Saimaan sinetti

Saimaannorppa
tieteellinen luokittelu
Kuningaskunta: Eläimet
Tyyppi: sointuja
Luokka: nisäkkäät
Joukkue: Saalistava
Perhe: todellisia sinettejä
Suku: tiivisteet
Näytä: norppa
Alalaji: Saimaannorppa
Latinalainen nimi
Pusa hispida saimensis

Wikispecies-logo
Systematiikka
Wikispeciesissä

Wikimedia Commons -logo
Kuvat
Wikimedia Commonsissa

SE ON  622064
NCBI  248495

Saimaan hylje ( lat.  Pusa hispida saimensis ) on Saimaalla elävännorpan ( Pusa hispida ) alalaji . Geneettisesti saimaanhylje on hyvin lähellä Laatokan hyljettä ( Pusa hispida ladogensis ). Globaalin ilmastonmuutoksen vuoksi saimaanhylje on uhattuna täydellisen sukupuuttoon [1] .

Norppa asui Saimaan altaalla (joka tuolloin oli Yoldianmeren lahti ) aikaisintaan 10 750 vuotta sitten. Saimaan hylkeen alalajin kehitys alkoi sen jälkeen, kun järvi eristettiin Itämeren altaasta Ancylusjärven regression aikana noin 10 tuhatta vuotta sitten [2] [K 1] .

Jakauma, runsaus

Tämä alalaji on ainoa Suomessa endeeminen nisäkäs . Vähiten hylkeitä (180 yksilöä) rekisteröitiin vuonna 1990. Asiantuntijoiden mukaan luonnossa elää nykyään noin 400 tämän alalajin yksilöä (2019 [6] ) (vuonna 2014 - 310 [7] , vuonna 2016 - 360 [8] , vuonna 2018 - 380 [9] ). Nykyään saimaanhylkeen kannan arvioidaan toteutettujen ympäristötoimenpiteiden (kalastusverkkojen kieltäminen tai rajoittaminen, keinolumikuormien luominen pesimälle) ansiosta vakaaksi, mutta alalajin sukupuuttoon kuoleminen on edelleen todennäköistä, koska siitosnaaraat eivät ylitä 90 yksilöä. Metsähallitus aikoo kasvattaa kannan 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä osana Saimaan hylkeensuojeluohjelmaa [10] .

Biologiset ominaisuudet

Hylkeen ruumiinpituus on 130-145 cm, aikuisen yksilön paino on yleensä 50-90 kg. On myös suurempia yksilöitä: vuonna 2006 154 cm pitkä, 124 kg painava ja 150 cm vyötärön ympärysmitta omaava näyte otettiin kiinni, punnittiin ja päästettiin takaisin järveen [11] .

Aikuisen sinetin väri on tummanharmaa, ja siinä on yksilöllinen kuvio vaaleiden ympyröiden muodossa. Mukana on myös lähes mustia yksilöitä. Valkoisen sinetin (hylkeenpentu) väri on tuhkainen. Pennun tuhkanväri on yksi alalajin erityispiirteistä. Saimaan hylkeellä on leveämpi kallo ja lyhyempi kuono kuin muilla norpan alalajilla. Saimaan hylkeellä on ruumiinpainoon verrattuna suurin suhteellinen aivotilavuus.

Jäljentäminen

Saimaan hylkeet saavuttavat sukukypsyyden 4-5 vuoden iässä. Naaras synnyttää keskimäärin kahdesti kolmessa vuodessa. Belek syntyy helmikuun lopussa lumiseen koloon, jossa naaras ruokkii häntä. Valkoinen vasikka painaa syntymähetkellä noin viisi kiloa. Hylkeen jälkeläisten elinkelpoisuus heikkenee jyrkästi lumettomina talvina [12] , tältä osin harrastajat tekevät tekolumikoita niille järville, joissa hylke järjestää pesiä [13] [14] . Myös talvesta 2014/2015 tuli entistäkin ongelmallisempi hylkeenjälkeläisten suojelu [15] [16] .

Vuonna 2019 aloitettiin kokeilu hylkeiden totuttamiseksi erilaisista materiaaleista luotuihin tekopesiin [17] .

Lifestyle ja ravitsemus

Saimaanhylje on sopeutunut makeaan veteen, jossa se viettää 65-85 % elämästään. Hän voi viettää veden alla 20 minuuttia ja jopa sukeltaa lyhyeen uneen. Hylkeiden keskimääräinen elinajanodote on 20 vuotta. Jotkut yksilöt elävät jopa 30 vuotta [11] . Saimaan hylje ruokkii pieniä kaloja, ja siksi pyydykset (suurisilmäiset verkot, katiskit ja merezhit suurella sisääntulolla) ovat sille lisääntynyt vaara [18] , ja huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun on vuotuinen verkkokalastuskielto hylkeen levinneisyysalueella [19] . Vuonna 2019 osana julkista aloitetta kerättiin allekirjoituksia kalastajien kalastusverkkojen täydellisen käytön kieltämiseksi saimaan hylkeen lisääntymisalueilla [20] .

Päivittäinen ruokavalio koostuu useista kiloista kalaa (noin 1000 kg vuodessa), pääasiassa särkeä , kuoretta , ahventa ja muikkua .

