Tolmin

Kaupunki
Tolmin
slovenialainen tolmin
46°12′03″ s. sh. 13°49′08″ tuumaa e.
Maa  Slovenia
Tila yhteisökeskus
Alue Gorishka
Yhteisö Tolmin
Historia ja maantiede
Neliö 381,5 km²
Aikavyöhyke UTC+2:00
Väestö
Väestö 12 198 ihmistä ( 2002 )
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Tolmin ( slov . Tolmin ) on kaupunki Slovenian länsiosassa . Sijaitsee Gorishkan alueella.

Se sijaitsee Soča -joen laaksossa lähellä Slovenian rajaa Itävallan ja Italian kanssa. Loka-joulukuussa 1917 Tolminin lähellä käytiin yksi ensimmäisen maailmansodan suurimmista taisteluista  - Caporetton taistelu . Väkiluku on 12 198 vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan. Kaupungissa on museo.

Ensimmäisen "venäläisen" partisaanishokkiprikaatin, Jugoslavian kansan vapautusarmeijan (NOAJ) suurimman sotilaallisen muodostelman, toisen maailmansodan aikana ja joka koostui eri kansallisuuksista kuuluvista Neuvostoliiton kansalaisista, historia liittyy Jugoslavian kansan vapautusarmeijan (NOAJ) joukkoon. kaupunki.

Neuvostoliiton partisaaniyksikön historia

Marraskuussa 1943 Tolminin kaupungin alueelle muodostettiin ensimmäinen kansainvälinen partisaaniyksikkö - 18. Slovenian prikaatin pataljoona , joka koostui Neuvostoliiton ja Jugoslavian kansalaisista (sloveenit ja kroaatit). Slovenialaisen prikaatin taistelijat olivat Neuvostoliiton sotavankeja, jotka pakenivat leiriltä Pohjois-Italiasta ja kokoontuivat Tolminin läheisyyteen. Aluksi pataljoonassa oli kolme komppaniaa - "venäläinen", kroatialainen ja slovenialainen [1] .

Myöhemmin neuvostokomppania kasvoi pataljoonaksi, joka peitti itsensä kunnialla taistelussa maan vapauttamiseksi fasistisista hyökkääjistä. Arvostuksena ja kiitoksena panoksesta hyökkääjien voittamiseen NOAU:n 9. joukkojen komento esitti pataljoonalle III asteen partisaanitähden ritarikunnan. Huhtikuun lopussa - toukokuun alussa 1945 sen pohjalta muodostettiin ensimmäinen "venäläinen" shokkiprikaati [2] .

Muistiinpanot

  1. Nikola Anić, Sekula Joksimović, Mirko Gutić “Narodno oslobodilačka vojska Jogoslavije. Pregled Razvoja Oruzanih Snaga Narodnooslobodilnackog pokreta 1941-1945. — Belgrad: Vojnoistorijski Institute, 1982.
  2. Bushueva T. S. Neuvostoliiton kansa Jugoslavian kansan vapaustaistelussa 1941-1945 .. - M .: Nauka, 1973. - S. 157-158.

Linkit