Blue Lantern (kokoelma)

sininen lyhty

Kokoelman ensimmäisen painoksen kansi
Tekijä Viktor Pelevin
Genre Fiktio
Alkuperäinen kieli Venäjän kieli
Alkuperäinen julkaistu 1991
Sarja Alfa-fiktio
Kustantaja Teksti
Vapauta 1991
Sivut 317
Kuljettaja Kirja
ISBN 5-85950-013-0

Sininen lyhty on Viktor Pelevinin ensimmäinen  novellikokoelma , joka julkaistiin vuonna 1991 [1] . Se on nimetty kokoelmaan kuuluvan novellin " Sininen lyhty " mukaan [2] . Kokoelma sisältää suurimman osan Pelevinin aiemmin julkaistuista teoksista sekä useita julkaisemattomia [3] . Vuonna 1993 Viktor Pelevin sai novellikokoelmasta "Sininen lyhty" kirjallisuuspalkinnon " Pieni kirjailija " [4] .

Yleiset aiheet

Kirjallisuuskriitikko T. V. Shchuchkina toteaa, että Blue Lantern -kokoelman tarinoita leimaa yleinen subjektiivinen mystinen ja filosofinen suuntautuminen. Useimmissa kokoelman teoksissa esiintyy sinisen lyhdyn kuva, joka symboloi rajaa maailmamme ja toisen maailman välillä. Kokoelman tarinoiden mystiikka perustuu suurelta osin buddhalaisuuden periaatteisiin . Erityisesti se, että elämämme on kärsimystä, jota voidaan paeta menemällä korkeampaan maailmaan. Useimpien tarinoiden teemana on kuoleman oivallus uudestisyntymisenä ja uuden elämän alkuna [2] .

Kirjailija Evgeny Nekrasovin mukaan Pelevin käyttää Blue Lantern -kokoelman tarinoissa fantasiaa kirjallisena välineenä, ei genrenä. Hänen mielestään kirjoittaja pyrki " taivuttamaan peiliä niin, että ihminen näkee vääristyneenä, mutta omat piirteensä, jotka eivät herättäneet huomiota aiemmin, koska ne olivat tuttuja ." Kriitikot ovat myös havainneet, että kokoelman teosten motiivi on pääosin staattinen; sankarit eivät ole enimmäkseen kiireisiä toiminnan, vaan ymmärtämisen kanssa [5] .

Sisältö

Osa 1: Osavaltion suunnittelukomission prinssi

Osa 2: Nukkuminen

Kolmas osa: Puskutraktoripäivä

Osa neljä: Ukhryab

Osa viisi: Tulisten vuosien muisto

Arvostelut

Pelevinin debyyttikokoelma rakastui dialektisen materialismin kuoliaaksi kärsimään venäläiseen yleisöön. Vihjeitä dhyanaan ja satoriin hyväili iskulauseista kuurottua korvaa. Kankaan kieli, tyylivirheet ja pahvihahmot näyttivät tätä taustaa vasten suloisilta ja anteeksiantavilta. Ja säädyttömät sanaleikit uppoavat täysin makeaan iloon. Ensimmäistä kertaa koulutetulle henkilölle puhuttiin hänen kielellään - puoliksi kiroilevasti, puoli-esoteerisesti. Koulutus oli innostunut: om Pelevin padme hu ... hum, tietysti.

Näin syntyi Venäjän maan suuri kirjailija. [6]

- Aleksanteri Kuzmenkov , "Pelevin. Iltahämärä. Pimennys", 2013

Muistiinpanot

  1. Viktor Pelevin Sininen lyhty. Tarinoita. Arkistokopio päivätty 2. toukokuuta 2021 Wayback Machinessa  - M., Text, 1991.
  2. 1 2 Shchuchkina T.V. V. Pelevinin pienen proosan syklinen yhtenäisyys (novellien kokoelma "Sininen lyhty") Arkistokopio 16.4.2021 Wayback Machinessa // Pietarin yliopiston tiedote. Kieli ja kirjallisuus. 2009.
  3. Sergeeva E. E. 2011. 02. 028. Shchuchkina T. V. Viktor Pelevinin tarina. - Pietari. : Filologian ja taiteiden tiedekunta, Pietarin valtionyliopisto, 2010. - 60 s. - (Ser. "lit. Suunnat ja suuntaukset"; Numero 37) // Yhteiskunta- ja humanitaariset tieteet. Kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Ser. 7, Kirjallisuuskritiikki: Abstract Journal. 2011.
  4. Pelevin, Viktor Olegovich - PERSON TASS
  5. Yu.V. _ _ _ _ _ 2003
  6. Ural. - 2013. - Nro 6.

Kirjallisuus