Metamorfoosit (Apuley)

Metamorfoosit / Golden Ass
Metamorfoseoni / Asinus aureus

Apuleius ja hänen romaaninsa sankarit - Lucius muuttui aasiksi ja Pamphila pöllöksi .
Vuoden 1866 Lontoon painoksen etukappale [1] .
Genre antiikkiromantiikkaa
Tekijä Apuleius
Alkuperäinen kieli latinan kieli
kirjoituspäivämäärä 2. vuosisadalla
Wikilähde logo Teoksen teksti Wikilähteessä
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

"Metamorfoosit" ( lat.  Metamorphoseon ) tai "Kultainen aasi" ( Asinus aureus ) on 11 kirjasta koostuva romaani , jonka on kirjoittanut 2. vuosisadan antiikin roomalainen kirjailija Apuleius . Yksi suosituimmista antiikkiromaaneista latinaksi , toistuvasti käännetty ja julkaistu muilla kielillä.

Käsikirjoitukset ja julkaisut

"Metamorphoses" on tullut meille lähes neljässäkymmenessä listassa ja lähes häviöttömästi, lukuun ottamatta useiden lauseiden sisällä olevia vioittuneita fragmentteja. Vanhin ja paras lista on Laurentianus, 68, 2-F , luotu 1000- luvulla , joka on nyt Firenzessä Laurentian - kirjastossa . Se sisältää luettelointijärjestyksessä Apuleiuksen anteeksipyynnöt , Metamorphoses ja Floridas sekä useita lukuja Tacituksen Annals and Historiesista .

Klassisen englanninkielisen käännöksen , jota painetaan vielä tänäkin päivänä, pidetään William Adlingtonin vuonna 1566 julkaisemana [2] . Saksan kielellä August von Roden käännöksellä on samanlainen maine.1783 [3] ja ranskaksi  Victor Betolon 1861 käännöksellä [4] . Tähän mennessä Philip Beroaldon kommentit eivät ole menettäneet arvoaan.vuoden 1501 venetsialaiseen painokseen latinaksi [5] .

Venäjän kielellä "Metamorfoosit" julkaistiin ensimmäisen kerran kahdessa osassa vuosina 1780-1781 E. I. Kostrovin käännöksessä [6] . M. A. Kuzminin kääntämä akateeminen painos kommentteineen ja aikaisemman bibliografian kera julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1956 Kirjallisuuden muistomerkit -sarjassa (katso kohta Kirjallisuus ).

Romaanin lähteet

Romaanin tarkkaa päivämäärää ei tiedetä; tutkijat katsovat sen kirjoittamisen johtuvan joko Apuleiuksen työn varhaisesta (150-luvulta) [Comm 1] tai myöhäisestä (noin 170 tai 180) ajanjaksosta. Kysymys "Metamorfoosien" kreikkalaisista lähteistä on myös keskusteltu pitkään : on olemassa versioita, että Apuleius käytti kokoelmaa niin kutsuttuja " Milesialaisia ​​tarinoita " (ei säilynyt; jo muinaisina aikoina niille annettiin eroottista sisältöä) tai myös tietyn Luciuksen Patrasta , historiallisesti epäluotettavan henkilön teos [Comm 2] .

Yksi mahdollisista lähteistä on myöhäiskreikkalainen satiirinen tarina " Luki eli aasi " ( vanhakreikaksi Λούκιος ἢ ὄνος ) - ehkä jäljitelmä Luciuksesta Patrasista tai hänen teoksensa uudelleenkertomus [Comm 3] ; pitkään se liitettiin virheellisesti Lucian of Samosatasta . Tämä on tarina nuoren miehen seikkailuista, joka intohimoisen halunsa oppia taikuuden salaisuudet johdosta muuttui vahingossa aasiksi linnun sijaan. "Metamorfoosit" ovat monissa paikoissa lähes sanatarkasti samat kuin Pseudo-Lucianin "aasi".

Nykyään pidetään todennäköisimpänä, että Luciuksen Patraslaisen metamorfoosit toimivat yhteisenä mallina Pseudo-Lucianin teokselle ja Apuleiuksen romaanille. Yksi epäsuorista todisteista Apuleiuksen suorasta yhteydestä Luciukseen on myös se, että Apuleiuksen teos kantaa samaa nimeä kuin Patrasta kotoisin olevan Luciuksen teos.

