| Pere Jimferrer | |
|---|---|
| Espanja Pere Gimferrer | |
| Syntymäaika | 22. kesäkuuta 1945 (77-vuotiaana) |
| Syntymäpaikka | Barcelona |
| Kansalaisuus | Espanja |
| Ammatti | runoilija , kirjailija , kirjallisuuskriitikko, esseisti ja kääntäjä |
| Genre | runous |
| Teosten kieli | espanja , katalaani |
| Palkinnot | Reina Sofia -palkinto iberoamerikkalaisesta runoudesta ( 2000 ), Octavio Pazin esseistipalkinto ( 2006 ) |
| Palkinnot | Mariano de Cavia -palkinto [d] Katalonian Generalitatin kansallinen kirjallisuuspalkinto [d] ( 1988 ) Kansallinen runopalkinto [d] ( 1989 ) Golden Lyre -palkinto [d] ( 1978 ) Serra d'Or -lehden kriitikoiden palkinto [d] ( 1989 ) Joan Cresells -palkinto [d] ( 1983 ) Espanjan kirjallisuuden kansallinen palkinto [d] ( 1998 ) Raimund Lull Katalonian kirjallisuuspalkinto [d] ( 1983 ) Serra d'Or -lehden kriitikoiden palkinto [d] ( 1983 ) Cavall Verd -palkinto [d] ( 1989 ) Iberoamerikkalaisen runouden Reina Sofia -palkinto Barcelonan kaupungin palkinto [d] ( 1989 ) Katalonian kansallinen kulttuuripalkinto [d] ( 1997 ) |
Pere Gimferrer , espanjaksi ääntämällä - Himferrer ( espanjalainen Pere Gimferrer , 22. kesäkuuta 1945 , Barcelona ) - espanjalainen ( katalaani ) runoilija (kirjoittaa kahdella kielellä - espanja ja katalaani), proosakirjailija, kääntäjä, kirjallisuuskriitikko, sukupolvensa näkyvin hahmo, yksi 1960- ja 1970-luvuilla debytoineen Uusimman (espanjalaisen Novísimos sekä Manuel Vasquez Montalbánin , Leopoldo Maria Paneron , Guillermo Carneron ja muiden (katso heistä: [1]) ).
Opiskeli filosofiaa ja kirjallisuutta Barcelonan yliopistossa. 1960-luvun puolivälissä hän tapasi Vicente Aleixandren ja Octavio Pazin . Vuodesta 1970 lähtien hän julkaisi runoutta ja proosaa pääasiassa katalaaniksi . Vuonna 2006 - yli 35 vuoden tauon jälkeen - hän julkaisi espanjankielisen sanoituskirjan ja kokoelman proosarunoja.
Gimferrerin runous muotoutui espanjalaisen barokin (ensisijaisesti Gongora ), Lautreamontin ja Rimbaudin , Alexandren ja Pazin, T. S. Eliotin ja W. Stevensin poetiikan vaikutuksesta . Vaikka se on aina omaelämäkerrallinen, se on täynnä kulttuurisia todellisuutta, maalauksen ja elokuvan kuvien välittämiä ja syvästi reflektoivaa. Nykytaiteilijoita käsittelevien esseiden kirjoittaja ( M. Ernst , Magritte , D. de Chirico , J. Miro , A. Tapies ja muut). Hän käänsi katalaaniksi de Saden , Voltairen , Novalisin , Stendhalin , Flaubertin , Wilden , Beckettin , Paul Bowlesin teoksia, joita R. Lule ja muut käänsivät katalaanista espanjaksi .
Espanjan kielen kuninkaallisen akatemian jäsen ( 1985 ) , espanjalaisen kirjallisuuden kansallisen palkinnon ( 1998 ), Reina Sofia -palkinnon ( 2000 ), Octavio Pazin esseepalkinnon ( 2006 ), Terenci Mosh -kirjallisuuspalkinnon ( 2007 ). Jimferrerin sanoituksia ja esseitä on käännetty suurimmille eurooppalaisille kielille. L. de Pablo ja muut säveltäjät kirjoittivat musiikkia Jimferrerin säkeisiin .