Flysch (sveitsiläinen murre Flysch, saksan kielestä fliessen - "virtaus") on sarja meren sedimenttikiviä , jotka ovat alkuperältään pääasiassa klastisia ja joille on ominaista useiden litologisten kerrosten vuorottelu. Näiden kerrosten mineralogisesta koostumuksesta huolimatta niiden granulometrinen koostumus pienenee leikkausta ylöspäin . Tällaisten sarjojen kokonaispaksuus on yleensä useita tuhansia metrejä.
Flysch - muodostelmat muodostuvat pääsääntöisesti vuoristorakentamisen varhaisessa vaiheessa meren pohjalle (jopa 2 tuhatta metriä vedenpinnan alapuolella). Kerrosten syklinen vuorottelu selittyy sedimentaatioprosessilla - ajoittain esiintyvillä sameusvirroilla. Syklien paksuus (paksuus) on useista senttimetreistä useisiin desimetreihin ja ne koostuvat 2–4 kerroksesta. Alemmissa kerroksissa on toisinaan konglomeraattia tai brecciaa , joka on luokiteltu hiekkakiveksi , aleikseksi , kalkkikiveksi , kun taas ylemmät kerrokset koostuvat peliiteistä . Jaksojen alapinnalla on erilaisia hieroglyfejä ja fukoideja , jotka ilmestyvät lyhytaikaisten sameusvirtausten hämärtymisen seurauksena ja pohjaa pitkin ryömivien matojen elintärkeän toiminnan seurauksena .
Melassi kerrostuu flisshin päälle , joka muodostuu myöhemmin, vuoristorakenteen aktiivisen kasvun vaiheessa, kun mäen juurella oleva (eteenpäin) kouru on täynnä karkeita, terrigeenisiä kerrostumia. Levan alla on syvän veden olosuhteille tyypillisiä liuskekivimuodostelmia . Flyschiä esiintyy Uralilla ( hiili ), Krimillä ( triaskausi ), Kaukasuksella ja Alpeilla ( jura ja liitukausi ) sekä Karpaateilla ( kenozoic ).
Joskus öljy- ja kivennäisvesiesiintymät rajoittuvat flissiin . Kaukasialaiselle flyschille on ominaista valtavat sementtiraaka-ainevarat - yläliitukauden kalkkikivet ja korkealaatuiset mergelit . Avolouhinta on käynnissä Novorossiyskin alueella .
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
|