Juoni

Kirja kertoo hajaantuneen jalon roomalaisen nuoren Luciuksen uskomattomista seikkailuista, joita kiehtovat naiset ja noituudet ; Tarina kerrotaan hänen näkökulmastaan. Kerran Kreikan alueella Tessaliassa , jota pidettiin antiikin aikana taikuuden synnyinpaikkana ja kuuluisa noidistaan , hän päätti kokea paikallisen noituuden. Hän sai tietää, että Pamphila, sen talon omistajan vaimo, jossa hän majoittuu, on noita. Hänen piikansa Photis piilotti hänet ullakolle, ja hänen silmiensä edessä Pamfila muuttui pöllöksi taikavoiteiden avulla ja lensi pois tapaamaan rakastajaansa. Photis hankkii hänelle voiteen, jonka pitäisi muuttaa hänestä linnun, mutta sekoittaa purkit, ja sen sijaan, että Lucius muuttuisi linnuksi, hän muuttuu aasiksi.

Eläimen varjossa Lucius joutuu useiden omistajien luo, joutuu kaikenlaiseen nöyryytykseen, joka liittyy pääasiassa kovaan työhön, joutuu yhden jalon naisen seksuaalisen häirinnän uhriksi ja näkee monien myöhäisen antiikin yhteiskunnan kerrosten elämän - maanviljelijöistä ja ryöstöjä Cybelen papeille ja varakkaille kansalaisille, kaikkialla noudattaen syksyn tapoja. Väsyneenä ja epätoivon vaipuneena Lucius pyytää jumalilta apua, ja jumalatar Isis vastaa hänen rukoukseensa . Hänen ohjauksestaan ​​Lucius syö kukkivia ruusuja ja muuttuu takaisin ihmiseksi. Luoputtuaan entisestä julmasta elämästään hän käy läpi vihkimisseremonian ja hänestä tulee pastofori ( Osiriksen ja Isisin pappi).

Tyyli ja sommittelu

"Golden Assin" tyyli on korostetusti ironinen ja eksentrinen , täynnä sanaleikkejä , epiteettejä , arkaaisia ​​lauserakenteita ; Kirjoittaja käyttää mielellään harvinaisia ​​ja vanhentuneita sanoja. Äärimmäinen tyylillinen omaperäisyys johti romaanin varhaiset tutkijat ajatukseen, että Apuleius kirjoitti latinan erityisellä "afrikkalaisella murteella". Samaan aikaan teoksen kieli muuttuu suuresti viimeisessä kirjassa, joka kuvaa Luciuksen uskonnollista heräämistä; hänen vetoomuksensa jumalattareen on kirjoitettu melko vakavasti ja juhlallisesti. Tälle tosiasialle on useita selityksiä:

  1. Romaani on verhottu esoteerinen tutkielma: ensimmäiset kymmenen kirjaa kuvaavat elämää täynnä aistillisia nautintoja ja kiusauksia, jotka johtavat rappeutumiseen ja siirtymiseen "eläimelliseen" tilaan, ja viimeinen esittelee ihmisen kohoamista yhteyden kautta jumalallisiin salaisuuksiin.
  2. Romaani "salaa" Apuleiuksen itsensä elämän, joka oli vihitty erilaisiin mystisiin opetuksiin ja joutui syytteeseen noituudesta.
  3. Teos on satiiri kaikista myöhäisen Rooman elämän piirteistä, myös uskonnosta. Ironinen huomautus Luciuksen läpikäymien vihkimisriittien kuvauksessa puhuu Apuleiuksen uskonnollisesta skeptisyydestä.

Lisää romaaneja

Romaanin tekstissä on myös parikymmentä lisättyä novellia , jotka ovat mahdollisesti lainattu Milesian kokoelmasta ja/tai juontavat juurensa kansanperinteen lähteisiin; useimmat koskevat uskottomia vaimoja, tyhmiä aviomiehiä ja ovelia rakastajia. Yksi niistä kertoo legendan Cupidosta ja Psychestä , joka sai myöhemmin suuren suosion eurooppalaisessa kulttuurissa.

Kirjallinen vaikutus

Apuleiuksen muodonmuutoksia luettiin laajalti myöhään antiikin aikana ja varhaiskeskiajalla . Ne mainitaan Augustinus Siunattu (syntyperäinen Pohjois-Afrikasta , kuten romaanin kirjoittaja), joka ilmoittaa myös toisen nimensä - "Kultainen aasi" (katso "Jumalan kaupungista", XVIII, 18); epiteetti "kultainen" ilmeisesti osoitti lukijoiden ihailua. Apuleiuksen sävellyksestä kirjoittivat myös Lactantius ja Fulgentius ; allegorinen tulkinta legendasta Cupidosta ja Psychestä ja koko kirjasta kehitettiin ihmissielun vaelluksiksi etsimään Jumalaa .

