Christina Norja | |
---|---|
Nynorsk Kristina Håkonsdatter | |
| |
Syntymä |
1234 |
Kuolema |
1262 |
Hautauspaikka | |
Suku | talo Sverre [d] |
Isä | Hakon IV vanha [1] |
Äiti | Margrethe Skulesdotter [1] |
puoliso | Philip Kastilialainen |
Suhtautuminen uskontoon | kristinusko |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Kristina Hakonsdotter ( norjaksi: Kristina Håkonsdotter ; 1234–1262) oli norjalainen prinsessa, Norjan kuninkaan Hakon IV :n ja Margrethe Skulesdotterin tytär .
Osana liittoa hänet kihlautui Philipin , Kastilian Alfonso X:n veljen, kanssa . He menivät naimisiin vuonna 1258 ja hän asui Kastiliassa kuolemaansa asti neljä vuotta myöhemmin. Christina halusi , että Kastiliaan rakennettaisiin Pyhälle Olaville omistettu kirkko . 750 vuotta myöhemmin " modernistinen versio [yksinkertaisesta] esiroomalaisesta kirkosta" rakennettiin Covarrubiaan ja vihittiin käyttöön 18. syyskuuta 2011 [2] [3] [4] .
Pääasiallinen tietolähde Christinasta on islantilainen Sturla Thordarson , joka oli Snorri Sturlusonin veljenpoika ja muutti Norjaan vuonna 1263. Christinan veli Magnus Lagabethe tilasi Sturlan kirjoittamaan isänsä saagan (" Vanhan Hakonin saagat ") pian kuningas Haakon IV :n kuoleman jälkeen 16. joulukuuta 1263 Orkneyssa . Työstääkseen saagaa Sturla kommunikoi kuninkaan aikalaisten kanssa, ja tapaamaan Christinan hän meni Espanjaan [5] .
Saaga kertoo, kuinka kuningas Hakon lähetti valtuuskunnan Kastiliaan vuonna 1255, jossa he esittivät hoville kuninkaan lahjat: haukkoja, turkiksia ja nahkoja. Norjan suurlähettiläät otettiin hyvin vastaan Espanjan hovissa, ja seuraavana vuonna, kun he palasivat Norjaan, heidän mukanaan oli Kastilian, Leónin ja Galician kuninkaan Alfonso X :n edustajat kuninkaallisen notaarin Syra Ferrantin johdolla. Ferrant kysyi kuningas Hakonilta, voisiko hänen tyttärensä Cristina mennä kihloihin yhden kuningas Alfonson veljen kanssa. Saaga kertoo, että kuningas Hakon käsitteli tätä pyyntöä varoen. Hän neuvotteli arkkipiispan ja useiden viisaiden kanssa ennen päätöksensä tekemistä. Hakon suostui pyyntöön sillä ehdolla, että Christina saisi valita oman puolisonsa kuningas Alfonson veljien joukosta [5] .
Christina lähti Tønsbergistä Norjasta kesällä 1257 yli sadan hengen seuran kanssa. Purjehdittuaan Pohjanmeren yli Yarmouthiin , Englantiin , he ylittivät Englannin kanaalin ja laskeutuivat Normandiaan jatkaen matkaansa Ranskan ja Espanjan rajalle hevosen selässä [3] [5] . Barcelonassa hänet tapasi Aragonian kuningas Jaime I (Aragonialaisen Violantan isä , kuningas Alfonso X:n vaimo), joka valloitti Christinan kauneuden [6] . Jouluaattona, 1257, pidettiin juhla -ateria Las Huelgasin kuninkaallisessa luostarissa Burgosissa ; Luostari on edelleen olemassa.
Palenciassa kuningas Alfonso toivotti norjalaiset virallisesti tervetulleeksi, ja saattoi heidät Valladolidin kaupunkiin 3. tammikuuta 1258, "jossa kaikki kaupunkilaiset, aateliset ja papit, jotka olivat kokoontuneet sinne Cortesia varten, toivottivat hänet lämpimästi tervetulleeksi " [7 ] . Siellä hän tapasi ensin kuninkaan veljet ja lopulta valitsi nuorimman, Philipin, joka oli kolme vuotta Christinaa vanhempi. Vaikka hänestä piti tulla munkki, hän rikkoi lupauksensa tytön kauneuden valloittaen [8] .
Infante Philip ja Christina Norjasta vihittiin 31. maaliskuuta 1258 Santa Maria la Mayorin kirkossa (nykyisin Valladolidin katedraali seisoo tällä paikalla) [9] . Ei ole tietoa siitä, millainen heidän avioliittonsa oli. Heillä ei ollut lapsia, ja vain neljä vuotta myöhemmin Christina kuoli 28-vuotiaana Sevillassa [5] .
Christinen ruumis vietiin luostarin kirkkoon Covarrubiasissa, joka on 40 km Burgosista etelään. Siellä hänen puinen arkkunsa asetettiin yksinkertaiseen kalkkikivisarkofaagiin, jota koristavat veistetyt viiniköynnöksen lehdet.
Vuonna 1952 hänen sarkofaginsa avattiin kunnostustöiden yhteydessä. Sarkofaagista löydetty kirjoitettu pergamentti näytettiin Covarrubiaksen seurakunnan papille, isä Rufino Vargas Blancolle. Sarkofagin kansi siirrettiin ja avattiin sitten virallisesti vuonna 1958 Christinan lepopaikaksi, perustuen osittain vuoden 1757 käsikirjoitukseen, jossa luetellaan hänen hautauspaikkansa [10] .
Arkeologit ja historioitsijat Manuel Ayala ja José Luis Monteverde palkattiin tutkimaan sarkofagin kantta. He päättelivät, että kalkkikivi oli Khontoriasta, ja sarkofagin kankaat ajoittuivat 1200-luvulle. Tohtori Maximiliano Gutierrezin ja Gabriel Escuderon raportissa todettiin:
Osittain muumioitunut luuranko 1,72 m (5 ft 6 in) pitkä - kallo pieni ja kaikki hampaat hyvin säilyneet ilman karieksen merkkejä... Kaikki viittaa siihen, että se on pitkän, nuoren ja vahvan naisen luuranko... [ kymmenen]
Christina of Norway (Infanta of Castile) - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |