

Yhdistetyt numerot (kaksisataa kolme, kuusikymmentä) muodostetaan kuten kiinaksi : kaksi (이, and ) × sata (백, baek ) + kolme (삼, sam ) - ibaeksam . On pidettävä mielessä, että koreaksi purkauksessa ei ole kolmea numeroa (123 456 789), vaan neljä (1 2345 6789), joten "satatuhatta" on "10 miestä" eikä "100 chonia".

Järjestysnumerot
Korealainen Kiinalainen
Kaava Esimerkki Poikkeus Kaava Esimerkki
Numero + 째 che 스물째 simuljae  "kahdeskymmenes" 첫째 cheochae "ensimmäinen" 제 che + numero 제오 cheo "  viides"
Sanojen laskeminen

Kiinasta korean mukana tuli myös laskurit , joita käytetään kaikkien substantiivien kanssa (itse asiassa kaikki korean kielen substantiivit ovat lukemattomia). Jos esimerkiksi haluat sanoa "viisi kissaa", toisin kuin venäjän kielessä, sinun on käytettävä luokittelua: "kissat viisi päätä" - 고양이 다섯 마리 ( koyang yi tasot mari ).

  • 개 ( ke , "asia") on yleisin luokitin;
  • 번 ( pon , "aika") - tapahtumien laskemiseen;
  • 세 ( se , "vuosi") - ikä;
  • 갑 ( kap , "pakkaus");
  • 명 ( myeon , "henkilö"); sanaa saram , joka tarkoittaa myös "mies", voidaan käyttää ilman laskentapäätettä;
  • 마리 ( mari , "karjan pää");
  • 권 ( kwon , "kirja");
  • 자루 ( charu ) - kynät, lyijykynät;
  • 잔 ( chan ) - kupit;
  • 채 ( chae , "koti");
  • 병 ( byeong , "pullo");
  • 그릇 ( kyryt ) - ruoka-annokset;
  • 켤레 ( khölle , "pari") - parillisille kohteille;
  • 장 ( chang , "paperiarkki");
  • 시간 ( shigan ) - aikaa varten.
Pronominit Persoonapronominit
yksiköitä h. pl. h.
yksinkertainen kunnioittavaa vaatimaton halventavaa yksinkertainen kunnioittavaa vaatimaton
1 나 [ 7 ] 저 cho [8] uri_ _ 저희 chohi
2 너 mutta 당신 tanjin
선생님 songsaengnim 		자네 Chane 너희 nohi
너희들 noheedul 		당신들 tansindeul
  • 2. henkilö:
"sinä" - 너 ( mutta ) nominatiivissa 네 ( ei ), käytetään vain epävirallisessa viestinnässä; "sinä (naiselle)" - 아줌마 ( ajumma ); "sinä (miehelle)" - 아저씨 ( ajussi ); "sinä (tytölle)" - 아가씨 ( agassi ); "sinä" - keskustelukumppanin nimi + 씨 ( ssi ), tai keskustelukumppanin asema + 님 (nim ) ; "sinä" - keskustelukumppanin sukunimi + 선생 ( seongsaeng , "mestari") + 님 ( nim ).

Puolisot kutsuvat toisiaan yleensä nimellä 당신 ( tanjin ), termiä, jota käytetään yhä useammin yleismaailmallisena 2. persoonan pronominina.

"te (monikko)" - 여러분 ( yorobun , "herrat").
  • 3. henkilö:

Koska toisen persoonan pronominit eivät ole täysin pronomineja, vaan pikemminkin substantiiveja, niitä voidaan käyttää viittaamaan kolmanteen persoonaan. Samanlaisia ​​sanoja on muitakin.

"Tämä (se, tuo) henkilö" - 이 / 그 / 저 사람 ( ja / gee / cho saram ); "tämä (se, tuo) herrasmies" - 이 / 그 / 저 분 ( ja / ky / cho pun ); kirjoitetussa puheessa sanaa 그 (ky) "että" voidaan käyttää sanan "hän " merkityksessä . "hän" - 그녀 ( geunyo ); "tämä (se, tuo) nainen" - 이 / 그 / 저 여자 ( i / ky / cho yoja ); kohteille käytetään samoja demonstratiivpronomineja tai sanaa 것 ( kissa ) "asia".

Kuten japanissa, korealla on kolmitasoinen demonstratiivpronominijärjestelmä, toisin kuin nykyaikainen venäjä, jossa tällaiset pronominit jaetaan vain "läheisiin" ("tämä") ja "kaukaisiin" ("se").

