Azerbaidžanin tasavallan ulkoasiainministeriö | |
---|---|
lyhennettynä Azerbaidžanin ulkoasiainministeriö (XİN) | |
yleistä tietoa | |
Maa | |
Toimivalta | Azerbaidžan |
luomispäivämäärä | 30. elokuuta 1991 |
edeltäjät |
Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan ulkoasiainministeriö (1918-1920) Azerbaidžanin SSR :n ulkoasiainministeriö (1920-1991) |
Hallinto | |
alisteinen | Azerbaidžanin presidentti |
emovirasto | Azerbaidžanin presidentti |
Ministeri | Jeyhun Bayramov |
Laite | |
Päämaja | Baku , st. Shikhali Gurbanova, 4 |
Verkkosivusto | mfa.gov.az/en |
Azerbaidžanin tasavallan ulkoasiainministeriö , Azerbaidžanin ulkoasiainministeriö ( Azerbaijani Azərbaycan Respublikası Xarici İşlər Nazirliyi ) on ulkopoliittinen virasto, Azerbaidžanin toimeenpaneva elin , joka harjoittaa valtionhallintoa maan ulkopoliittisten suhteiden alalla. Azerbaidžanin tasavalta.
Azerbaidžanin presidentin alainen Azerbaidžanin tasavallan lainsäädännön mukaisesti.
Ministeriön päätehtävänä on yhteisen ulkopoliittisen strategian kehittäminen, asiaa koskevien ehdotusten tekeminen presidentille ja valtion ulkopolitiikan toteuttaminen.
Ulkoasiainministeriö harjoittaa toimintaansa diplomaattisten edustustojen ja konsulitoimistojen kautta.
Se luotiin ensimmäisen kerran 28. toukokuuta 1918 , Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan muodostumispäivänä , jolloin valtio sai itsenäistyessään oikeuden harjoittaa itsenäistä ulkopolitiikkaa.
Azerbaidžanin ensimmäinen ulkoministeri oli Mammad-Hasan Hajinsky .
ADR-ajanjakson aikana avattiin diplomaattiset edustustot Turkissa, Georgiassa, suurlähetystö Iranissa. ADR:n ulkoministeriön valtuuskunta osallistui vuoden 1919 Pariisin rauhankonferenssin toimintaan.
Azerbaidžanissa toimi 16 maan edustustot, mukaan lukien Iso-Britannia, Belgia, Kreikka, Georgia, Tanska, Italia, Liettua, Iran, Puola, USA, Ukraina, Suomi, Ranska, Ruotsi ja Sveitsi.
Azerbaidžanin SSR :n aikana ulkoministeriö lakkautettiin. Sen sijaan perustettiin ulkoasioiden kansankomissaariaatti. Vuonna 1922 Azerbaidžanin SSR:n liittymisen yhteydessä Neuvostoliittoon komissariaatti lakkautettiin.
Uusittu 8.3.1944. Azerbaidžanin SSR:n perustuslakiin vuonna 1937 tehtyjen muutosten mukaan Azerbaidžanin SSR:lle myönnettiin oikeus rakentaa suoraan suhteita muihin maihin, avata diplomaattisia edustustoja ulkomaille. Suhteiden rakentaminen muihin maihin oli kuitenkin tapahduttava Neuvostoliiton asettamien sääntöjen puitteissa.
Itsenäisyyden palauttamisen jälkeen Azerbaidžan sai mahdollisuuden harjoittaa täysimittaista ulkopolitiikkaa. Azerbaidžanin ulkopolitiikka jakautuu suhteiden rakentamisen vaiheisiin muihin valtioihin (1991-2003) ja näiden siteiden syventämiseen.
16.7.2020 lähtien ministeriötä on johtanut Jeyhun Bayramov
Marraskuussa 2010 :
Azerbaidžanin ulkoministeriön rakenteeseen kuuluu [1] :
Azerbaidžanin ulkoministerit (vuodesta 1918) | ||
---|---|---|
ADR |
| |
Azerbaidžanin SSR |
| |
Azerbaidžan |
|
Ulkomaiset osastot | |
---|---|
Afrikka |
|
Aasia |
|
Australia ja Oseania |
|
Euroopassa |
|
Pohjois-Amerikka |
|
Etelä-Amerikka | |
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |
Malli: Azerbaidžanin ulkopolitiikka
Aasian ulkoministereistä maittain | Luettelot||
---|---|---|
| ||
1 Sijaitsee myös osittain Euroopassa. |
Sosiaalisissa verkostoissa | |
---|---|
Valokuva, video ja ääni | |
Bibliografisissa luetteloissa |