Mielenkiintoisia faktoja

Katso myös

Kommentit

  1. ↑ Ajankohta on annettu nykyaikaisten arvioiden [3] mukaisesti Antsylovo-järven taantumisajasta, viime aikoihin asti Saimaan eristyshetkelle hyväksyttiin arviot 9000 [4] - 8000 [5] tuhatta vuotta sitten.

Muistiinpanot

  1. ↑ Joulupyökki tavallisen kuusen sijaan - miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen luontoon? . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (20.11.2015). Haettu: 20. marraskuuta 2015.
  2. ↑ Schmölcke U. Holoseeniympäristön muutokset ja Itämeren hylje- (Phocidae) -eläimistö: tulo, meno ja jääminen  //  Mammal Review : Journal. - Wiley-Blackwell, 2008. - Ei. 38 . - s. 231-246 . — ISSN 1365-2907 . - doi : 10.1111/j.1365-2907.2008.00131.x . Arkistoitu alkuperäisestä 15. heinäkuuta 2014.
  3. ↑ Andrén, T , Björck, S , Andrén, E , Conley, D , Zillén, L , Anjar, J. Itämeren altaan kehitys viimeisen 130 ka:n aikana // The Baltic Sea Basin  / toimittajat Harff, J , Björck , S , Hoth, P . - Berlin Heidelberg: Springer-Verlag , 2011. - P. 449. - S. 75-97. - ISBN 978-3-642-17220-5 . Arkistoitu 8. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa
  4. ↑ Tikkanen, M , Oksanen, J. Itämeren myöhäisweichsel- ja holoseeninen rantasiirtymähistoria Suomessa  //  Fennia - International Journal of Geography : aikakauslehti. - Helsinki: Suomen Maantieteellinen Seura, 2002. - Nro. 1-2 . — ISSN 0015-0010 . Arkistoitu alkuperäisestä 20. lokakuuta 2017.
  5. ↑ Tikkanen, M. Pitkän aikavälin muutokset järvi- ja jokisysteemissä Suomessa  //  Fennia - International Journal of Geography : aikakauslehti. - Helsinki: Suomen Maantieteellinen Seura, 2002. - Nro. 1-2 . - s. 31-42 . — ISSN 0015-0010 . Arkistoitu alkuperäisestä 30. maaliskuuta 2014.
  6. ↑ Saimaalla on ilmoitettu Saimaan hylkeen pesimisen suojelukauden alkamisesta . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2019-2-17). Haettu: 17.2.2019.
  7. ↑ Turistien tietämättömyys uhkaa Saimaan hylkettä . YLE . Haettu 7. tammikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 9. tammikuuta 2017.
  8. ↑ Lumimyrsky Saimaalla viime viikonloppuna pelasti kymmenien hylkeenpentujen hengen . YLE . Haettu 7. tammikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 9. tammikuuta 2017.
  9. ↑ Saimaannorppa. Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi 400 norpan raja ylittymässä vihdoin: Norpan matka ihmisen hylkimästä eläimestä luonnonsuojelun symboliksi on kivinen  (Fin.) . YLE (12.2.2018). Haettu 13. helmikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. helmikuuta 2018.
  10. ↑ Saimaan hylkeen kanta kasvaa . YLE . Haettu 7. tammikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 9. tammikuuta 2017.
  11. ↑ 1 2 Lihava Vilho Suuri on maailman suurin saimaanhylje . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2015-4-30). Haettu: 2.6.2015.
  12. ↑ Talviuntumattomat karhut voivat olla vaarallisia – asiantuntijat ovat myös huolissaan jälkeläistensä kohtalosta . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2014-1-13). Haettu: 13. tammikuuta 2014.
  13. ↑ Saimaan hylkeen parittelukausi sujui odotettua paremmin - uusia hylkeitä löydettiin . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (22.5.2014). Haettu: 23.5.2014.
  14. ↑ Keinotekoiset lumikuormat auttavat saimaanhylkeen pesimään . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2014-2-3). Haettu: 3. helmikuuta 2014.
  15. ↑ Saimaan hylkeen pesät uhattuna - pentujen pitäisi syntyä lähipäivinä. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (23.2.2015). Haettu: 24.2.2015.
  16. ↑ Saimaanhylje saattaa tarvita tänäkin vuonna keinolumikuoret. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (29.1.2015). Haettu: 24.2.2015.
  17. ↑ Suomalaiset valmistavat saimaan hylkeitä tulevaisuuteen ilman lunta keinotekoisia kelluvia pesiä . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2019-2-12). Haettu: 17.2.2019.
  18. ↑ Saimaan hylkeenpentu kuoli verkkoihin samana päivänä, kun nuottakalastuskielto purettiin . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2019-7-2). Haettu: 7.7.2019.
  19. ↑ Orpo hylkeiden suojelusta: Verkkokalastuksessa on noudatettava rajoituksia . YLE . Haettu 16. huhtikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 22. huhtikuuta 2017.
  20. ↑ Kansalaisaloite verkkokalastuksen kokonaan kieltämiseksi keräsi kahdessa päivässä 50 000 allekirjoitusta . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2019-7-5). Haettu: 7.7.2019.
  21. ↑ Saimaan hyljejulkkiksen rypäystä on ihailtu yli kaksi miljoonaa kertaa. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2016-6-2). Haettu: 7.6.2016.
  22. ↑ Saimaalta peräisin oleva julkkissinetti kastettiin Pullervoksi. . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2016-5-16). Haettu: 7.6.2016.

Linkit