Metsamor (vanha) - "vanha kaupunki-linnoitus", joka on asuttu muinaisista ajoista lähtien Araratin laaksossa , Metsamor-joen kärjessä , lähellä Taronikin kylää Armenian tasavallassa, noin 30 km Jerevanista länteen. Oikeaa nimeä ei tunneta, joten muinaista paikkaa kutsuttiin "Metsamoriksi" joen kunniaksi. Tällä hetkellä oletetaan, että muinainen asutus "Metsamor" on luultavasti ensimmäinen armenialainen pääkaupunki Armavir / Aramali tai Armaiira / , jonka kuvailee Mar Abas Katina . Movses Khorenatsi sekoitti hänet Katinan muistiinpanoja käyttäen Argishti I : n rakentamaan Argishtikhinili-linnoitusasutukseenmyöhemmin "Metsamorin" läheisyydessä, koska Aramalia ei ollut olemassa 500-luvulla ja Argishtikhinilin rauniot säilyivät edelleen, lisäksi molemmat ovat hyvin samanlaisia maantieteelliseltä sijainniltaan ja kuvaukseltaan.
Metsamorin asutusta ympäröi vesi lähes joka puolelta, luoteesta se rajoittui Metsamorjokeen ja etelästä suojattiin keinotekoisella vallihaulla. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Metsamor oli jatkuvasti asuttu 4. vuosituhannen puolivälistä eKr. e. myöhäiseen keskiaikaan saakka. Kaivetut kulttuurikerrokset kuuluvat pronssikauden (varhainen, keski- ja myöhäinen), varhaisen ja kehittyneen rautakauden (esi-urartinen, urartinen ja muinainen), keskiajan vaiheisiin. Metsamor on yksi Araratin laakson varhaisen pronssikauden (3. vuosituhat eKr.) kulttuurikeskuksista. Suurella kukkulalla olevaa linnoitusta suojasi pylväsmuurin torneinen muuri, jonka ulkopuolelle rakennettiin asuintaloja ja ulkorakennuksia leveisiin valleihin. Löydetyt materiaalit osoittavat, että Metsamorissa on kehitetty maataloutta, karjankasvatusta ja käsityötä. Pienellä Metsamorin vuoristolla oli uskonnollisen merkityksen ohella myös astrologinen merkitys, ja, kuten tutkimukset vahvistavat, vuosina 2800-2600 eKr. siellä he havaitsivat Siriuksen nousun (jonka ilmestyminen luultavasti liitettiin uuden vuoden alkuun ja kunnioitettiin). Metsamorin ulkoilmassa rituaalisia seremonioita tarjoavan ziggurat-observatorion ja Mokhrablurin monumentaalisen tornin tutkimusten perusteella maaseutuyhteisöjen konsolidoitumista ja kaupunkien syntymistä näiden temppelien ympärille pidetään todennäköisenä, eli 3. vuosituhat eKr. "kaupunkivallankumouksen" läsnäolo Armenian ylängöllä, jonka seurauksena primitiivisen yhteiskuntajärjestelmän perustat horjuivat. Varhaisen rautakauden Metsamor oli jo kaupunki. Linnoitus ja kaupunki rakennettiin tasangolle, joka ulottuu samannimiseen lampeen , ja sen pinta-ala oli noin 80 hehtaaria. Voimakkailla syklooppimuureilla suojattu linnoitus keskittyi pääasiassa hallitsijoiden ja pappiluokan asuintalot, temppelikompleksi ja tärkeimmät tuotantoyksiköt (valimot, työpajat, metallinkäsittelylaitokset). Kaupunki koostui keski- ja alaluokkien asuinalueista. Kaupungilla oli erillinen pyhäkkö, josta osa on säilynyt alueella nimeltä "Red Stones".
Urartian kuninkaan Argishti I:n (827 - 764 eKr.) aikana entisöitiin Salmaneser III :n (Assyrian kuningas 859 - 824 eKr.) hyökkäysten tuhoama Metsamorin syklooppitornilinnoitus vahvistaen sitä aidalla. Suurimpaan osaan linnoituksen aluetta luotiin uusia uuneja ja niitä palvelevia apurakenteita. Argishti I perusti hänen mukaansa nimetyn linnoituksen kaupungin länsilaidalle - yhden hallinnollisista keskuksista - Argishtikhinil.
Urartin muurin ulkopuolella sen viereen rakennettujen kivirakennusten jälkiä seuraten on selvää, että elämä Metsamorissa jatkui 6. vuosisadalle jKr. e.. Linnoituksen alueelta löydettiin useita antiikin ja hellenistisen ajanjakson materiaaleja. Metsamor oli keskiajalla kivilinnoitus korkealla tornilla, jonka ääriviivat näkyvät selvästi mäen pinnalla. Keskiaikaisia rakennuksia ja muita aineellisen kulttuurin jäänteitä on löydetty erityisesti Suuren kukkulan koillisrinteeltä.
Է.Վ. Խանզադյան, Կ.Խ. Մկրտչյան, Է.Ս. Պարսամյան. <Մեծամոր>, Եր – 1973 թ./E.V. Khanzadyan, K.Kh. Mkrtchyan, E.S. Parsamyan. <Metsamor>, Yer - 1973 /