Konsoli Esine Paikka
lähellä kaiutinta 이 ja- 이것 ygot  "tämä" 이곳 ygot , 여기 joogi  "täällä"
Lähellä keskustelukumppania 그 ky- 그것 kygot  "se" 거기 kogi  "siellä"
kaukana 저 cho- 저것 chogot  "se kaukainen" 저기 jogi  "siellä, pois"
Kyselevä 어느 he- 무엇 muot  "mitä?" 어디 odi  "minne?"

Sanasto

Korean kielen sanavarastossa on paljon lainauksia kiinan kielestä  - noin 60% nykyaikaisessa eteläkorean kielessä [9] ; tällaisia ​​sanoja kutsutaan kiinalais-koreaksi.

1900-luvulla kielen eteläkorealaisessa versiossa alkoi esiintyä yhä enemmän englanninkielisiä sanoja, myös japanin kielestä on lainauksia [10] ; Pohjois-Korean kielellä on lainasanat venäjästä . Korean demokraattisen kansantasavallan kielellä lainaukset venäjästä ovat vallitsevia , mutta niiden kokonaismäärä on pienempi kuin Korean tasavallan kielellä. 1900-luvun lopulta sekä Pohjois- että Etelä-Koreassa on uusi suuntaus kiinan lainasanoissa - niitä ei käännetä morfemaattisesti , vaan ne välitetään foneettisesti .

Kohteliaisuusjärjestelmä

Korean kielellä on kehittynyt puhetyylijärjestelmä , jonka käyttöä säätelevät keskustelukumppaneiden ja myös kyseisten henkilöiden ikä ja sosiaalinen asema. Verbit hankkivat tästä riippuen erilaisia ​​jälkiliitteitä.

Tyyli myöntävät lauseet Kyseleviä lauseita Verbillä 가다 ( kada ; "mennä")
vokaalin jälkeen konsonantin jälkeen vokaalin jälkeen konsonantin jälkeen
Virallisesti kohtelias 1. muoto +ㅂ니다 1. muoto + 습니다 1. muoto +ㅂ니까 1. muoto + 습니까 갑니다 (ka mnida ), 갑니까 (ka mnikka )
Epävirallisesti kohtelias 2. muoto + 요 가요 (ka yo )
Puhekieli ( panmal ) 2. muoto 가 (ka)

Korealaisten keskuudessa tehdyt mielipidemittaukset osoittavat, että kohteliaisuuden säätelevä rooli kielessä on heikkenemässä nykyään [11] .

Pakollinen

Pakollisten ja kutsuvien tunnelmien ilmaisu on kohteliaisuuden tyylin alaista.

Pakollinen mieliala kutsutunnelmaa

kohteliaisuuden taso		 koulutus
(lausunto)		 koulutus
(kielto)
lausunto esimerkki
negatiivinen esimerkki		 koulutus esimerkki
Korkeampi ~(으)십시오
( s ) sipsio		 ~지 마십시오
chi macipsio		 들으십시오
tyrysipsio
"ole hyvä ja kuuntele"		 älä mene
sisään
 ~(으)ㅂ시다
( s ) psida		 갑시다 capsida
"
mennään"
Korkea ~(으)세요
( s ) seo		 ~지 마세요
chi maseeo		 가세요
kaseyo
"go"		 älä
kuuntele
_		 2. varsi + 요
yo		 시작 해요
sijakhaeyo
"aloitamme"
Lyhyt 2.
verbin varsi		 먹어
minun
"syö"		 ~자
cha		 맥주 마시러 가자
mekchu mashiro gaja
"Mennään hakemaan olutta"
2.
verbin varsi + 라 ra		 ~지 말아라
chi marara		 들어라
tyrora
"kuuntele"		 보지 말아라
poji marara
"älä katso"

Substantiivit

Lisäksi japanin tapaan tavallisille verbeille ja substantiiviille on "korkeat" vastineet.

yksinkertainen sana Kohtelias vastine
hangul Transkriptio Käännös hangul Transkriptio Käännös
있다 itta "olla, olla" 계시다 quesida "olla, olla"
먹다 mokta "on" 잡수시다 chapsusida "syödä"
주다 ihme "antaa" 드리다 tyrida "esittää"
자다 lapsi "nukkua" 주무시다 chumusida "levätä"
죽다 Chukta "kuole" 돌아가시다 toragacida "nukkua pois"
집 siru "talo" 댁 tekniikka "asunto"
아버지 aboji "isä" 아버님 tilaaja "isä"

Sukulaisten nimeäminen

Korean kielellä on monimutkainen järjestelmä sukulaisten nimeämiseksi heidän kanssaan ja muiden ihmisten kanssa keskustelussa. Yleisesti ottaen noudatetaan tasapainoperiaatetta: esimerkiksi keskustelussa vaimon isän kanssa häntä itseään kutsutaan tutummin ja nuoremman sisarensa kanssa - virallisemmin [12] .

