Sparre, Carl

Carl Sparre
rykmentin komentaja( Jämtlannin rykmentti [d] )
1762-1763  _ _
Pohjanmaan läänin maaherra[d]
1763-1763  _ _
Seuraaja Fredrik Sparre [d]
Gävleborgin läänin kuvernööri[d]
1763-1772  _ _
Edeltäjä Fredrik Sparre [d]
Seuraaja Nils Philip Gyldenstolpe [d]
Tukholman kuvernööri[d]
1773-1791  _ _
Edeltäjä toista Gustaf Rudbeck [d]
Seuraaja Gustav Moritz Armfelt
Ruotsin säätiöpäivien jäsen[d]
1751-1755  _ _
Ruotsin säätiöpäivien jäsen[d]
1765-1772  _ _
Syntymä 6. joulukuuta 1723( 1723-12-06 ) [1] [2] [3]
Kuolema 20. kesäkuuta 1791( 1791-06-20 ) [1] [4] [3] (67-vuotias)
Hautauspaikka
Isä Fredric Sparre [d] [5]
Äiti Virginia Christina Lilliehock [d]
puoliso Strömfelt Ulrika
Palkinnot
Serafien ritarikunnan kavaleri Miekan ritarikunnan komentaja suurristi
Liittyminen  Ruotsi
Sijoitus kenraalimajuri
taisteluita
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Paroni Carl Sparre ( ruotsalainen Carl Sparre , koko nimi Carl Fredriksson Sparre ; 1723 - 1791 ) - Ruotsin armeija ja valtiomies, kuvernööri ja kenraalimajuri. [7]

Elämäkerta

Syntynyt 6. joulukuuta 1723 Tukholmassa. Oli Fredrik Henrik Sparren ja hänen vaimonsa Virginia Christina Lilliehöökin ( Virginia Christina Lilliehöök ) poika; liittokansleri kreivi Fredrik Sparren velipuoli .

Carl Sparre oli jo Carl Gustav Tessinin läheinen ystävä ja seurasi häntä vuonna 1739 Tessinin työskennellessä Ranskan suurlähetystössä . Vähän ennen lähtöään hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi henkivartijoiden palvelukseen ja hänestä tuli Ranskassa kapteeni jalkaväkirykmentissä, joka tuli tunnetuksi Ruotsin kuninkaalliseksi rykmentiksi . Vuonna 1741 Sparre kutsuttiin Ruotsiin osallistumaan Venäjän ja Ruotsin sotaan 1741-1743; toimi Karl Emil Lewenhauptin adjutanttina ja myöhemmin Ahvenanmaan retkikunnan aikana - Gotthard von Wurtenbergin vanhempana adjutanttina . Sodan jälkeen hän sai komentajaluutnanttiarvon , jatkoi pian palvelusta ratsumiehenä Etelä-Skonen ratsuväkirykmentissä, minkä jälkeen hänestä tuli vapaaehtoinen Preussin palveluksessa ja osallistui toiseen Sleesian sotaan . Hän osallistui Soorin ja Kesseldorfin taisteluihin .

Palattuaan kotiin vuonna 1748 Sparre ylennettiin majuriksi Elvsborgin rykmentissä ja Pommerin sodan alkaessa hän oli jo eversti . Tämän sodan aikana hän toimi apulaispäällikkönä ja joukkojen ylipäällikkönä, ja rauhan solmimisen jälkeen Karl Sparra sai käskyn palauttaa ruotsalaiset joukot Ruotsiin. Pian sodan jälkeen hänestä tuli Jämtlannin rykmentin eversti ja vuonna 1763 Österbottensin maakunnan kuvernööri . Sitten hänestä tuli Gävleborgin maakunnan kuvernööri ja hän siirtyi lopulta julkiseen palvelukseen.

Sparresta tuli "hattujen" jäsen . Vuonna 1773 kuningas Kustaa III ylensi hänet kenraalimajuriksi ja nimitti Tukholman överståthållareksi . Vuodesta 1775 Charles Sparre oli kansallisneuvoston jäsen sen hajotukseen 1789 asti. Hän oli taitava johtaja, joka kehitti suuresti maataloustuotantoa Gävleborgissa. Näinä vuosina hänelle myönnettiin Serafimien (ritari) ja Miekan ritarikunnat

Sparre valittiin vuonna 1774 Ruotsin kuninkaalliseen tiedeakatemiaan (jäsen nro 202). Kustaa III:n Italian matkan aikana Sparre nimitettiin kuninkaan seuralaiseksi. Kun Kustaa III vieraili Charles Edward Stuartin luona Firenzessä , Sparre rakastui Stuartin vaimoon, Louise of Stolberg-Gedernistä , mutta kuningas pystyi estämään heidän suhteensa.

8. toukokuuta 1790 Sparrelle tehtiin sappirakkoleikkaus, jossa hänellä oli kiviä. Toukokuun 18. päivänä hänelle tehtiin toinen leikkaus, ja hän alkoi toipua. Mutta joulukuussa Sparre sairastui uudelleen ja kuoli kuusi kuukautta myöhemmin 28. kesäkuuta 1791 Tukholmassa. Hänet haudattiin Riddarholmenin kirkkoon .

Carl Sparre oli naimisissa Ulrike Strömfeltin kanssa .

Kirjallisuus

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Karl S. // http://runeberg.org/nfcf/0320.html  (Ruotsi) - 1917. - T. 26. - s. 579.
  2. ↑ 1 2 Hofberg H. Sparre, Carl // Svenskt biografiskt handlexikon  (ruotsi) - 1906. - s. 492.
  3. ↑ 1 2 3 Anrep G. Carl // Svenska adelns ättar-taflor  (ruotsi) - Norstedts förlag , 1858. - S. 52.
  4. ↑ Hofberg H. Sparre, Carl // Svenskt biografiskt handlexikon  (ruotsi) - 1906. - s. 493.
  5. ↑ 1 2 3 Carl Sparre  (Ruotsi) - 1917.
  6. ↑ Storkyrkoförsamlingens kyrkoarkiv, Död- och begravningsböcker, huvudserie, SE/SSA/0016/FI a/3 (1784-1799), bildid: C0056454_00039
  7. ↑ CARL SPARRE (1723-1791) . Haettu 14. huhtikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa