Miao käsikirjoitus

Miao-kirjoitus on eri aikoina käytetty kirjoitusjärjestelmä miao-kielille . Suuret erot miao-murteissa (kielissä), levinneisyyden laaja maantiede ja erilaiset historialliset suuntaukset ovat johtaneet siihen, että miao-kielille on syntynyt suuri määrä tallennusjärjestelmiä. Miao-kielille käytettiin seuraavia kirjoitusjärjestelmiä [1] :

kiinalainen kirje
Latinalaiset aakkoset useissa muunnelmissa
Thaimaan kirjoitus useissa muunnelmissa
Laosin kirjoitus useissa muunnelmissa
Pollardin kirje
pahau kirje
Useita alkuperäisiä kirjoitusjärjestelmiä, joita ei käytetty laajalti

Pollardin kirje

1900-luvun alussa S. Pollard loi alkuperäisen kirjeen yhdelle Miao-murteesta , jonka merkeillä oli yksinkertainen geometrinen muoto. Pollard-kirjoitus on tällä hetkellä käytössä Northern Miao.

Pahau

Toisen käsikirjoituksen, pahau , loi maanviljelijä Shon-ly Ya Laosista , joka väitti saaneensa sen Jumalalta. Tällä hetkellä yleisin on kirjoitettu latinaksi.

latina

1951 aakkoset

Vuonna 1951 Kiinassa luotiin latinalainen Miao-kirjoitus . Aakkosissa oli 26 latinalaisen aakkoston kirjainta .

1951 Miao aakkoset [ 2] :

Nimikirjaimet:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
b	[p]	dh		qk		r	[ʐ]
s	[ ph ]	t	[ th ]	ng	[ŋ]	sc
sp	[ mp ]	tn	[tn]	hg		sx
m	[m]	n	[n]	x	[x]	sl
f	[f]	l	[l]	h		st
vf	[ vf ]	g	[k]	z	[ts]	cl
v	[v]	q		c	[tsh]	ct
d	[t]	k	[ kh ]	s	[s]

Finaalit:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
a	[ɑ]	ae		eu		eli		fi	[en]
o	[o]	ai	[ai]	ia	[ia]	iu	[velkakirja]	eng	[eŋ]
e	[ø]	ao	[ao]	iae		velkakirja		iang	[iaŋ]
i	[i]	ei	[ei]	iao	[iao]	an	[an]	sisään	[sisään]
u	[u]	ou	[ou]	io		ang	[aŋ]	ing	[sisään]

Sekaaakkoset 1956

Vuonna 1956 Kiinassa kehitettiin Neuvostoliiton kielitieteilijöiden avulla uusi kirjoitus neljälle Miao-kielen murteelle ( sekoitetuissa aakkosissa , joissa on sävymerkintä lisäkirjaimilla sanan lopussa).

Idän murteen aakkoset: [3]

a i bcde e æ gh h ijklm w n ŋ o ө p ʔ qrs ʃ tuwyz

Keskimurteen aakkoset:

abcde e æ fghiklmn ŋ op ʔ qrstuvxyz ʑ

Länsimaisen murteen aakkoset:

a i bcdefgh h ijklmn ŋ op ʔ qrs ʃ tuvxyz

Koillismurteen aakkoset:

ab ƃ cd ƌ e e fgh h ijklm w n ŋ op ʔ qrs ʃ h tuvwxyz ʑ f

1957 aakkoset

Nämä aakkoset tarkistettiin jo vuonna 1957 . Sekä aakkosten koostumus että yksittäisten kirjainten merkitykset ovat muuttuneet.

Idän murre

Seuraavat muutokset tehtiin vuoden 1956 aakkosiin: e→eu, ʔ→x, ʃ→sr, æ→ae, h→tr, j→dr, y→j, m, sävyt c, h, k→x, q , r.

Idän murteen aakkoset saivat seuraavan muodon [2] : Aa, Yaya, Bb, Cc, Dd, Ee, Ff, Gg, Hh, Ii, Jj, Kk, Ll, Mm, Ɯɯ, Nn, Иŋ, Oo, Өө, Pp, Qq, Rr, Ss, Tt, Uu, Ww, Xx, Yy, Zz .

Nimikirjaimet:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
b	[p]	ml	[mh]	nz	[nts]	nro	[ɳ]	q	[q]
pnb	[ph]	d	[t]	nc	[ntsh]	sr	[ʂ]	x	[qh]
np	[mp]	t	[th]	s	[s]	r	[ʐ]	nq	[ɴq]
bl	[mph]	nd	[nt]	l	[l]	j	[j]	nx	[ɴqh]
pl	[bɺ]	nt	[nth]	hl	[lh]	g	[k]	x	[h]
nbl	[ph]	n	[n]	DR	[ʈ]	k	[kh]	f	[hw]
npl	[mpɺ]	h n	[h]	tr	[ʈh]	ng	[ŋk]	w	[w]
m	[mpeh]	z	[ts]	ndr	[ɳʈ]	nk	[ŋkh]
hm	[m]	c	[tsh]	ntr	[ɳʈh]	ŋ	[ŋ]

Finaalit:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
i	[i]	ae	[ɛ]	o	[o]	fi	[en]
e	[e]	ө	[ə]	u	[u]	aŋ	[ɑŋ]
ei	[ei]	minä	[a]	ɯ	[ɯ]	uŋ	[uŋ]
eu	[ɤ]	a	[ɑ]	sisään	[sisään]	y	[l] tai [m]

Äänet on merkitty kirjaimilla b, x, d, l, q, r .