Veto aviomiehen perheeseen
Suhde
aviomieheen		 Vaimon nimeäminen
( Hangul , kyrillinen )		 Lasten nimet
( hangul , kyrillinen )
Hän itse 남편 nampyeong 아버지 aboji ,
아빠 appa
Isä 시아버님 siabonim (친)할아버지 ( leuka ) haraboji
Äiti 시어머님 simonyymi (친)할머니 ( leuka ) halmoni
Vanhempi veli 아주버님 ajubonym 큰아버지 khynaboji
vanhemman veljen vaimo 형님 hyungnim 큰어머니 geunamoni
Vanhempi sisko 형님 hyungnim 고모 komo
vanhemman siskon mies 아주버님 ajubonym 고모부 komobu
Nuorempi veli 도련님 doryeonnim ,
서방님 sobannim		 삼촌 samcheon
nuoremman veljen vaimo 동서 dongseo 숙모 sunmo
Pikkusisko 아가씨 Agassi 고모 komo
nuoremman siskon mies 서방님 sobannim 고모부 komobu
Veljen tai sisaren lapset 조카 chokha 언니 unni ,
오빠 oppa ,
형 hyung ,
누나 noona
Veto vaimon sukulaisiin
Suhde
vaimoon		 Aviomiehen nimeäminen
( Hangul , kyrillinen )		 Lasten nimet
( hangul , kyrillinen )
Hän itse 부인 puin 어머니 omoni ,
엄마 omma
Isä 장인 chanin ,
아버님 abonyymi		 외할아버지 veharaboji
Äiti 장모 jangmo ,
어머님 homonyymi		 외할머니 vehalmoni
Vanhempi veli 형님 hyungnim 외삼촌 wesamcheon
vanhemman veljen vaimo 아주머니 ajumoni 외숙모 wesunmo
Vanhempi sisko 처형 cheohyeon 이모 imo
vanhemman siskon mies 형님 hyungnim ,
동서 dongso		 이모부 imobu
Nuorempi veli 처남 cheonam 외삼촌 wesamcheon
nuoremman veljen vaimo 처남댁 cheonnamdaek 외숙모 wesunmo
Pikkusisko 처제 cheoje 이모 imo
nuoremman siskon mies 동서 dongseo 이모부 imobu
Veljen tai sisaren lapset 조카 chokha 언니 unnie ,
오빠 oppa ,
누나 noona
Aviomiehen ja hänen sukulaistensa mainitseminen kolmannessa persoonassa
Asenne Vetoomus Mainittu kolmannessa persoonassa keskustelussa kanssa
aviomies hänen vanhempansa hänen sukulaisiaan tuttavat lapset
appiukko 아버님 tilaaja 아버님 tilaaja 아버님 tilaaja 아버님 tilaaja 시아버님 siabonim 할아버지 haraboji
anoppi 어머님 homonyymi 어머님 homonyymi 어머님 homonyymi 어머님 homonyymi 시어머님 simonyymi 할머니 halmoni
aviomies 여보 yobo ,
N아빠 N -appa		 당신 tanshin ,
N아빠 N -appa		 아범 abom ,
애비 ebi ,
그 사람 geesaram ,
그이 kyi		 아범 abom ,
애비 ebi		 남편 nampyeong ,
그이 gee ,
애아빠 eappa ,
바깥양반 pakkachyanban		 아버지 aboji ,
아빠 appa
Aviomiehen isoveli 아주버님 ajubonym 아주버님 ajubonym 아주버님 ajubonym 아주버님 ajubonym 시아주버님 siajubonym 큰아버지 khynaboji
Aviomiehen vanhempi sisko 형님 hyungnim 형님 hyungnim 형님 hyungnim 형님 hyungnim 시누이 shinui ,
시동생 shidonsen		 고모 komo
Aviomiehen nuorempi sisko 아가씨 Agassi 아가씨 Agassi 아가씨 Agassi 아가씨 Agassi 시누이 shinui ,
시동생 shidonsen		 고모 komo
Aviomiehen pikkuveli 도련님 doryeonnim ,
서방님 sobannim		 도련님 doryeonnim ,
서방님 sobannim		 도련님 doryeonnim ,
서방님 sobannim		 도련님 doryeonnim ,
서방님 sobannim		 도련님 doreongnim ,
서방님 sobannim ,
시동생 sidonsen		 삼촌 samcheong ¹,
작은아버지 jageunboji
Aviomiehen vanhemman veljen vaimo 형님 hyungnim 형님 hyungnim 형님 hyungnim 형님 hyungnim 형님 hyungnim ,
큰 동서 khungdongseo _ _
 큰어머님 khung nimi
miehen siskon mies 서방님 sobannim 서방님 sobannim ,
고모부 komobu		 서방님 sobannim 서방님 sobannim 고모부 komobu 고모부 komobu
Aviomiehen nuoremman veljen vaimo 동서 dongseo 동서 dongseo 동서 dongseo 동서 dongseo 동서 dongso ,
큰어머님 khunomonym		 작은 어머님 chageunonyymi

