Cup, Frantisek

Frantisek Cup
Syntymäaika 4. maaliskuuta 1894( 1894-03-04 ) [1] [2] [3] […]
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 7. tammikuuta 1969( 1969-01-07 ) [1] [3] (74-vuotias)
Kuoleman paikka
Maa
Ammatti kirjailija , kääntäjä , toimittaja , diplomaatti , poliitikko , runoilija , näytelmäkirjailija , tsekkoslovakian legioonalainen
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Frantisek Kubka  (4. maaliskuuta 1894 - 7. tammikuuta 1969) oli tšekkiläinen runoilija, proosakirjailija ja muistelijoiden kirjoittaja, historiallisten romaanien kirjoittaja.

Elämäkerta

František Kuka syntyi Prahassa. Vuonna 1912 hän tuli Prahan yliopiston filosofiseen tiedekuntaan, mutta opintojensa suorittamatta jättämisen jälkeen hän päätyi armeijaan (1915). Galicia Cup joutui venäläisten vangiksi, vuosina 1918-1920 hän oli Harbinissa Tšekkoslovakian lähetystön työntekijänä. Vuonna 1920 hän palasi kotimaahansa. Vuonna 1921 hän valmistui yliopistosta, seuraavina vuosina hän työskenteli toimittajana.

Cupin ensimmäinen kirja oli Gaius Valery Catulluksen käännöskokoelma , joka julkaistiin vuonna 1910 salanimellä Gumulus . Ennen ensimmäistä MM-kisaa hän julkaisi matkapäiväkirjan "Shumavan kaiut", runokokoelman "Päiväseisaus", useita kirjallisia artikkeleita. 1920-luvulla julkaistiin tarinoiden kokoelmia "Fu", "Kaksoset ja unet", "Tarinat Irzhichkalle", "Seitsemän pysäkkiä", näytelmä "Pyhän Venceslauksen draama". Toisen maailmansodan jälkeen Cup otti historiallisen romanssin, mikä toi hänelle suuren suosion. Tämä on dilogia 1400-luvun Tšekin tasavallasta "Palechka's Smile" ja "Palechka's Lament" (1946 ja 1948), dilogia 30- vuotisen sodan aikakaudesta "Häntä kutsuttiin Jechminek" ja "The Return of Jechminek" (1957-1958), suuri romaanisarja tšekkiläisen Martinin perheen elämästä vuosina 1848-1945.

Peru Cups omistaa myös useita memoir-genren teoksia - tapaamisistaan ​​eri maiden merkittävien kulttuurihenkilöiden kanssa.

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 Tšekin kansallisten viranomaisten tietokanta
  2. 1 2 Studenti pražských universit 1882–1945
  3. 1 2 3 4 Kuvataidearkisto - 2003.
  4. Databáze Vojenského historickeho -arkisto