Keskimurre

Seuraavat muutokset tehtiin vuoden 1956 aakkosiin: e→eu, ʔ→x, ʑ→r, æ→ae, y→j, x→h, h→x, c, h, k, s→x, q , r, f.

Keskusmurteen aakkoset olivat seuraavanlaisia [2] : Aa, Bb, Cc, Dd, Ee, Ff, Gg, Hh, Ii, Jj, Kk, Ll, Mm, Nn, Иŋ, Oo, Pp, Qq, Rr, Ss, Tt, Uu, Vv, Xx, Yy, Zz .

Nimikirjaimet:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
b	[p]	t	[th]	sx	[sh]	ŋ	[ɴ]
s	[ph]	n	[n]	l	[l]	r	[ʃ]
m	[m]	h n	[n̥]	hl	[ɬ]	q	[q]
f	[f]	z	[ts]	lx	[ɬh]	x	[qh]
fx	[fh]	c	[tsh]	j	[j]	h	[h]
v	[v]	s	[s]	g	[k]
d	[t]	rh	[z]	k	[kh]

Finaalit:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
y	[ɨ]	ae	[ɛ]	o	[o]	aŋ	[ɑŋ]
i	[i]	eu	[ə]	u	[u]	uŋ	[uŋ]
e	[e]	a	[ɑ]	eŋ	[eŋ]

Äänet on merkitty kirjaimilla b, x, d, l, q, r, g, f .

Länsi murre

Seuraavat muutokset tehtiin vuoden 1956 aakkosiin: ʔ→x, a→ua, i→a, h→ch, j→zh, ʃ→sh.

Keskusmurteen aakkoset olivat seuraavanlaisia [2] : Aa, Bb, Cc, Dd, Ee, Ff, Gg, Hh, Ii, Jj, Kk, Ll, Mm, Nn, Иŋ, Oo, Pp, Qq, Rr, Ss, Tt, Uu, Vv, Ww, Xx, Yy, Zz .

Nimikirjaimet:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
b	[p]	nd	[nt]	tr	[ʈh]	hnj	[n̥]
s	[ph]	nt	[nth]	ndr	[ɳʈ]	sj	[ɕ]
bl	[bl]	n	[n]	ntr	[ɳʈh]	j	[j]
pl	[plh]	h n	[n̥]	zh	[tʂ]	g	[k]
Huom.	[mp]	z	[ts]	ch	[tʂh]	k	[kh]
np	[mph]	c	[tsh]	nzh	[ɳtʂ]	ŋ	[ŋ]
m	[m]	nz	[nts]	nch	[ɳtʂh]	ng	[ŋk]
hm	[m̥]	nc	[ntsh]	sh	[ʂ]	nk	[ŋkh]
nbl	[mpl]	s	[s]	r	[ʐ]	h	[h]
npl	[mplh]	l	[l]	zj	[tɕ]	q	[q]
f	[f]	nl	[l̥]	cj	[tɕh]	x	[qh]
v	[v]	dl	[tl̥]	nzj	[ntɕ]	nq	[ɴq]
d	[d]	tl	[tl̥h]	ncj	[ntɕh]	nx	[ɴqh]
t	[th]	DR	[ʈ]	nj	[n]	w	[w]

Finaalit:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
i	[i]	fi	[en]	aŋ	[ɑŋ]	un	[un]
sisään	[sisään]	er	[ər]	o	[o]	uŋ	[uŋ]
e	[e]	a	[a]	ou	[əu]	y	[y]
ei	[ei]	ae	[æ]	u	[u]	yn	[yn]
eu	[eu]	au	[ɑu]	ua	[uɑ]

Äänet on merkitty kirjaimilla b, x, d, l, q, r, g, f .

1958 aakkoset

Vuonna 1958 Miaon murteiden aakkoset tarkistettiin uudelleen. Kaikki muut kirjaimet, joita ei löytynyt latinalaisista aakkosista, jätettiin pois. Näitä aakkosia käytetään edelleen virallisesti Kiinassa.

Idän murre

Aakkosissa on 26 tavallista latinalaista kirjainta.