Huomautuksia:

  • N: lapsesi nimi;
  • 1: naimaton.
Vaimon ja hänen sukulaistensa mainitseminen kolmannessa persoonassa
Asenne Vetoomus Mainittu kolmannessa persoonassa keskustelussa kanssa
aviomies hänen vanhempansa hänen sukulaisiaan tuttavat lapset
appiukko 장인 chanin ,
아버님 abonyymi		 아버님 abonyymi ,
장인어른 chaninoreun		 아버님 abonyymi ,
장인어른 chaninoreun		 아버님 abonyymi ,
장인어른 chaninoreun		 장인어른 chaninoreun ,
외할아버지 weharaboji		 외할아버지 veharaboji
anoppi 장모 jangmo ,
어머님 homonyymi		 어머님 homonyymi ,
장모 chanmonim		 어머님 homonyymi ,
장모 chanmonim		 아머님 homonyymi ,
장모 chanmonim		 N외할머님 N -wehalmonim ,
장모 chanmonim		 외할머니 vehalmoni
Vaimo 여보 yobo ,
N엄마 N -omma		 당신 tanshin ,
N엄마 N-omma		 N어미 N- omi ,
집사람 chipsaram		 N어미 N-omi,
집사람 chipsaram		 N엄마 N-omma,
처 cho ,
집사람 chipsaram ,
아내 ane		 어머니 omoni ,
엄마 omma
Vaimon isoveli 형님 hyungnim 형님 hyungnim 형님 hyungnim 형님 hyungnim 처남 cheonam 외삼촌 wesamcheong ,
외숙부 wesukpu
Vaimon pikkuveli 처남 cheonam 처남 cheonam 처남 cheonam 처남 cheonam 처남 cheonam 외삼촌 wesamcheong ,
외숙부 wesukpu
Vaimon isosisko 처형 cheohyeon 처형 cheohyeon 처형 cheohyeon 처형 cheohyeon 처형 cheohyeon 이모 imo
Vaimon nuorempi sisko 처제 cheoje 처제 cheoje 처제 cheoje 처제 cheoje 처제 cheoje 이모 imo
vaimon vanhemman veljen vaimo 아주머니 ajumoni 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonnamdaek
Vaimon nuoremman veljen vaimo 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonnamdaek 처남댁 cheonamdaek ,
N외숙모 ​​​​N -wesukmo		 외숙모 wesukmo
Vaimon vanhemman siskon aviomies 형님 hyungnim ,
동서 dongso		 형님 hyungnim ,
동서 dongso		 형님 hyungnim ,
동서 dongso		 형님 hyungnim ,
동서 dongso		 동서 dongsō ,
N이모부 N -imobu		 이모부 imobu
Vaimon nuoremman sisaren aviomies 동서 dongso ,
X서방 X -soban		 동서 dongso ,
X서방 X-soban		 동서 dongso ,
X서방 X-soban		 동서 dongso ,
X서방 X-soban		 동서 dongsō ,
N이모부 N -imobu		 이모님 imonyymi

Huomautuksia:

  • N: lapsesi nimi;
  • X: kutsutun nimi.