Uusi kiinnostus romaania kohtaan alkaa renessanssissa , Kultaisen aasin ensimmäiset painokset ilmestyvät. 1500- ja 1700 - luvuilla kirja käännettiin Euroopan tärkeimmille kielille. "Metamorfoosit" vaikuttivat uuden eurooppalaisen romaanin kehitykseen kokonaisuutena (ensisijaisesti pikareskiin ) sekä Boccaccion , Rabelais'n , Cervantesin , Quevedon , Voltairen , Defoen ja monien muiden kirjoittajien työhön.

Kultaisen aasin ensimmäisen käännöksen venäjäksi teki E. I. Kostrov vuosina 1780-1781 . Ehkä juuri hänen käännöksessään Pushkin luki romaanin - lyseolainen :

Niinä päivinä, kun
lyseumin puutarhoissa kukkasin rauhallisesti,
luin mielellään Apuleiusta,
mutta en lukenut Ciceroa ...

" Jevgeni Onegin ", luku kahdeksas, säkeistö I

Vuonna 1895 ilmestyi N. M. Sokolovin käännös , vuonna 1929 M. A. Kuzminin käännös, josta tuli klassikko , joka erottui kirjailijan tyylin loistavasta siirrosta. Vuonna 1956 se julkaistiin uudelleen Literary Monuments -sarjassa, jonka toimittivat S. P. Markish ja A. Ya. Syrkin , joka otti siihen käyttöön pakotettuja sensuurin leikkauksia ja tyylillisiä yksinkertaistuksia; toimitetussa muodossa teksti painettiin myös myöhemmissä Neuvostoliiton painoksissa. Perestroikan jälkeen Kuzminin alkuperäinen teksti painetaan yleensä.

Kirjassa " Pinocchion seikkailut " päähenkilö muuttuu toimettomana aasiksi. Toinen poika kääntyy hänen kanssaan, lempinimeltään Lucignolo (Wick), mikä on todennäköinen viittaus Luciukseen.

Katso myös

Kirjallisuus

Kommentit

  1. ↑ Keisari Antoninus Pius , joka hallitsi vuosina 138-161, mainitaan romaanissa kolme kertaa.
  2. ↑ On olemassa mielipide (K. Dilthey, E. Kokkya), että Luciusta Patrasta ei ollut olemassa, että hän on Photiuksen fantasia hedelmä, ja kreikankielisen teoksen on kirjoittanut Apuleius tietyn Luciuksen puolesta. Apuleius laajensi sitä myöhemmin kirjoittamalla nämä huvittavat seikkailut latinaksi. Melkein yleisesti katsotaan hyväksytyksi, että ensimmäisen kirjan alussa ja viimeisen kirjan lopussa olevat tiedot viittaavat Apuleiukseen itseensä. Tästä pääteltiin, että sekä kreikkalaisen että latinalaisen metamorfoosin kirjoittaja oli Apuleius.
  3. ↑ Patriarkka Photiuksen mukaan Luciuksen Patralaisen teoksen kaksi ensimmäistä kirjaa osuvat lähes sanatarkasti yhteen Lucianin kirjan kanssa ( Bibl. Cod. 129)

Muistiinpanot

  1. ↑ Apuleiuksen teokset . - Lontoo: G. Bell ja Daldy, 1866.
  2. ↑ Lucius Apuleiuksen / William Adlingtonin kultainen perse. – Lontoo, 1566.
  3. ↑ Der goldne Esel des Apuleius von Madaura / August von Rode. - Berliini, 1783.
  4. ↑ Œuvres complètes d'Apulée / Victor Betolaud. – Lontoo, 1861.
  5. ↑ Filippo Beroaldo. Commentarii conditi in Asinum aureum. - Venetiis, 1501.
  6. ↑ Lucius Apuleius ... Transformaatio eli kultainen aasi / Kääntäjä Yermil Kostrov latinalaisesta keisarillisesta Moskovan yliopistosta. - M . : N. Novikovin kirjapaino , 1780 (osa 1), 1781 (osa 2).

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Sanakirjat ja tietosanakirjat