Nimikirjaimet:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
b	[p]	hm	[m̥h]	nz	[nts]	ch	[ʈh]	nj	[ntɕ]	gh	[q]
s	[ph]	ml	[mɺ]	nc	[ntsh]	nzh	[ɲʈ]	nq	[ntɕh]	kh	[qh]
Huom.	[mp]	d	[t]	s	[s]	nch	[ɲʈh]	y	[j]	ngh	[ɴq]
np	[mph]	t	[th]	z	[ts]	nh	[ɲ]	g	[k]	nkh	[ɴqh]
bl	[bɺ]	n	[n]	c	[tsh]	sh	[ʂ]	k	[kh]	x	[x]
pl	[ph]	h n	[n̥h]	l	[l]	r	[ʐ]	ng	[ŋ]	h	[h]
npl	[mpeh]	nd	[nt]	hl	[l̥h]	j	[tɕ]	ngg	[ŋk]	f	[hw]
m	[m]	nt	[nth]	zh	[ʈ]	q	[tɕh]	nk	[ŋkh]	w	[w]

Finaalit:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
a	[ɑ]	ou	[ɯ]	io	[io]	sisään	[fi]	ui	[ui]
o	[o]	an	[ɛn]	eli	[eli]	iang	[iɑŋ]	ueu	[uɤ]
e	[e]	ang	[ɑŋ]	eli	[ia]	iong	[ioni]	sinä	[uɯ]
ea	[a]	on	[päällä]	iao	[iɔ]	u	[u]	uan	[uɛn]
ei	[ei]	i	[i]	ieu	[iɤ]	ua	[uɑ]	un	[uen]
ao	[ɔ]	iu	[iu]	velkakirja	[iɯ]	ue	[ue]	uang	[uɑŋ]
eu	[ɤ]	ia	[iɑ]	ian	[iɛn]	uea	[ua]

Äänet on merkitty kirjaimilla b, x, d, l, q, r .

Länsi murre

Aakkosissa on 26 tavallista latinalaista kirjainta.

Nimikirjaimet:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
b	[p]	v	[v]	s	[ntsh]	nzh	[ɲtʂ]	j	[j]
s	[ph]	d	[d]	l	[s]	nch	[ɲtʂh]	g	[k]
bl	[bl]	t	[th]	hl	[l̥]	sh	[ʂ]	k	[kh]
pl	[plh]	nd	[nt]	dl	[t̥l]	r	[ʐ]	ng	[ŋ]
Huom.	[mp]	nt	[nth]	tl	[tl̥h]	j	[tɕ]	ngg	[ŋk]
np	[mph]	n	[n]	DR	[ʈ]	q	[tɕh]	nk	[ŋkh]
m	[m]	h n	[n̥]	tr	[ʈh]	nj	[ntɕ]	h	[h]
hm	[m̥]	z	[l]	ndr	[ɲʈ]	nq	[ntɕh]	gh	[q]
nbl	[mpl]	c	[ts]	ntr	[ɲʈh]	ni	[ɲ]	kh	[qh]
npl	[nplh]	nz	[tsh]	zh	[tʂ]	hni	[ɲ̥]	ngh	[ɴq]
f	[f]	nc	[nts]	ch	[tʂh]	sj	[ɕ]	nkh	[ɴqh]

Finaalit:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
e	[e]	ai	[ai]	ou	[əu]	i	[i]	iu	[iu]
eu	[ɛw]	ao	[ɑu]	u	[u]	ia	[ia]	ieu	[ieu]
fi	[en]	ang	[ɑŋ]	a	[uɑ]	iua	[iuɑ]	iong	[ioni]
ea	[a]	o	[o]	on	[uŋ]	iai	[iai]

Äänet on merkitty kirjaimilla b, x, d, l, q, r, g, f .

Keskimurre

Aakkosissa on 26 tavallista latinalaista kirjainta.

Nimikirjaimet:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
b	[p]	w	[v]	c	[tsh]	j	[tɕ]	k	[kh]
s	[ph]	d	[t]	s	[s]	q	[tɕh]	ng	[ŋ]
m	[m]	t	[th]	hs	[sh]	x	[ɕ]	v	[ɣ]
hm	[HH]	n	[n]	l	[l]	hx	[ɕh]	gh	[q]
f	[f]	h n	[n̥]	dl	[ɬ]	y	[ʑ]	kh	[qh]
hf	[fh]	z	[ts]	hl	[ɬh]	g	[k]	h	[h]

Finaalit:

Kirje	JOS	Kirje	JOS	Kirje	JOS
a	[ɑ]	ang	[ɑŋ]	iu	[iu]
o	[o]	on	[uŋ]	sisään	[sisään]
e	[ə]	i	[i]	iang	[iɑŋ]
ai	[ɛ]	ia	[ia]	iong	[ioni]
ei	[ei]	io	[io]	u	[u]
fi	[en]	eli	[iɛ]

Äänet on merkitty kirjaimilla b, x, d, l, t, s, k, f .

Muistiinpanot

↑ Smalley, 1990 , s. 149-164.
↑ 1 2 3 4 Minglang Zhou. Monikielisyys Kiinassa: vähemmistökielten uudistusten kirjoittamisen politiikka. Berliini, 2003. ISBN 3-11-017896-6
↑ Gilyarevsky R. S., Grivin V. S. Maailman kielten määrääjä kirjoittamisen mukaan. M., 1961 Arkistoitu 2. huhtikuuta 2015.

Kirjallisuus

Smalley, William Allen. Kirjoituksen äiti: Hmong-messiaanisen käsikirjoituksen alkuperä ja kehitys . - Chicago: University of Chicago Press, 1990. - ISBN 0-226-76286-6 .