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Korea // BDT. T.15. M., 2009.
  2. ↑ Song, Jae Jung (2005) "Korean kieli: rakenne, käyttö ja konteksti" Routledge, s. 15
    Lyle Campbell & Mauricio Mixco. 2007. A Glossary of Historical Linguistics . University of Utah Press. ("Korean kielen eristys", s. 90; "Korean sanotaan usein kuuluvan altailaisen hypoteesin piiriin, usein myös japaniin, vaikka tätä ei tueta laajasti", s. 90-91; "...useimmat asiantuntijat...ei pidempään uskoa, että…altailaiset ryhmät… ovat sukulaisia”, s. 7)
    David Dalby. 1999/2000. Linguasphere-rekisteri maailman kielistä ja puheyhteisöistä . Linguasphere Press.
    Nam-Kil Kim. 1992. "Korean", International Encyclopedia of Linguistics . Osa 2, s. 282-286. ("…tutkijat ovat yrittäneet luoda geneettisiä suhteita korean ja muiden kielten ja suurten kieliperheiden välille, mutta heikolla menestyksellä", s. 282)
    András Róna-Tas. 1998. "Proto-turkilaisen rekonstruktio ja geneettinen kysymys", turkkilaiset kielet . Routledge. s. 67-80. ("[Ramstedtin koreaa ja altailaista vertailua] on arvosteltu voimakkaasti uudemmissa tutkimuksissa, vaikka ideaa geneettisestä suhteesta ei ole täysin hylätty", s. 77.)
    Claus Schönig. 2003. "Turko-Mongolic Relations", Mongolic Languages ​​. Routledge. s. 403-419. ("…altailaiset kielet eivät näytä olevan yhteistä perussanastoa, joka on normaalisti geneettisten sukulaisuussuhteiden yhteydessä", s. 403)
  3. ↑ Kiinan väestön kerrostuminen: kuinka pitkälle kielelliset todisteet vastaavat genetiikkaa ja arkeologiaa? Sisään; Sanchez-Mazas, Blench, Ross, Lin & Pejros toim. Ihmisten muuttoliikkeet Itä-Aasiassa ja Taiwanissa: geneettisiä, kielellisiä ja arkeologisia todisteita. 2008 Taylor & Francis
  4. ↑ Neuvostoliiton kielitiede, v.1. L., 1935
  5. ↑ Kim German. Tarinoita äidinkielestä. Tarina 4. Epäonnistunut vallankumous korealaisessa kirjallisuudessa.
  6. ↑ ei käytetä kohteliaassa ja neutraalissa puheessa
  7. ↑ Nominatiivissa sen muoto on 내 (ne)
  8. ↑ Nimitystapauksessa sen muoto on 제 (che)
  9. ↑ Sohn, Ho-Min. Korean kieli kulttuurissa ja yhteiskunnassa . — University of Hawaii Press, 2006. — S. 44–55. — ISBN 0824826949 .
  10. ↑ Korean sanaston luokittelu alkuperän mukaan . Haettu: 13.2.2014.
  11. ↑ Ilja Beljakov. Korealaiset kiroilevat enemmän . Seoul Gazette (22. helmikuuta 2011). Arkistoitu alkuperäisestä 26. syyskuuta 2011.
  12. ↑ Shin Seungyeon (신승연), Kim Pomsu (김범수), Choi Hyunmi (최현미), Song Byeongdong (손병던), Kim Seonghwa (김성회), 쐼ja (윐 J), 옐 Young (줘), Ohju per. Korean Yoo Haksu (유학수). Käsikirja onnelliseen elämään Koreassa / Rafail Iosifovich Godzhik. - Korean tasavallan terveys- ja sosiaaliministeriö, 2007. - ISBN 11-1460000-002928-01. Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Käyttöpäivä: 20. tammikuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 26. maaliskuuta 2015. 

Kirjallisuus

  • Suuri korea-venäläinen sanakirja: noin 150 000 sanaa = 조로대사전  : 2 osassa  / Acad. kaikki yhteensä Pohjois-Korean tieteet, kielitieteen instituutti; Acad. Neuvostoliiton tieteet, Oriental Studies Institute; Ed. L. B. Nikolsky ja Choi Den Hu. - M .  : venäjän kieli, 1976.  - T. 1: ㄱ [Kiyk] - ㅅ [Siyt]. - 1976. - 811 s. ; T. 2: ㅈ [Chiyt] - ㅞ [Be]. - 1976. - 671 s.
  • Dmitrieva, V. N. Korean kieli: Käytännön kurssi / V. N. Dmitrieva. - M.  :Venäjän ulkoministeriön MGIMO (U), 2008. - 254 s. - 300 kappaletta.  - ISBN 978-5-9228-0332-8 . (rekisteri)

Linkit

Altailaiset kielet