Igor Pavlovich Raspopov | |
---|---|
Syntymäaika | 28. tammikuuta 1925 |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 24. maaliskuuta 1982 (57-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Tieteellinen ala | kielitiede |
Työpaikka | Voronežin osavaltion yliopisto |
Alma mater | Kuibyshevin pedagoginen instituutti |
Akateeminen tutkinto | Filologian tohtori |
Akateeminen titteli | Professori |
tieteellinen neuvonantaja | A. N. Gvozdev |
Igor Pavlovich Raspopov ( 28. tammikuuta 1925 , Rossosh - 24. maaliskuuta 1982 , Voronezh ) - venäläinen Neuvostoliiton kielitieteilijä , filologisten tieteiden tohtori, professori.
I. P. Raspopov syntyi 28. tammikuuta 1925 Rossoshin kaupungissa (nykyinen Voronežin alue).
Osallistui Suureen isänmaalliseen sotaan [1] .
Vuonna 1950 hän valmistui Kuibyshevin pedagogisesta instituutista ja astui saman yliopiston tutkijakouluun. Vuonna 1952 hän muutti Blagoveshchenskiin, jossa hänestä tuli ensin apulaisprofessori ja sitten johti Venäjän kielen laitosta BSPI :ssä . Vuonna 1953 hän puolusti väitöskirjaansa (tieteellinen neuvonantaja - prof. A.N. Gvozdev). Vuodesta 1958 vuoteen 1968 hän johti kielitieteen ja venäjän kielen laitosta Baškirin osavaltion yliopiston filologisessa tiedekunnassa [2] . Vuonna 1966 hän puolusti väitöskirjaansa Neuvostoliiton tiedeakatemian venäjän kielen instituutissa. Vuodesta 1968 vuoteen 1982 hän oli Voronežin valtionyliopiston filologisen tiedekunnan venäjän kielen osaston johtaja [3] . Hän kuoli 24. maaliskuuta 1982 Voronezhissa. Vuodesta 1983 lähtien Voronežin valtionyliopisto on isännöinyt vuosittain Raspopovin lukemia [4] .
I. P. Raspopov on asiantuntija yleisen ja venäläisen syntaksin, kielitutkimuksen metodologian ja menetelmien alalla [5] . Yli 100 tieteellisen artikkelin kirjoittaja. I.P. Raspopovin nimi venäjän kielitieteessä liittyy johdonmukaiseen eroon lauserakenteessa kahdesta eri näkökulmasta: rakentavasta ja kommunikatiivisesta. Lause konstruktiivisena yksikkönä määritellään sen muodostavien komponenttien yhteyksien ja suhteiden perusteella. Kommunikatiivisessa näkökulmassa samaa lausetta luonnehditaan "viestintäyksiköksi sen luontaisella ja muodollisesti signaloidulla "kommunikatiivisella" merkityksellään" [Raspopov 1970: 31]. I. P. Raspopovin kannasta lauseen sisältörakenteen kaksiulotteisuuteen on muodostunut vankka perusta useimmille nykyaikaisille lauseen tason käsitteille.