Keskiyläsaksa

Keskiyläsaksa (SVN, saksan Mittelhochdeutsch ) on nimitys ajanjaksolle saksan kielen historiassa noin  vuosilta 1050-1350 ( jotkut tutkijat ilmoittavat ajanjakson päättymisajankohdan 1500 - luvulle ) .

Keskiyläsaksa edeltää vanha yläsaksa ( 750-1050 ) . Keskiyläsaksaa seuraa Early New High German (RNVN). Keskiyläsaksa on ensisijaisesti kirjallinen kieli ; tämän ajanjakson puhekieltä ei käytännössä ole tallennettu kirjallisiin lähteisiin. Tunnetuimpia kirjallisia monumentteja ovat " Nibelungenlied ", Wolfram von Eschenbachin " Parzival ", Gottfried von Strassburgin "Tristan" , Walter von der Vogelweiden runot minnesangin (ritarillinen rakkausrunous) genressä .

Keskiyläsaksa eroaa vanhasta yläsaksasta ensisijaisesti painottamattomien vokaalien vähentämisessä sekä sanan keskellä että lopussa. Pelkistyksen yhteydessä havaitaan vokaalien tai kokonaisten tavujen paikallinen menetys. Keskiyläsaksa eroaa uudesta yläsaksasta juuritavun vokalismin (ääntelyn) suhteen; keskiyläsaksassa lyhyet vokaalit esiintyvät avoimessa painotetussa tavussa , ja rnvn :ssä ne vähenevät vokaalin pidentymisen vuoksi.

Keskiyläsaksa ei ollut tuolloin Saksan yhtenäinen normikieli. Se kattaa alueiden murteet - keskisaksan ( Türingenin , Hessenin , Rein-Frankin ) ja yläsaksan ( alemaani , baijeri ). Keskiyläsaksa ei ollut yhtenäinen ylialuekieli. Ei myöskään ollut yhtä kirjoitusasua . Keskiyläsaksan tärkeimpien runojen, sanakirjojen ja kielioppikirjojen tekstien julkaisemiseen käytettiin "standardoitua keskiyläsaksan kieltä", jonka synty liittyy suurelta osin Karl Lachmannin nimeen . "Standardoitu yläsaksa" on keskiyläsaksan ihanteellinen muoto, joka välittää vain pienen osan kielellisestä todellisuudesta.

Keskiyläsaksan vokaalijärjestelmä

• Lyhyet vokaalit: a, e, i, o, u, ä, ö, ü
• Pitkät vokaalit: â, ê, î, ô, û, æ, œ, iu (pitkä ü)
• Diftongit : ei, ie, ou, öu, uo, üe

On tärkeää korostaa, että ei lausuttiin kuten e+i (ei kuten ai uudessa yläsaksassa, vaan kuten " ei" tai "ij" hollanniksi ). eli  ei ole kuin long i , vaan kuten i+e .

Perimmäiset muutokset svn:stä ja rnvn:stä siirtymisessä koskivat vokalismin järjestelmää:

• keskiyläsaksan pitkien vokaalien / î, iu, û / siirtyminen diftongeiksi / ei, eu/äu, au / (varhainen uusi yläsaksan diftongisaatio). Esimerkiksi mîn  >  mein , vriunt  >  Freund , hûs  >  Haus
• keskiyläsaksan diftongien / eli, üe, uo / siirtyminen pitkiksi vokaaliksi / i, ü, u /. (Varhainen uusi yläsaksan monoftong) Esimerkiksi liep  >  lieb , müede  >  müde , bruoder  >  Bruder
• Keskiyläsaksan diftongit / ei, öu, ou / avautuivat. Esimerkiksi bein  >  Bein , böume  >  Bäume , boum  >  Baum
• kaikki keskiyläsaksan lyhyet vokaalit / a, e, i, o, u, ä, ö, ü / muuttuivat pitkiksi avoimessa tavussa

Keskiyläsaksan konsonanttijärjestelmä

• Sonorantit:
  • sileä l, r
  • nenän m, n
  • ennen 1200-lukua puolivokaalit u(w) , i
• okklusiivinen:
  • äänetön p, t, k [kw]
  • puoliääninen b, d, g
• uritettu:
  • äänetön f(v), s/ss, sch, ch(h)
  • äänitetty w(v) 1200 -luvulta , j
• Hengitys: h
• Affrikaatit: pf (ph), z/zz [ts], kck (cch)

Muut muutokset

• substantiivit kirjoitettiin isolla (keskiyläsaksassa nimet kirjoitettiin isolla)
• Konsonantin tainnutus sanan lopussa ei heijastu graafisesti varhaisessa uudessa yläsaksassa, vaan käytetään fonologista ortografiaa (esim. keskiyläsaksan tac = Tag [lausutaan "k" sanan lopussa])
• palatalisaatio " s "

Kirjallisuus

• Gukhman M. M. , Semenyuk N. N. Saksan kirjallisen kielen historia 800-1400-luvuilla. - L .: Nauka, 1983. - 200 s.
• Zhirmunsky V. M. Saksan kielen historia. - M .: Vieraiden kielten kirjallisuuden kustantaja. kielet, 1948. - 300 s.
• Filicheva N. I. Saksan kielen historia. - M .: Akatemia, 2003. - 304 s.
• Maailman kielet: germaaniset kielet. Kelttiläiset kielet / Toim. osan kollegio: N. N. Semenyuk, V. P. Kalygin, O. I. Romanova. - M .: Akatemia, 2000. - 472 s.

Linkit

• www.mwv.uni-trier.de Keskiyläsaksan sanakirjat
• www.mediaevum.de Vanha saksalainen Internet-portaali: Keskiaikainen kirjallisuus jne. Internetissä
• www.uni-salzburg.at/mhdbdb  (linkki ei saatavilla) tietokanta keskiyläsaksalaisista käsitteistä