Andreas Sigismund Marggraf | |
---|---|
Andreas Sigismund Marggraf | |
| |
Syntymäaika | 3. maaliskuuta 1709 |
Syntymäpaikka | Berliini |
Kuolinpäivämäärä | 7. elokuuta 1782 (73-vuotias) |
Kuoleman paikka | Berliini |
Maa | Rooman imperiumi |
Tieteellinen ala | kemia |
Työpaikka | Berliinin tiedeakatemian kemiallinen laboratorio, Berliinin tiedeakatemian fysikaalis-kemiallinen osasto, Berliinin tiedeakatemian fysikaalinen luokka |
Alma mater | Strasbourgin yliopisto, Hallen yliopisto , Freibergin kaivosakatemia |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Andreas Sigismund Marggraf ( saksaksi : Andreas Sigismund Marggraf ; 3. maaliskuuta 1709 , Berliini - 7. elokuuta 1782 , Berliini ) oli saksalainen kemisti , yksi viimeisistä merkittävistä kemististä flogistonteorian aikakaudella .
Berliinin tiedeakatemian jäsen ( 1738) [1] , Pietarin tiedeakatemian ulkomainen kunniajäsen (1776) [2] , Pariisin tiedeakatemian ulkomainen jäsen (1777) [3] .
Hänen isänsä, kuninkaallisen hovin apteekkari Henning Christian Marggraf, työskenteli nuoren miehen kanssa farmasian ja kemian parissa. Myöhemmin hänestä tulee professori Kaspar Neumannin opiskelija, joka Georg Stahlin opiskelijana opettaa hänelle kemiaa flogistonin teorian valossa, joka määritti Marggrafin tieteellisen ajattelutavan koko elämäksi. Jatkossa hän syventää tietojaan opiskelemalla kemiaa ja fysiikkaa Strasbourgissa , lääketiedettä Hallessa ( 1733-1734 ) , metallurgiaa Freibergin kaivosakatemiassa ( 1735 ) .
Vuodesta 1735 hän työskenteli isänsä apteekissa Berliinissä. Vuodesta 1738 hän oli Berliinin tiedeakatemian jäsen (palkalla). Vuodesta 1754 hän oli Berliinin tiedeakatemian kemiallisen laboratorion johtaja. Vuosina 1760 - 1761 Berliinin tiedeakatemian fysikaalis-kemiallisen osaston johtaja. Vuodesta 1767 kuolemaansa ( 1782 ) saakka hän toimi Akatemian fysiikan luokan ja siihen liittyvän laboratorion johtajana.
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
---|---|---|---|---|
|