Japanin neuvoston jäsenten talo | |
---|---|
参議院 | |
Tyyppi | |
Tyyppi | japanin parlamentin ylähuone |
Hallinto | |
Neuvonantajien puheenjohtaja |
Akiko Santo , liberaalidemokraatti 1.8.2019 alkaen |
Rakenne | |
Fraktiot |
|
vaalit | |
Viime vaalit | 10. heinäkuuta 2016 |
Kokoussali | |
Japanin parlamenttitalo | |
Päämaja | |
Edeltäjä | Japanin vertaistalo |
Neuvostoliiton virallinen verkkosivusto | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Japanin neuvoston jäsenten talo (参議院, さんぎいんsangi-in [1] ) on Japanin valtioneuvoston ylähuone .
House of Councilors perustettiin vuonna 1947 Japanin uuden perustuslain voimaantulon ja uuden sodanjälkeisen kaksikamarinen parlamentin koolle kutsumisen yhteydessä. Talosta tuli muodollinen jatko vuonna 1890 perustetulle Japanin keisarillisen valtioneuvoston ikäisensä talolle .
Japanin parlamentin jäsenten asema ja valtuudet määräytyvät nykyisen perustuslain ja vuoden 1947 parlamentin lain mukaan.
Japanin neuvoston jäsenten talo koostuu 242 edustajasta, joiden toimikausi on 6 vuotta, sillä ehdolla, että puolet kansanedustajista valitaan uudelleen kolmen vuoden välein (perustuslaki. 46 artikla) [2] : 121 edustajasta 73 valitaan vaalipiireistä 47 prefektuurissa ja loput 48 valtakunnallisista piireistä suhteellisesti . Japanin kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta [3] , on äänioikeus, ja Japanin kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 30 vuotta, on oikeus tulla valituksi edustajainhuoneeseen.
Parlamentilla on vähemmän oikeuksia kuin Japanin parlamentin alahuoneella: jos parlamentti hylkää edustajainhuoneessa hyväksytyn lain, päätöslauselman tai talousarvioesityksen, parlamentilla on kaikki mahdollisuudet niillä on laillinen voima (perustuslaki. 59 ja 60 artikla) [ 2] [4] . Edustajainhuone ei ole hajotettavissa, mutta se lopettaa kokouksensa edustajainhuoneen hajoamisen yhteydessä (perustuslaki. 54 artikla) [2] .
Edustajainhuone voi tilapäisesti hoitaa Japanin parlamentin tehtävää Japanin ministerikabinetin pyynnöstä edustajainhuoneen poissa ollessa, mutta kun parlamentti valitaan, parlamentin päätökset menettävät merkityksensä. voimassa (perustuslaki. 54 artikla) [2] .
Kaikki valtuustokamarin päätökset ovat päteviä, jos ne on tehnyt vähintään kolmasosa kokoushuoneessa läsnä olevista jaoston jäsenistä (perustuslaki 56 §) [2] .
Kamaria johtaa valtuuston puheenjohtaja ja hänen varamiehensä. Heidän virkaansa täyttää yleensä enemmistöpuolueen tai puoluekokoukseen kuuluva kansanedustaja ja vähemmistön edustaja. Jaostossa on useita valiokuntia, joiden tehtävänä on valvoa ja arvioida toimeenpanovallan toimintaa.
Valtuuston edustajainhuoneen kotipaikka on Japanin valtiopäivien konventtisalissa.
31. lokakuuta 2017 [5] :
Fraktion japanilainen nimi |
Jäsenet | ||
---|---|---|---|
Kauden loppu | Kaikki yhteensä | ||
2022 | 2019 | ||
LDP ja Kokoro Jiyūminshutō・Kokoro |
56 | 69 | 125 |
Demokraattinen puolue ja Shin Ryukofai Minshintō・Shin-Ryokufūkai |
29 | kahdeksantoista | 47 |
Kōmeitō oikeudenmukaisuuspuolue |
neljätoista | yksitoista | 25 |
Nihon Kyōsantō kommunistinen puolue |
6 | kahdeksan | neljätoista |
Nippon Ishin no Kai -innovaatiojuhla |
6 | 5 | yksitoista |
Liberaalien ja sosiaalidemokraattien koalitio Kibō no kai (jiyū, shamin) |
neljä | 2 | 6 |
Party of Hope Kibō no Tō |
0 | 3 | 3 |
Itsenäisen Mushozoku kurabu klubi |
0 | 2 | 2 |
Okinawa tuuli Okinawa no kaze |
yksi | yksi | 2 |
Kansan ääni Kokumin no Koe |
2 | 0 | 2 |
Sitoutumaton ryhmä | 3 | 2 | 5 |
Kaikki yhteensä | 121 | 121 | 242 |
Sosiaalisissa verkostoissa | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|