Suunniteltu kieli

Suunniteltu kieli  on kansainvälinen keinotekoinen sosialisoitu kieli eli kansainväliseen viestintään luotu ja käytännössä käytetty kieli.

Suunniteltu kieli -termin syntyminen liittyy yrityksiin välttää epiteetti "keinotekoinen", joka ensinnäkin ei ole tarpeeksi tarkka (koska keinotekoisuuden elementtejä on myös spontaanisti kehittyvissä kansallisissa kielissä ), ja toiseksi se aiheuttaa usein negatiivisia assosiaatioita. . Useat interlingvistit ovat ehdottaneet muita vaihtoehtoja, kuten:

• kansainvälinen kieli (eli kielen tarkoituksen, sen tarkoituksen kautta), sekä tämän nimen muunnelmat ( interlingua jne.);
• rakennettu kieli ( englanti  constructed language , saksa  konstruierte Sprache , Esper. konstruita lingvo );
• suunniteltu kieli ( englanniksi  suunniteltu kieli , saksa  Plansprache , Esper planlingvo );
• apukieli ( eng.  auxiliary language , fr.  langue auxiliaryre , esper. helplingvo );
• toinen kieli ( eng.  second language , fr. deuxième  langue , esper. dualingvo ).

Vähitellen kolme ensimmäistä vaihtoehtoa saivat kapeamman ja tarkemman merkityksen, nimittäin:

• kansainvälinen kieli  - mikä tahansa kieli, jota käytetään viestintään eri maiden ihmisten välillä (luonnollinen tai keinotekoinen); vrt. kansainvälisen viestinnän kieli ;
• rakennettu kieli  - mikä tahansa keinotekoinen kieli, joka on tarkoitettu ihmisten viestintään (kansainvälinen tai ei-kansainvälinen);
• suunniteltu kieli  - keinotekoinen kansainvälinen kieli (eli sisältyy samanaikaisesti molempiin edellisiin ryhmiin).

Englanninkielisistä lähteistä termi löytyy myös:

• vyöhykkeellinen rakennettu kieli - eli kansainvälinen  rakennettu kieli, joka on luotu tietylle kieliryhmälle tai tietylle alueelle, esimerkiksi slaaville , germaanisten kielten puhujille , eurooppalaisille, Pohjois-Euroopalle jne.

Mitä tulee termiin "apukieli", sitä alettiin käyttää kansainvälisen kielen roolin tarkemmin määrittämiseen toissijaisena viestintävälineenä, jonka tarkoituksena ei ole korvata kansallisia kieliä (toisin kuin yhteinen kieli).

Sergei Nikolaevich Kuznetsov ehdotti, että vain niitä keinotekoisia kansainvälisiä kieliä, jotka on toteutettu julkisessa käytössä ( sosialisoitu ), katsottaisiin suunniteltuiksi kieliksi, koska "... tämän ryhmän kielet muodostavat ihmisyhteiskunnan erityisen kielten luokan ja muodostavat yhdessä luonnollisten kielten kanssa nykymaailman kielellisen tilanteen."

Tässä suhteessa kieliä, jotka eivät ole kokeneet merkittävää kehitystä ja käyttöä yhteiskunnassa, kutsutaan projekteiksi (linguo-projektit). Saksalainen kielitieteilijä Detlev Blanke kehitti keinotekoisten kielten luokituksen niiden toteutuksen mukaan ja tunnisti 18 merkkivaihetta, jotka osoittavat kieliprojektin muuttumisen todella toimivaksi kieleksi (katso kieliprojekti ).

Termiä suunniteltu kieli voidaan käyttää kieltenvälisessä kirjallisuudessa muissakin merkityksissä, pääsääntöisesti kaventaen tai laajentaen yllä olevaa määritelmää. Ensimmäisessä tapauksessa ainoana suunniteltuna kielenä ymmärretään esperanto (erityisesti Detlev Blanke), toisissa mitä tahansa kielisuunnittelun kohdetta . Molemmissa tapauksissa tämä termi, Kuznetsov S. N.:n mukaan, "menettää luontaisen spesifisyytensä ja menee päällekkäin muiden termien kanssa, mikä osoittaa joko liian suppean tai liian laajan tulkinnan sopimattomuuden..."

Usein suunnitelmakieli ymmärretään konstruoituna kielenä (esim. tokipona ei väitä olevansa kansainvälinen, joten se ei ole suunnitelmakieli sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta sen yleisyys teki siitä ensin kansainvälisen projektin ja sitten käytännössä poistanut kielen hankkeiden luokasta).

Kirjallisuus

• Blanke D. Suunniteltujen kielten ja suunniteltujen kielten projektit // Kansainvälisen apukielen ongelmat. — M.: Nauka , 1991. S. 63-69.
• Kuznetsov S. N. Lyhyt interlingvististen termien sanakirja // Kansainvälisen apukielen ongelmat. - M.: Tiede , 1991. - S. 171-228.