Myannik, Harald Aleksandrovich

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 9. elokuuta 2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .
Harald Aleksandrovitš Myannik
est. Harald Mannik
Syntymä 10. elokuuta 1926( 10.8.1926 )
Kuolema 7. joulukuuta 2003 (ikä 77 vuotta) Tallinna( 2003-12-07 )
Hautauspaikka
Palkinnot Neuvostoliiton valtion palkinto Työn punaisen lipun ritarikunta - 1981 Työn punaisen lipun ritarikunta Työn punaisen lipun ritarikunta Kunniamerkin ritarikunta

Harald Alexandrovich Männik ( 10. elokuuta 1926 - 7. joulukuuta 2003) oli Viron valtiomies ja liikemies, Neuvostoliiton valtionpalkinnon saaja (1975).

Syntynyt Tiduveressa 10.8.1926.

Hän valmistui kahdesta kurssista Vana Vigalskyn maatalous- ja puutarhatalouskoulusta, Yaned Agricultural Collegesta (1945), Tarton valtionyliopiston maataloustieteellisestä tiedekunnasta (1950) ja NSKP:n keskuskomitean alaiselta korkeammasta puoluekoulusta (1961). .

Työtoiminta:

Eläkkeelle jäätyään hän palasi isänsä entiselle maatilalle, vuokrasi 42 hehtaaria maata ja ryhtyi maanviljelijäksi.

Maataloustieteiden kandidaatti (1970), väitöskirjan aiheena on "Mahdollisuudet lisätä kotieläintuotteiden tuotantoa tiivistetyn ruokinnan avulla ja tehostaa viljakasvien viljelyä Viron SSR:n olosuhteissa".

Viron SSR:n arvostettu agronomi (1969). Hänelle myönnettiin kunniamerkin ja Työn punaisen lipun ritarikunta (kolme kertaa).

Neuvostoliiton valtionpalkinto (1975) - edistyneen teknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta liha- ja maidontuotannossa Neuvostoliiton esimerkin mukaisesti. Viron Neuvostoliiton valtionpalkinto (1975)

NKP:n jäsen vuodesta 1955; 1961-1971 ja 1976-1990 CPE:n keskuskomitean jäsen. Viron SSR:n korkeimman neuvoston jäsen V, VI, VII, IX, X ja XI kokouksissa. Vuosina 1975-1982 hän oli Viron Ratsastusliiton puheenjohtajiston puheenjohtaja, vuosina 1982-1987 Viron SSR:n Puutarha- ja Mehiläistalouden Seuran puheenjohtajiston puheenjohtaja.

Hän kuoli Tallinnassa 7.12.2003 ja haudattiin Metsähautausmaalle.

Lähteet