| Näky | |
| Samtsevrisi | |
|---|---|
| rahti. სამწევრისის ტაძარი | |
| 42°00′53″ s. sh. 43°50′40″ itäistä pituutta e. | |
| Maa | |
| Sijainti | Karjalan kunta |
| tunnustus | Georgian ortodoksinen kirkko |
| Perustamispäivämäärä | 7. vuosisadalla |
Samtsevrisin kirkko Pyhän Yrjön kunniaksi ( Georgian სამწევრისის წმინდა გიორგის ტრგის ტრგის წმინდა გიორგის ტრგის წმინდა გიორგიძ Se on ristinmuotoinen kirkko, joka on tyylillisesti päivätty 700-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 2007 kirkko lisättiin Georgian kansallisesti merkittävien kiinteiden kulttuurimonumenttien luetteloon [1] .
Samtsevrisin kirkko rakennettiin matalalle kukkulalle Dzamajoen vasemmalle rannalle Kura- ja Dzamajokien vedenjakaja-alueen itäosaan. Hallitsevan asemansa ansiosta kirkko on näkyvissä Georgian itä-länsi-valtatieltä ja pohjoisessa kulkevalta rautatieltä [2] .
Samtsevrisi on pieni kupolikirkko, joka on rakennettu harmahtavan punertavista hiekkakivipaloista. Sen mitat ovat 9,6 × 8,8 m, korkeus 10,6 m. Temppeli kuuluu varhaiskristillisessä Georgian arkkitehtuurissa yleiseen "vapaaseen ristiin" -tyyppiin, se on jonkin verran pitkulainen idästä länteen, hevosenkengän muotoisella apsisilla . Kirkko seisoo kolmikerroksisella sokkelilla. Tyylillisesti tämä rakennus on peräisin 700-luvun alusta. Yksilaivan kappelin muuraus kuolleiden hautaamista varten lounaaseen on peräisin 1500-luvulta. Kirkon kupoli lepää kahdeksankulmaisella alustalla, jota tukevat tromps - neljä isoa kulmissa ja kahdeksan pientä ylärivissä. Kupolin juurella on kaksi ikkunaa itään ja länteen. Sisäänkäynti kirkkoon etelästä. Rakennus vaurioitui merkittävästi 8. toukokuuta 1940 tapahtuneessa maanjäristyksessä, ja ryhmä Georgian asiantuntijoita korjasi sen vuosina 1950-1953 [2] .
Kirkon seinillä on kaksi georgialaista kirjoitusta, jotka on tehty keskiaikaisella asomtavruli- kirjoituksella : itäisellä julkisivulla vesikanavan rakentaminen on merkitty Abhasian Konstantinus III: n kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena , eli noin vuonna 914. , ja toisessa eteläisen julkisivun kirjoituksessa mainitaan paikallinen aatelismies Merab Panaskerteli, joka kunnosti kirkon XV-luvun lopussa tai XVI vuosisadan alussa [3] .