Neidhardt, Johann Georg

Johann Georg Neidhardt
Syntymäaika 1680 [1]
Syntymäpaikka Bernstadt, Sleesia , Preussi
Kuolinpäivämäärä 1. tammikuuta 1739( 1739-01-01 )
Kuoleman paikka
Maa
Ammatit musiikin teoreetikko, urkuri, säveltäjä
Työkalut runko

Johann Georg Neidhardt (Neidhardt, lat.  Neidhardus ; n. 1685, Bernstadt (Ala- Sleesia ) - 1. tammikuuta 1739, Königsberg ) - saksalainen musiikin teoreetikko, urkuri ja säveltäjä.

Hän tutki yhdessä A. Werkmeisterin kanssa musiikillisen temperamentin ongelmia . Hän laski muun muassa 3 epätasaista luonnetta ja (yksi) univormua, jotka aiheuttivat erilaisia ​​"sielun liikkeitä" ( saksa:  Gemüths-Bewegungen / Gemüths-Regungen ). Sieltä seurasivat Neidhardtin suositukset niiden käytöstä (vastaavasti) "maaseudulle", "pikkukaupungille", "suurkaupungille" ja lopuksi käytettäväksi "tuomioistuimessa":

Samalla kun moodin perusääni (sonus fundamentalis) [2] nousee joko korkeammaksi tai matalammaksi, muuttuu myös harmoninen kolmikko (Trias Harmonica) [3] , josta epäilemättä täytyy syntyä enemmän kuin kaksinkertainen sielun liike [4] . No, eikö tämä todista liian selvästi tasaisen luonteen puolesta, joka voi ylpeillä hyvin erityisellä viehätysvoimalla? Mielestäni ensimmäinen [temperamentti] on paras ja useimmissa tapauksissa sopiva kylään, toinen kaupunkiin, kolmas kaupunkiin ja neljäs [aristokraattien] hoviin.

— Neidhardt. Harmonisen kaanonin jako (1724), s . 20 [5] .

Myöhemmässä tutkielmassa ("Matemaattisesti tyhjentävä jako ... of the canon-monochord", 1732) Neidhardt rajoitti jälleen epätasaisten temperamenttien käytön "kylään", "kaupunkiin" ja "kaupunkiin" (S.40). Mukavuuksia (ennen kaikkea mahdollisuus harmoniseen, akustisesti yhtenäiseen sointiin eri soittimissa [mukaan lukien urut] ja ääniä kokoonpanossa) ja haitat, joita samanlainen temperamentti tuo mukanaan, Neidhardt vertaa metaforisesti avioliiton etuihin ja haittoihin ( Ehestand, S.41). Täysin tietoisena akustisesta ("harmonisesta") epätäydellisyydestään Neidhardt arvioi kuitenkin samanlaisen temperamentin "hyödylliseksi" ja nimenomaan "musikaaliseksi", eli aikansa musiikkiin parhaiten sopivaksi:

Siten tasavertainen temperamenttini kuuluu musikaalin alueelle, mikä on suoraan ominaista musiikillemme - kirjoitan täydellä vastuulla "Musikaali" enkä "Harmoninen".

— Neidhardt. Division... of canon-monochord (1732), s.51 [6] .

Neidhardt on kuorosovitusten (ei julkaistu), psalmien teksteihin pohjautuvien moniäänisten sävellysten , protestanttien hengellisten laulujen kirjoittaja .

Muistiinpanot

  1. Johann Georg Neidhardt // CERL Thesaurus  (englanniksi) - Consortium of European Research Libraries .
  2. ↑ Triadin pääsävy .
  3. eli kolmikko - suuri tai pieni tonaalinen nauha (katso Key ).
  4. "Sielun kaksoisliike" (doppelte Gemüths-Bewegung) viittaa ilmeisesti harmonisen triadin kaksinaisuuteen - kahteen kolmioon, nykyaikaisessa ETM:ssä tunnetaan "suurina" ja "mollisina", ts. suuret ja pienet, joihin muinaisen musiikin teoreetikot yhdistävät erilaisia ​​eettisiä piirteitä . "Molempien terttien osalta tiedetään hyvin, että niiden erilaiset lyönnit ovat syynä erilaisiin sielun liikkeisiin (Gemüths-Regungen)" (Neidhardt... Division ... of the canon-monochord [1732], S. 21.)
  5. Außer dem daß sonus fundamentalis eines Modi bald höher bald tiefer ist, so verändert sich zugleich die Trias Harmonica, woraus ohnfehlbar eine mehr als doppelte Gemüths-Bewegung entstehen muß. Jedoch heißt dieses nicht der gleich-schwebenden etwas zu nahe gesprochen, welche sich einer gantz besonderen Anmuth rühmen kann? Meines Erachtens shickt sich die Erste mehrentheils am besten vor ein Dorff, die Andre vor eine kleine Stadt, die Dritte vor eine Große, und die Vierte vor den Hof.
  6. Meine [gleich schwebende] gehöret myös recht eigenthümlich in unser Musicalisches (ich schreibe mit allem Bedachte "Musicalisches", nicht "Harmonicalisches") Reich.

Teoreettiset kirjoitukset

Kirjallisuus