| Indonesian hyökkäys Itä-Timoriin | |||
|---|---|---|---|
| kartta Indonesian toiminnasta Itä-Timorissa | |||
| päivämäärä | 7. joulukuuta 1975 - 17. heinäkuuta 1976 | ||
| Paikka | Itä-Timor | ||
| Tulokset | Indonesian voitto | ||
| Vastustajat | |||
|
|
|||
| komentajat | |||
|
|||
| Sivuvoimat | |||
|
|||
| Tappiot | |||
|
|||
Indonesian hyökkäys Itä-Timoriin , jota kutsutaan virallisesti Operaatio Lotukseksi ( Indon. Operasi Seroja ), toteutettiin vuonna 1975 .
Timorin saari jaettiin itä- ja länsiosaan. Itä-Timor oli Portugalin siirtomaa , kun taas Länsi-Timor (entinen Hollannin siirtomaa ) oli osa Indonesiaa. Jakosopimus allekirjoitettiin vuonna 1915 .
Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen 1975 Itä-Timorin itsenäisyyden vallankumouksellisen rintaman FRETILINin separatistinen liike , joka puolusti välitöntä itsenäisyyttä , voimistui Itä-Timorissa .
Indonesiassa vallitsi nationalistiset tunteet, joita vahvisti sotilaspiirien, mukaan lukien Kopkamtib- tiedustelu ja Opsus -erikoisjoukot , aggressiivisuus, jonka seurauksena Indonesian johto suuntasi Itä-Timorin liittämiseen . [yksi]
7. joulukuuta 1975 Indonesian armeija aloitti hyökkäyksen Itä-Timoriin. Dilin laivaston pommituksen jälkeen maihin laskettiin 641 merijalkaväen sotilasta, jotka ajoivat miehityksen vastustajat pois kaupungista. Tappiot olivat 35 sotilasta Indonesian puolelta ja 122 Itä-Timorista. [2]
10. joulukuuta otettiin toinen suuri kaupunki Baucau , 25. joulukuuta - Likvisa ja Maubara . Huhtikuuhun 1976 mennessä Itä-Timorissa oli 35 000 sotilaan miehitysjoukko ja Länsi-Timoriin 10 000 sotilasta.
Indonesian hallitus julisti Itä-Timorin liittämisen dekolonisaatioksi [3]
YK:n turvallisuusneuvosto tunnusti 22. joulukuuta 1975 päätöslauselmassaan 384 Itä-Timorin kansalaisten itsemääräämisoikeuden.