keskiyläsaksa | |
---|---|
oma nimi | Diutsch, Tiutsch |
Maat | Etelä- Saksa ( Benrath-linjan eteläpuolella ), osa Itävaltaa ja Sveitsiä |
Kaiuttimien kokonaismäärä |
|
Tila | Sukupuuttoon kuollut |
Sukupuuttoon kuollut | ? |
Luokitus | |
Kategoria | Euraasian kielet |
germaaninen haara Länsi-Saksan ryhmä Korkeasaksalainen klusteri eteläsaksalainen | |
Kirjoittaminen | latinan kieli |
Kielikoodit | |
GOST 7.75-97 | srn 620 |
ISO 639-1 | — |
ISO 639-2 | gmh |
ISO 639-3 | gmh |
ISO 639-6 | mdgr |
IETF | gmh |
Glottolog | midd1343 |
Keskiyläsaksa (SVN, saksan Mittelhochdeutsch ) on nimitys ajanjaksolle saksan kielen historiassa noin vuosilta 1050-1350 ( jotkut tutkijat ilmoittavat ajanjakson päättymisajankohdan 1500 - luvulle ) .
Keskiyläsaksa edeltää vanha yläsaksa ( 750-1050 ) . Keskiyläsaksaa seuraa Early New High German (RNVN). Keskiyläsaksa on ensisijaisesti kirjallinen kieli ; tämän ajanjakson puhekieltä ei käytännössä ole tallennettu kirjallisiin lähteisiin. Tunnetuimpia kirjallisia monumentteja ovat " Nibelungenlied ", Wolfram von Eschenbachin " Parzival ", Gottfried von Strassburgin "Tristan" , Walter von der Vogelweiden runot minnesangin (ritarillinen rakkausrunous) genressä .
Keskiyläsaksa eroaa vanhasta yläsaksasta ensisijaisesti painottamattomien vokaalien vähentämisessä sekä sanan keskellä että lopussa. Pelkistyksen yhteydessä havaitaan vokaalien tai kokonaisten tavujen paikallinen menetys. Keskiyläsaksa eroaa uudesta yläsaksasta juuritavun vokalismin (ääntelyn) suhteen; keskiyläsaksassa lyhyet vokaalit esiintyvät avoimessa painotetussa tavussa , ja rnvn :ssä ne vähenevät vokaalin pidentymisen vuoksi.
Keskiyläsaksa ei ollut tuolloin Saksan yhtenäinen normikieli. Se kattaa alueiden murteet - keskisaksan ( Türingenin , Hessenin , Rein-Frankin ) ja yläsaksan ( alemaani , baijeri ). Keskiyläsaksa ei ollut yhtenäinen ylialuekieli. Ei myöskään ollut yhtä kirjoitusasua . Keskiyläsaksan tärkeimpien runojen, sanakirjojen ja kielioppikirjojen tekstien julkaisemiseen käytettiin "standardoitua keskiyläsaksan kieltä", jonka synty liittyy suurelta osin Karl Lachmannin nimeen . "Standardoitu yläsaksa" on keskiyläsaksan ihanteellinen muoto, joka välittää vain pienen osan kielellisestä todellisuudesta.
On tärkeää korostaa, että ei lausuttiin kuten e+i (ei kuten ai uudessa yläsaksassa, vaan kuten " ei" tai "ij" hollanniksi ). eli ei ole kuin long i , vaan kuten i+e .
Perimmäiset muutokset svn:stä ja rnvn:stä siirtymisessä koskivat vokalismin järjestelmää:
Saksan kielen historialliset ajanjaksot | |
---|---|
|
Saksan kieli | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kielen rakenne |
| ||||||||
Leviäminen |
| ||||||||
Tarina | |||||||||
Lajikkeet |
| ||||||||
Persoonallisuudet | |||||||||
|