De rerum natura

De rerum natura
Perustamis- / luomis- / esiintymispäivä 1. vuosisadalla eaa e. [yksi]
Koulu (liike) epikurolaisuus
Nimi lat.  De rerum natura
Genre didaktinen runous [d]
Painokset tai käännökset La Natura - Libri VI [d] , Da Lucrezio (toinen kirja). Käännösnumero 352 al 367 [d] , Della natura delle cose: libri sei [d] , O přírodě [d] ,Q110518252? ,Q110518258? ja Gauzen izaeraz [d]
Tekijä Titus Lucretius auto
Alkuperämaa
Teoksen tai otsikon kieli klassinen latina
Ensimmäinen linja Aeneadūm genetrix, hominum divomque voluptās,
Viimeinen rivi muualle mors muualle lūctus temptāret tempore talī.
Lyhenne lyhennetaulukossa Lucr. [2]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

De rerum natura  (" Asioiden luonteesta ") on Lucretiuksen filosofinen runo , jossa roomalainen kirjailija 1. vuosisadalla eKr. e. selitti kreikkalaisen materialistisen filosofin Epikuroksen opetuksia . Runossa sanotaan, että aine on ikuinen, että se koostuu atomeista , maailmankaikkeuden äärettömyydestä, sen jatkuvasta liikkeestä ja muutoksesta, että ihmisen ei pitäisi pelätä kuolemaa, jota hän ei koskaan kohtaa (kun hän on elossa, se ei olemassa, ja kun se tulee, sitä ei ole enää). Ihmisten pelastamiseksi pelolta, mikä odottaa heidän sieluaan kuoleman jälkeen, tässä kumotaan käsitykset tuonpuoleisen elämän olemassaolosta.

Käsikirjoituksen historia

Poggio Bracciolini löysi kopion runosta tammikuussa 1417 yhden saksalaisen luostarin kirjastosta. Tämä kopio ei ole säilynyt tähän päivään asti, mutta Poggion ystävän Niccolin tekemä kopio on säilynyt . Tätä kopiota säilytetään nyt Firenzen Laurentian-kirjastossa ("Codex Laurentianus 35.30") .

De rerum naturan ensimmäinen painettu painos julkaistiin Bresciassa Lombardian osavaltiossa vuonna 1473. Kirjasta ilmestyi pian muita painettuja painoksia [3] .

Vaikuttaa

Nuoruudessaan Machiavelli teki kopion runosta, Moliere teki siitä säekäännöksen (teksti on kadonnut), John Evelyn käänsi runon ensimmäisen osan. Montaignen " Experiments " sisältää lähes sata lainausta De Rerum Naturasta . Thomas Jeffersonilla oli ainakin viisi latinalaista versiota runosta ja käännöksiä englanniksi, italiaksi ja ranskaksi. Kopio runosta, joka kuului Ben Jonsonille , säilytetään nyt Houghton Libraryssa Harvardissa [3] .

Muistiinpanot

  1. ↑ Bibliothèque nationale de France -tunniste BNF  (fr.) : Open Data Platform - 2011.
  2. ↑ https://www.perseus.tufts.edu/hopper/abbrevhelp
  3. ↑ 12 Greenblatt , Stephen . The Answer Man – Muinainen runo löydettiin uudelleen – ja maailma kääntyi  (englanniksi)  // The New Yorker  : aikakauslehti. - Condé Nast, 2011. - 8. elokuuta ( nide LXXXVII , nro 23 ). - s. 28-33 . — ISSN 0028792X .

Kirjallisuus

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat